STRONGMAN Mika Törrö

[jassoo7]

Esimerkiksi monissa entisen Itäblokin maissa menestynyt valmentaja on suuri sankari, jonka ei tarvitse huolehtia arkisista asioista ja saa nauttia mukavasta elintasosta. Noissa maissa on myös satoja urheilijoita uhrattavaksi, joten hiukan naivilta tuntuu ajatus siitä, ettei kaikkea ole kokeiltu, vaan mennään vanhalla kaavalla.

Myöskin suuri valmentaja boris sheiko on kirjassaan maininnut kuinka polvi ei saa mennä varvaslinjan yli ja sitä harjoitetaan seinää vasten kyykyillä ja tuntuuko tämä myös sinusta sille tutkimukseen perustuvalle tavalle lähestyä yksilön anatomiaa.

 

[anve]

Tässä vielä samaiselta Rytköseltä asiaa kuulantyöntäjien voimaharjoittelusta.

Vaikuttaisi, että 22,9 metrin kuulamiehet hyödyntävät mukavasti kokonaistutkimusnäyttöä voimaharjoittelussaan! - Tuomas Rytkönen

www.tuomasrytkonen.fi

 

[Force]

Tässä vielä samaiselta Rytköseltä asiaa kuulantyöntäjien voimaharjoittelusta.

Vaikuttaisi, että 22,9 metrin kuulamiehet hyödyntävät mukavasti kokonaistutkimusnäyttöä voimaharjoittelussaan! - Tuomas Rytkönen

www.tuomasrytkonen.fi

Vetokumit on suurimpana erona menneiden aikojen voimatreeneihin. Ne on kyllä juuri tuollaiseen kiihdytystä vaativaan suoritteeseen ihan saatanan tehokkaat.

 

[jyrä]

Myöskin suuri valmentaja boris sheiko on kirjassaan maininnut kuinka polvi ei saa mennä varvaslinjan yli ja sitä harjoitetaan seinää vasten kyykyillä ja tuntuuko tämä myös sinusta sille tutkimukseen perustuvalle tavalle lähestyä yksilön anatomiaa.

Piti googlata Boris Sheiko ja ymmärsin oikein, niin voimanostoon keskittynyt. Jos laji voimannosto, niin mielestäni pätevä kommentti, vaikka voimannostosta en paljon ymmärrä.

Voimannostossa joutuu kyykkäämään syvemmälle, jos polvia vie eteenpäin, niin ei kannata. Voimannostossa voi kuormaa siirtää myös selälle, antamalla selänkulman kasvaa ja tämä myös kannattaa, koska samat lihakset aktivoituu kuin maastavedossa.

Painonnostossa tilanne sitten aivan eri, koska painonnoston kyykky eroaa aika paljon voimanoston kyykystä. Painonnostossa pyritään kyykkää selkä pystyssä ja istumaan kantapäiden väliin. Toki eroja on, mitä haluaa kehittää, eli voidaan mennä myös etukyykyllä sekä jullemaisella takakyykyllä.

Yleisesti ottaen en oikein ymmärrä, miten Boris liittyy käsiteltävään asiaan. Onko Boris yleisesti tunnustettu guru/auktoriteetti nopeusvoiman saralla? Mielipiteitä mahtuu maailmaan…

 

[jassoo7]

Vetokumit on suurimpana erona menneiden aikojen voimatreeneihin. Ne on kyllä juuri tuollaiseen kiihdytystä vaativaan suoritteeseen ihan saatanan tehokkaat.

Vastuskäyrä muokattiin sopimaan paremmin kehonvoimantuoton käyrää liikkeissä ja "yllätys" että tulokset paranivat.

 

[Mywor]

Jos puhutaan kiertäjäkalvosin vammoista tai hauiksen pitkän pään jänteen tulehduksista ( yleisimmät olkapään alueen vammat ), sinun pitäisi fyssarina tietää että ne ovat myös penkkipunnertajan yleisimmät vaivat. Millään muulla liikkeellä ei saa kiertäjäkalvosimia nopeammin rikki kuin penkillä.

