Mikä estää unelmien / haaveiden toteuttamisen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja alppix
  • Aloitettu Aloitettu
Aika suuri este nykyään on myöskin pitkäjännitteisyyden ja suunnitelmallisuuden puute. Halutaan kaikki heti-tässä ja nyt periaatteella eikä ymmärretä, että joidenkin unelmien toteuttaminen vaatii samanlaista tavoitteiden asettelua ja määrätietoista etenemistä kohti tavoitteita kuin vaikkapa ura huippu-urheilijana. Näin joskus tutkimuksen, johon oli haastateltua satoja ammattikoulusta ja lukiosta valmistuvia nuoria eri puolilta Suomea. Oli tiedusteltu millaisena nuoret näkivät elämänsä viiden vuoden säteellä. Valtaosa näki itsellään uuden omakotitalon, BMW:n tai vastaavan auton, vuosittaiset ulkomaanmatkat ja hienon työpaikan. Kun tiedusteltiin nuorten jatko-opintosuunnitelmista, oli iso osa sitä mieltä etteivät enää jatka opiskelua. Näkee mun mielestä aika hyvin, etteivät ne toteutettavissakaan olevat haaveet aina oikein kohtaa sitä mitä on niiden toteutumisen eteen valmis tekemään.

Siis mitä ihmettä? Omakotitalo, bmw ja hyvä duunihan on täysin mahdollinen yhtälö 5v amiksen/lukion jälkeen, jos opiskelu ei enää kiinnosta. Sen sijaan mikäli opintoja jatkaa (vaikkapa yliopistoon), niin 5v päästä ei taatusti ole taloa ja bemaria..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Taitaa olla enemmän 30-kriisissä pyörivien jorinoita tollaset haaveiden saavuttamuudet. Parikymppisenä eka haaveillaan ihan melkein kaikesta, sit 30 iskee depressio ja nelikymppisenä huomaa, että onkin onnellinen ja tyytyväinen, vaikkei sitä ihmehaavetta toteuttanutkaan. Mä väitän että suurin osa ihmisistä on onnellisa ihan tavallisista asioista loppuviimein. Saa oman kodin, ja puolison, ehkä lapsia jne. Siihen mitään ihmeellista odysijaa neitsytsaarille tarvita välttämättä. Toki, joku voi ja onkin onnellinen jos saa seilata ympäri atlantia tai jotain muuta extremee...
 
Pitää kompata Leeluckya tuon pitkäjänteisyyden suhteen.

Toinen iso unelmien estäjä on se, että unelmat ovat yleensäkin jotain epärealistista. Esimerkkeinä voisi olla vaikkapa miljardööriys, astronautin ura tai se, että oma katkis muuttuisi mielellään ihan pian John Holmes kokoluokan lerssiksi, joka sitä paitsi toimisi täydellisesti. Enkä tarkoita sitä, että unelman pitäisi olla niinkin inhorealistinen ja pikkuruinen, kuin kiva kinkkuvoikkari vaikkapa jo huomenna, että eipä mustavalkoisteta siellä heti taas. Mutta että voisiko tinkiä sen verran, että miljardöörista miljonääriksi, astronautista vaikka purjelentolupakirjaan tai laskuvarjohypyn aktiiviharrastamiseen ja John Holmes kokoluokan täydellisesti toimivasta lerssistä vaikkapa siihen, että se oma katkis toimisi aika hyvin ja sitä pääsisi aika usein käyttämään muuhunkin, kuin kusemiseen ja Kyllikki Nyrkin kanssa touhuiluun? Noiden asioiden toteuttaminen sentäs onnistuu lähes kaikilta, kunhan näkee riittävästi vaivaa, tekee töitä unelman eteen.

Taloudellinen turvallisuus ja riippumattomuus ovat mullakin unelmina olleet jo kauan. Pitkäjänteisyyden puutos ja turha tempoilu duunien suhteen on estänyt ennen noiden toteutumisen, muttei enää noin kolmeen vuoteen. Nyt näen pienimuotoisen yrittäjyyden suht tasaisilla ja varmoilla aloilla aika hyvänä keinona taloudellisen turvan ja riippumattomuuden toteuttamiseen, eikä se ole enää edes kaukana. Siinä vaaditaan edelleen kovasti työntekoa ja sitä, että on tarkkana numeroiden suhteen, minimoi kustannuksia, sekä maksimoi liikevaihtoa ja voittoa. Sellaiseen miljonäärielämään, jossa eläisi pääoman tuotoilla, ei työllä, en usko ikinä pääseväni, joten sellaisesta en viitsi edes unelmoida. Mutta jos olisi pieni firma tai pari, jotka tuottaisivat mulle vaikkapa jonkun 2500-6000€/kk bruttona noin 200-250h/kk työmäärillä, niin hyvin menisi. Muitakin unelmia on, mutta niiden selostaminen täällä olisi liian henkilökohtaista tekstiä, jätän väliin.

