Penkki:
Ensimmäistä kertaa vuosiin kokeilin penkkiykkösiä. 160kg asti menin ja vaikka rauta ei kummoinen ole, mutta niin kevyt työntö että kyllä se kovasti ilahdutti. Ihan kuin olisi speedbenchiä tehnyt
Olen varma, että ainakin 170 on jo siellä.
Oman ennätyksen penkissä (175) olen työntänyt muistaakseni joskus 2014-15.
Mave- ja kyykkyennätykset tehty ehkä 2010-2012 välissä. Tämän jälkeen ollut useampikin loukkaantuminen, tekniikat opeteltu uusiksi ja aloitettu melkeenpä kaikki uudelleen. Se, että on vuosia jaksanut jauhaa lasten painoilla on alkanut vihdoin tuottaa tulosta.
Mave:
Pahimpana ollut välilevyongelmat ja takareiden repeäminen. Aina ne selkäongelmat tuli takaisin, kun treenipainot alkoi nousemaan. Selkä on minulla ollut aina vahva ja sen takia mavetulokset oli melko hyviä jo junnarina. Mutta kun loukkaantumisen jälkeen kaikki alaselkää rasittavat liikkeet joutui jättämään pois pitkäksi aikaa, niin oli vaikea tajuta lopulta ettei lihashuolto ole pelastus, vaan että ne lihakset pitää rakentaa sinne uudestaan. 2017 tein kovimmat sarjat mavea noin 120 kilolla, jos edes niinkään isoilla hyvin hifistellen vaatimattomalla liikeradalla. Vuoden 2018 jouluna otin räkkivetoa polven alta 240 kilolla lyhyttä sarjaa kuolletuksilla. Ette arvaa miten hyvältä tuntuu, kun ekaa kertaa 6-8 vuoteen voi vetää rautaa niin ettei satu. En muista, että olisin koskaan ennen nauttinut niin kovasti siitä kun paine pakkautuu päähän ja tuntuu kuin silmät pullahtaisi ulos. Tuli ihan kylmät väreet!
Kyykky:
Lisäksi takakyykky on löytynyt uudestaan. Takakyykkyni oli vahvan selkäni johdosta aina sellainen "hyvää huomenta" -liikkeen variaatio, tärkeintä oli tietysti se paljon sieltä nousee
Etukyykky on ollut aina ohjelmassani jollain tavalla edes kevyesti mukana loukkaantumisista huolimatta.
Takakyykyssä on vielä tekniikan hiominen alla, joten vähintään 10 toiston sarjoja ottanut. Toistaiseksi olen joka viikko nostanut 10kg painoa. Tällä viikolla otin 120kg:lla. Toistaiseksi tuntuu vielä hyvältä