Fysioterapeuttina ja vielä keskimääräistä sellaista vielä selkeästi enemmän urheilufysioterapiaan lisäkouluttautuneena sekä käytännön työn kautta erikoistuneena luulen jotain ymmärtäväni. Juuri tämän suhteellisen laajan tiedon takia olenkin hieman hämilläni mihin tälläinen väite perustuu. Ei mulla toki ole näihin tarvetta vedota tai anekdootteihin vaan pyrin pitämään ne argumentoinnin ulkopuolella.

Tämä nyt vähän kiertää kehää tällä hetkellä tämä keskustelu. Pyydän perusteluja, ja en oikein niitä saa, tai perusteluja on että "näin asia vain on". Tosiaan pyydän palaamaan mun aikaisempiin teksteihin tässä ketjussa ja niitä pohtimaan.

Jatkakaa vaikka @jassoo7 kanssa aiheesta

 

[jassoo7]

Tässä vielä samaiselta Rytköseltä asiaa kuulantyöntäjien voimaharjoittelusta.

Vaikuttaisi, että 22,9 metrin kuulamiehet hyödyntävät mukavasti kokonaistutkimusnäyttöä voimaharjoittelussaan! - Tuomas Rytkönen

www.tuomasrytkonen.fi

Lainaus rytkösen tekstistä:

"Ihminen pystyy lihasten venytystä vastustavista elementeistä (ennen muuta titiinit, mutta myös kollageenimatriksi) johtuen tuottamaan eksentrisesti 20–50 prosenttia enemmän voimaa kuin konsenrisesti (=aktiivinen lihas lyhenee)."

Mietitäänpäs tätä esimerkiksi hetki.

Kun lasket mavessa tangon lattiaan lihakset tuottavat 20-50% enemmän voimaa mitä ylös vetäessä. Niinkö?

Kun teet hauis kääntöä konsentrisesti, ojentajan lihakset venyvät eksentrisesti tuottaen voimaa 20-50% enemmän mitä ojentaja kykenee konsentrisesti tuottamaan. Niinkö?

Ihmiskehossa voidaan sanoa että lähes aina kun joku lihas lyhenee niin toinen vastakkaista liikettä tekevä lihas pitenee (konsentrinen ja eksentrinen) ja jos se eksentrinen on aina 20-50% vahvempi niin miten IHMEESSÄ me voidaan liikuttaa meissä olevia niveliä?

Ja ilman anestesiaa meillä ei ole sellaista lihasta joka ei ole aktiivinen varsinkaan jos vielä teemme jotain liikettä.

 

[anve]

Lainaus rytkösen tekstistä:

"Ihminen pystyy lihasten venytystä vastustavista elementeistä (ennen muuta titiinit, mutta myös kollageenimatriksi) johtuen tuottamaan eksentrisesti 20–50 prosenttia enemmän voimaa kuin konsenrisesti (=aktiivinen lihas lyhenee)."

Mietitäänpäs tätä esimerkiksi hetki.

Kun lasket mavessa tangon lattiaan lihakset tuottavat 20-50% enemmän voimaa mitä ylös vetäessä. Niinkö?

Kun teet hauis kääntöä konsentrisesti, ojentajan lihakset venyvät eksentrisesti tuottaen voimaa 20-50% enemmän mitä ojentaja kykenee konsentrisesti tuottamaan. Niinkö?

Ihmiskehossa voidaan sanoa että lähes aina kun joku lihas lyhenee niin toinen vastakkaista liikettä tekevä lihas pitenee (konsentrinen ja eksentrinen) ja jos se eksentrinen on aina 20-50% vahvempi niin miten IHMEESSÄ me voidaan liikuttaa meissä olevia niveliä?

Ja ilman anestesiaa meillä ei ole sellaista lihasta joka ei ole aktiivinen varsinkaan jos vielä teemme jotain liikettä.

Nyt en enää jaksa vääntää tästä enempää, mutta oikeastiko olet kumoamassa sitäkin että eksentrisesti tuotetaan enemmän voimaa kuin konsentrisesti? Ensimmäinen kerta kun näen jonkun tuonkin väitteen kumoavan.
Laitan tähän nyt vielä pätkän artikkelista Eksentrisen harjoittelun perusteet ja käytäntö-Lahti, Vilen ja Hulmi.