edit: Pitää myös kompata niitä, ketkä mainitsivat naiivina nää "Mitä vaan voi saada! Jos et muka oo saanu unelmaasi, et vaan oo halunnu ja yrittäny riittävästi!" huutelut. Tää "Kaiken voi saada" käsitys on kuvottavimpia ja ärsyttävimpiä, mitä on olemassa, ei jaksaisi moista enää yhtään lukea ja kuunnella. Kaikkea ei perkele sentäs voi saada, jossain vuotaa, mättää, haisee, muhii tulehdus jne. kumminkin. Täydellistä ihmisen tekemää ei ole ollut olemassakaan, eikä tule ikinä olemaankaan. Se taas ei tarkoita sitä, etteikö erittäin hyvään voisi ja kannattaisi pyrkiä ja päästä.
 
Siis mitä ihmettä? Omakotitalo, bmw ja hyvä duunihan on täysin mahdollinen yhtälö 5v amiksen/lukion jälkeen, jos opiskelu ei enää kiinnosta. Sen sijaan mikäli opintoja jatkaa (vaikkapa yliopistoon), niin 5v päästä ei taatusti ole taloa ja bemaria..

Jos on todellista ammattitaitoa johonkin alalle tai lahjoja yrittäjyyteen niin miksipä ei, mutta harvemmin lukiosta valmistuneella 18v jantterilla on. Pointti tutkimuksessa oli kai kuitenkin se, että moni nuori näkee ne materiaaliset asiat jotenkin automaationa eli ne saavutetaan kunhan ollaan "aikuisia" ja päästy työelämään, vaikka lukion jälkeen sinne kaupan kassalle. Fakta kuitenkin on, ettei esim. täältä Jyväskylästä tai muista isommista kaupungeista kuka tahansa ostele omistusasuntoja saati omakotitaloja ja päästele vielä kaiken lisäksi töihin uudella BMW:llä.

Jokainen meistä varmaan tunteen jonkun, kuka ei saanut edes sitä amista käytyä loppuun ja ainakaan minun tuntemat henkilöt eivät ole hirveän hyvin työmarkkinoilla pärjänneet tai edes yksityiselämässään.
 
Eli jos on jalat halvaantunut, niin ei saa haaveilla kävelemisestä tai 100metrin aitojen voitosta, koska ei itse tee mitään sen eteen että kehittäisi vaikka roboottijalat tai keksisi miten halvaantuminen parannetaan. Tai ne jotka haaveilevat lottovoitosta eivät käytä kaikkia rahojaan lottoamiseen ja sillä tavoin maksimoi mahdollisuuttaan siihen voittamiseen. :D
Se nyt vaan on ihan normaalia unelmoida sellaisista asioista joita ei edes aio toteuttaa, koska ne on järjettömiä tai mahdottomia. Unelmiin pyrkimisellä pystyy varmasti tavoittamaan asioita joista unelmoi, mutta ei niitä unelmia välttämättä kannata kovin kirjaimellisesti ottaa. Esimerkiksi joku saattaa haaveilla koirasta, mutta on allerginen koirille, niin mitä järkeä silloin on toteuttaa kyseistä unelmaa. Muutenkin ihmisten unelmat ja haaveet muuttuvat, kun ikää alkaa tulemaan lisää.

Tuon takia pitää olla unelmia ja tavoitteita. Unelmat voivat olla täysin mahdottomia, mutta tavoitteet jollain tavalla realistisia. Tällöin tavoitteiden saavuttaminen on vaan omasta halusta ja omista teoista kiinni.
 
Sen verran pitänee alkaa toteuttaa menohaluja/unelmia, että vuoden verran keräis rahaa vielä kaverin kanssa ja sitten puoleksi vuodeksi asumaan ulkomaille ja ottamaan rennosti sekä harrastamaan :) Taakse jää vakityöpaikka ja sitten lopetan yhden tutkinnon kesken --> kun ei kiinnosta niin vaihdetaan maisemaa :rock:

Jospa sitä myöhemmin on sitten viisaampi mitä sitä haluaa taas tehdä ja olisi töitä tarjolla hieman nykyistä hetkeä paremmin.. Toki miettinyt että johonkin kouluun voisi myös suunata, mutta kahtellaan sitä sitten..

Ja kyllä se on pitkälti rahasta kiinni kun haluaa tehdä jtn sillä kaikki maksaa..
 
