- Liittynyt
- 5.10.2013
- Viestejä
- 10
Tässä kun on jo monta vuotta kärvistelty olkapäävammojen kanssa, niin on se vaan mahtavaa huomata että pikku hiljaa alkaa kuminauhajumpat, fysioterapiat ja muut tylsyydet tuomaan tulosta. Eihän nämä kunnossa ole vieläkään, eikä ne entiselleen ikinä tule, mutta on ne jo siinä kunnossa että nyt pystyy tekemään jotain.
Nyt pystyy jo kyykkäämään, kun kädet saa käännettyä sen verran taakse. Tosin tekniikka on pitänyt muuttaa enemmän highbariksi, mutta eipä tuo haittaa. Penkkiäkin jo uskaltaa tehdä, tosin tietty pienillä painoilla. Mutta uskalsin viime kerralla jo tehdä sarjoja "maagisella" satasella. Tänään tein ekaa kertaa moneen vuoteen pystypunnerrusta ihan vapaalla levytangolla, eikä vihlonut yhtään! Viimeksi tuo oli kivutonta kai joskus viitisen vuotta sitten. No, painoa tietty kokonaiset 50 kg, mutta laitetaan ensi kerralla se kaks ja puoli lisää ja siitä jatketaan joka viikko eteenpäin.
Ylipäätään on pitkästä aikaa salilla kivaa, kun ei satu. Alan olemaan jo sen verran ikämies, että uskon suosiolla että nuo raskaammat nostot ovat minulla takana päin. Nyt vaan varovasti, maltillisin painoin ja mahdollisimman siistillä tekniikalla eteenpäin. Ryskäämiset on unohdettu. Toivottavasti nyt saa olla terveenä. Pahimmillaan oven aukaisu, housujen vetäminen jalkaan tai maitolasin nostaminen huulille toivat niin kovaa viiltävää kipua, että teki mieli repiä kädet irti juurineen. Niitä päiviä en kaipaa ja pidän omalta osaltani jatkossa huolen, etten ainakaan oman tyhmyyteni takia enää moisia joudu kokemaan.
Nyt pystyy jo kyykkäämään, kun kädet saa käännettyä sen verran taakse. Tosin tekniikka on pitänyt muuttaa enemmän highbariksi, mutta eipä tuo haittaa. Penkkiäkin jo uskaltaa tehdä, tosin tietty pienillä painoilla. Mutta uskalsin viime kerralla jo tehdä sarjoja "maagisella" satasella. Tänään tein ekaa kertaa moneen vuoteen pystypunnerrusta ihan vapaalla levytangolla, eikä vihlonut yhtään! Viimeksi tuo oli kivutonta kai joskus viitisen vuotta sitten. No, painoa tietty kokonaiset 50 kg, mutta laitetaan ensi kerralla se kaks ja puoli lisää ja siitä jatketaan joka viikko eteenpäin.
Ylipäätään on pitkästä aikaa salilla kivaa, kun ei satu. Alan olemaan jo sen verran ikämies, että uskon suosiolla että nuo raskaammat nostot ovat minulla takana päin. Nyt vaan varovasti, maltillisin painoin ja mahdollisimman siistillä tekniikalla eteenpäin. Ryskäämiset on unohdettu. Toivottavasti nyt saa olla terveenä. Pahimmillaan oven aukaisu, housujen vetäminen jalkaan tai maitolasin nostaminen huulille toivat niin kovaa viiltävää kipua, että teki mieli repiä kädet irti juurineen. Niitä päiviä en kaipaa ja pidän omalta osaltani jatkossa huolen, etten ainakaan oman tyhmyyteni takia enää moisia joudu kokemaan.
yli vuosi sitten 140kg nyt 150kg 
eli ei ihan jokapäivä tapahdu moista.