"Vaikka lihasten aktiivisuus on pienempää ja työ helpompaa, olet eksentrisesti lähes aina voimakkaampi kuin konsentrisesti tai isometrisesti, varsinkin jos olet harjoitellut tätä ominaisuutta (Aagaard ym. 2000). Tämä piirre esiintyy hyvin myös tutkimusasetelmissa, jossa on havaittu korkean tason urheilijoiden pystyvän aktivoimaan etureiden lihaksistoaan normitallaajia paremmin lähinnä eksentrisen voimantuoton kautta. (Amiridis ym. 1996) Voimantuoton ero konsentriseen verrattuna on usein noin 20-50%."

Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Eksentrisen harjoittelun perusteet ja käytäntö – Lahti, Vilén ja Hulmi

Liikkeen vaiheet eroavat toisistaan. Oletko koskaan miettinyt, miksi salilla painojen lasku usein onnistuu hyvin, mutta nosto- tai vetovaihe voi olla hyvinkin haastavaa? Entä miksi jotkut harjoitte…

lihastohtori.wordpress.com

 

[jassoo7]

Nyt en enää jaksa vääntää tästä enempää, mutta oikeastiko olet kumoamassa sitäkin että eksentrisesti tuotetaan enemmän voimaa kuin konsentrisesti? Ensimmäinen kerta kun näen jonkun tuonkin väitteen kumoavan.
Laitan tähän nyt vielä pätkän artikkelista Eksentrisen harjoittelun perusteet ja käytäntö-Lahti, Vilen ja Hulmi.

"Vaikka lihasten aktiivisuus on pienempää ja työ helpompaa, olet eksentrisesti lähes aina voimakkaampi kuin konsentrisesti tai isometrisesti, varsinkin jos olet harjoitellut tätä ominaisuutta (Aagaard ym. 2000). Tämä piirre esiintyy hyvin myös tutkimusasetelmissa, jossa on havaittu korkean tason urheilijoiden pystyvän aktivoimaan etureiden lihaksistoaan normitallaajia paremmin lähinnä eksentrisen voimantuoton kautta. (Amiridis ym. 1996) Voimantuoton ero konsentriseen verrattuna on usein noin 20-50%."

Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Eksentrisen harjoittelun perusteet ja käytäntö – Lahti, Vilén ja Hulmi

Liikkeen vaiheet eroavat toisistaan. Oletko koskaan miettinyt, miksi salilla painojen lasku usein onnistuu hyvin, mutta nosto- tai vetovaihe voi olla hyvinkin haastavaa? Entä miksi jotkut harjoitte…

lihastohtori.wordpress.com

En löytänyt vastausta yllä oleviin kysymyksiin tuosta tutkimuksesta.

 

[mtk77]

Tässä ketjussa on mainittu tuo kaava F=ma. Kannattaa muistaa, että a on vektorisuure, eli sillä on suuruus ja suunta. Se on siis suurimmillaan, kun suunta muuttuu. Penkkipunnerruksessa suunnanmuutos on suurimmillaan silloin, kun paino on rinnalla. Tämä on myös kohta, missä mm. rintalihaksen venytys on suurta. Väitän, että tämä lisää loukkaantumisriskiä.

 

[Mywor]

Tässä ketjussa on mainittu tuo kaava F=ma. Kannattaa muistaa, että a on vektorisuure, eli sillä on suuruus ja suunta. Se on siis suurimmillaan, kun suunta muuttuu. Penkkipunnerruksessa suunnanmuutos on suurimmillaan silloin, kun paino on rinnalla. Tämä on myös kohta, missä mm. rintalihaksen venytys on suurta. Väitän, että tämä lisää loukkaantumisriskiä.

Mutta näkisitkö että tämä ominaisuus on uniikki penkkipunnerrukseen, vai onko meillä muitakin liikkeitä missä suunnanmuutosken kohdalla on lihaksia venyttyneessä tilassa? Näkisin itse että lihasvenyneenä harjoittelu on todella tehokasta ja kannattavaa sekä riskit minimaaliset järkevästi toteuttuna. Ei me varmaan nyt kuitenkaan olla lihasvenyynenä tai täyden liikeradanharjoittelua roskikseen heittämässä?

 

[jassoo7]

Mutta näkisitkö että tämä ominaisuus on uniikki penkkipunnerrukseen, vai onko meillä muitakin liikkeitä missä suunnanmuutosken kohdalla on lihaksia venyttyneessä tilassa?

Onhan olkanivel lajissaan aivan uniikki. Täysin pehmyt kudosten varassa. Jos mietitään luksaatioita terveillä niin olkapää ehdottomasti yksi yleisimmistä.

 

[Mywor]

Onhan olkanivel lajissaan aivan uniikki. Täysin pehmyt kudosten varassa. Jos mietitään luksaatioita terveillä niin olkapää ehdottomasti yksi yleisimmistä.

Okei, en nyt ole ihan varma mitä tällä hait takaa tässä tapauksessa. Onko tämä jotenkin vain penkkiin sidonnainen? Pitääkö tässä vielä luksaatioita ruveta pelkäämään ihmisten kun penkkaavat.

 

[beginner]

Lainaus rytkösen tekstistä:

"Ihminen pystyy lihasten venytystä vastustavista elementeistä (ennen muuta titiinit, mutta myös kollageenimatriksi) johtuen tuottamaan eksentrisesti 20–50 prosenttia enemmän voimaa kuin konsenrisesti (=aktiivinen lihas lyhenee)."

Mietitäänpäs tätä esimerkiksi hetki.

Kun lasket mavessa tangon lattiaan lihakset tuottavat 20-50% enemmän voimaa mitä ylös vetäessä. Niinkö?

Kun teet hauis kääntöä konsentrisesti, ojentajan lihakset venyvät eksentrisesti tuottaen voimaa 20-50% enemmän mitä ojentaja kykenee konsentrisesti tuottamaan. Niinkö?

Ihmiskehossa voidaan sanoa että lähes aina kun joku lihas lyhenee niin toinen vastakkaista liikettä tekevä lihas pitenee (konsentrinen ja eksentrinen) ja jos se eksentrinen on aina 20-50% vahvempi niin miten IHMEESSÄ me voidaan liikuttaa meissä olevia niveliä?

Ja ilman anestesiaa meillä ei ole sellaista lihasta joka ei ole aktiivinen varsinkaan jos vielä teemme jotain liikettä.

En tajua miten voit tulkita tuon noin päin helvettiä, pakko olla tahallista. Lihas PYSTYY tuottamaan enemmän voimaa eksentrisesti, ei kukaan väitä että lihas vastustaa vastavaikuttajan työtä aina maksimaalisesti.

Mulla ois sulle koe, koska olet kova tiedemies.
1. Testaa pinnapenkkimaksimi ja kuvaa se jollain kellotussoftalla jossa näkyy sadasosasekunnit. Taustalle tarviit mitta-asteikon.
2. Tee sama ainakin 20% isommalla painolla, mutta nyt keskity vain jarruttamaan täysiä, tarkasteltava osuus tietenkin laskuvaihe.
3. Laske F=ma

 

[mtk77]

Mutta näkisitkö että tämä ominaisuus on uniikki penkkipunnerrukseen, vai onko meillä muitakin liikkeitä missä suunnanmuutosken kohdalla on lihaksia venyttyneessä tilassa? Näkisin itse että lihasvenyneenä harjoittelu on todella tehokasta ja kannattavaa sekä riskit minimaaliset järkevästi toteuttuna. Ei me varmaan nyt kuitenkaan olla lihasvenyynenä tai täyden liikeradanharjoittelua roskikseen heittämässä?

Ainakin jossain vaiheessa tässä ketjussa oli vertailua penkin ja pystypunerruksen välillä. Mielestäni jos pystypunerrus tehdään etupuolelta ei siinä ole lihakset yhtä venyneenä kuin rinta on penkkiä tehdessä.

Täyden liikeradan harjoittelua ei kannata hylätä, mutta kaikki liikkeet eivät ole niiden turvallisuuden osalta samoja.

 

[jassoo7]

Okei, en nyt ole ihan varma mitä tällä hait takaa tässä tapauksessa. Onko tämä jotenkin vain penkkiin sidonnainen? Pitääkö tässä vielä luksaatioita ruveta pelkäämään ihmisten kun penkkaavat.

No ei mutta et sinä yhtä liikelaajaa niveltä löydä mistään kehosta ja turhaa on sanoa etteikö olkanivel ole liikkuvuutensa takia rakenteeltaan "heikoiten" suunniteltu. "Luulisi" fyssarin vieläpä urheilupuoleen erikoistuneen tietävän.

 

[jassoo7]

En tajua miten voit tulkita tuon noin päin helvettiä, pakko olla tahallista. Lihas PYSTYY tuottamaan enemmän voimaa eksentrisesti, ei kukaan väitä että lihas vastustaa vastavaikuttajan työtä aina maksimaalisesti.

Mulla ois sulle koe, koska olet kova tiedemies.
1. Testaa pinnapenkkimaksimi ja kuvaa se jollain kellotussoftalla jossa näkyy sadasosasekunnit. Taustalle tarviit mitta-asteikon.
2. Tee sama ainakin 20% isommalla painolla, mutta nyt keskity vain jarruttamaan täysiä, tarkasteltava osuus tietenkin laskuvaihe.
3. Laske F=ma

Mihinkä suuntaan lihas tuottaa voimaa AINOASTAAN ja se tuottaa sitä todellakin ainoastaan yhteen suuntaan!!

 

[beginner]

Mihinkä suuntaan lihas tuottaa voimaa AINOASTAAN ja se tuottaa sitä todellakin ainoastaan yhteen suuntaan!!

Olisko muita itsestäänselvyyksiä? Jarruttaa suuremmalla voimalla kuin kiihdyttää.

 

[Mywor]

No ei mutta et sinä yhtä liikelaajaa niveltä löydä mistään kehosta ja turhaa on sanoa etteikö olkanivel ole liikkuvuutensa takia rakenteeltaan "heikoiten" suunniteltu. "Luulisi" fyssarin vieläpä urheilupuoleen erikoistuneen tietävän.

Uskoakseni kaikki yläasteen käyneet ovat tälläisen tiedon kuulleet, ja siksi pidin outona tälläisen tiedon jakamista yhtäkkisesti. Hienoa kuitenkin, että myös sinä tämän asian tiesit. Eli en vain oikein taas ymmärtänyt miksi halusit asian tuoda ilmi, kun katsoo mitä viestiä lainasit ja mikä oli aiheena.. Liittyykö se vain minun viesteihin tulleisiin vastauksiin, mutta havannoin melkoisen erinomaista kykyä keskustella ohi aiheen ilman, että ottaa kantaa itse aiheeseen. Anteeksi etten ymmärtänyt et olit aloittanut keskustelun ilmeisesti itsenäisesti olkanivelestä.

Ainakin jossain vaiheessa tässä ketjussa oli vertailua penkin ja pystypunerruksen välillä. Mielestäni jos pystypunerrus tehdään etupuolelta ei siinä ole lihakset yhtä venyneenä kuin rinta on penkkiä tehdessä.

Täyden liikeradan harjoittelua ei kannata hylätä, mutta kaikki liikkeet eivät ole niiden turvallisuuden osalta samoja.

Tasaako turvallisuutta sitten se, että pystypunnerruksessa useat lihakset venyy enemmän kuin penkissä?

En hirveän huolissani olisi siitä, että joku lihas on venyneenä tilassa kun sitä kuormitetaan loukkaantumisherkkyyden kannalta. Järkevästi asteittain altistettuna ja järkevällä kuormituksen hallinnalla riskin nousu on mitätön erityisesti naturaaleilla. Mitäs sitten jos lihasvenynee tilanteessa ei oikein uskaltaisikaan harjoitella, käytetään lyhyempää liikerataa ja potentiaalisesti myös suurempia kuormia? Myös kuorman suuruus on yhteydessä raportoituihin loukkaantumisiin.

Tavallaan kun loukkaantumisherkkyyteen vaikuttaa älytönmäärä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, niin on aika outoa nostaa yksi niistä kaikkein pienimmistä esille yhdessä liikkeessä mikä myös kyllä toteutuu suurimmassa osassa muitakin liikkeitä (kuormitus joku lihasvenyneenä).

 

[jassoo7]

Olisko muita itsestäänselvyyksiä? Jarruttaa suuremmalla voimalla kuin kiihdyttää.

Tiedätkö kun minä en ole noita julkaisuja kirjoittanut.

Mutta tuon lisäksi siellä kirjoitetaan referoidusti näin: eksentristä voimaa tuotetaan sitä enemmän mitä NOPEAMPAA liike on.