Voihan noita matkustusunelmia (ja muitakin) toteuttaa vähän rajatummin. Esim. töissä käyvät voivat vuoden reissaamisen sijasta helposti ottaa kuukauden palkatonta lomaa ja lähteä kuukaudeksi johonkin. Tosin sitten voi käydä niin kun itelläni että haluis lähtee lämpöseen talvella kuukaudeks, mut ei vaan oo saanu aikaseks. Aina on muka jotain esteitä.. tuollaiset haaveet estää kyllä ihan oma pää eikä mikään muu.
 
Aina on muka jotain esteitä.. tuollaiset haaveet estää kyllä ihan oma pää eikä mikään muu.

Se on harva paikka mistä tuommosia saa, että pääsee reissuun nuin pitkäksi aikaa.. Jos on hyviä vinkkejä miten tuonne ilman rahaa pääsee niin otan mielellään vastaan.. nimim. Köyhä ja kipiä..
 
Se on harva paikka mistä tuommosia saa, että pääsee reissuun nuin pitkäksi aikaa.. Jos on hyviä vinkkejä miten tuonne ilman rahaa pääsee niin otan mielellään vastaan.. nimim. Köyhä ja kipiä..

Mene duuniin ulkomaille. Vaikka vapaaehtoiseksi (www.workaway.info) ensin ja siitä sit eteenpäin. Jossain 3-4 kuukaudessa on mahdollista säästää vaikka pari tonnia, millä pääsee alkuun ja sit tekee välillä duunia et saa rahaa matkustaa lisää.
Eri asia tietysti, jos haluaa matkustaa luksuslomatyylillä, yöpyä hotelleissa jne. Siihen vaaditaankin sit vähän enemmän säästämistä :rolleyes:
 
Mene duuniin ulkomaille. Vaikka vapaaehtoiseksi (www.workaway.info) ensin ja siitä sit eteenpäin. Jossain 3-4 kuukaudessa on mahdollista säästää vaikka pari tonnia, millä pääsee alkuun ja sit tekee välillä duunia et saa rahaa matkustaa lisää.
Eri asia tietysti, jos haluaa matkustaa luksuslomatyylillä, yöpyä hotelleissa jne. Siihen vaaditaankin sit vähän enemmän säästämistä :rolleyes:

Oltiin jo yhteyksissä work and traveliin. Mietittiin vaihtoehtoisesti, että lähdetään nuihin myyntihommiin ulkomaille, mutta parhaaksi vaihtoehdoksi osottautui säästäminen nyt ja niin myöhemmin voi ottaa rennosti :)
 
Mikä siis estää tällaisten unelmien / haaveiden toteuttamisen, jotka hyvinkin ovat toteutettavissa? Miksi mieli tekee jotain, mutta kuitenkin samalla keksii syitä miksi ei toteuta kyseistä asiaa?...
Täällä on tullut jo hyviä vastauksia ja kaikilla omat syynsä/ongelmansa. Mutta minä sanoisin, että suurin haaste tässä on se, että kyseisen henkilön täytyisi elää päivästä toiseen omalla epämukavuusalueellaan. Tarkoittaen sitä, että joka aamu pitäisi löytää vastaus siihen, että miksi h*elvetissä minä jatkan tätä, kun tuleva palkinto (ehkä) tulee vasta useamman vuoden/10 vuoden/20 vuoden päästä. Monesta ei vaan siihen ole, kun kaikki pitäisi saada heti ja nyt (niin kuin jo joku aiemmin kertoi). Ei nähdä tai ei osata nähdä tarpeeksi pitkälle. Jotkut harvat vain sitten näkee ja jaksaa sen kurimuksen.
 
Niinpä. Joskus kauan sitten kuulin pohjoisilta sukulaisiltani kaverista, joka nuorena päätti viettää ison osan elämästään kiertämällä maailman meriä purjeveneellä tekemättä mitään duunia. Siihen aikaan PV:ssä oli kantapeikoille eläkeikä 30 vuotta aloittamisesta, joten inttiin 17-vuotiaana vapaaehtoisena ja kantapeikoksi samantien. 30 vuodessa ehti sen purjeveneenkin rakentaa. Sitten 48-vuotiaana eläkkeelle, ero vaimosta ja oman purjeveneen kokka kohti Karibiaa. Vaimo oli tullut kehiin tietoisenä tästä isosta kuvasta, eli homma oli sikäli reilu. Itse olen tehnyt valintoja tulevasta aina niistä lähtökohdista, missä olen kulloinkin ollut. Tällaiseen yhden asian liikkeeseen en olisi pystynyt.
 
Naisten vaikutuksesta tehdyt huonot valinnat eli loppupeleissä oma pää, jolle ei toistaiseksi ole voinut mitään. Pysytään erossa siis vastakkaisesta sukupuolesta jatkossa.
 
Mielenkiintosia vastauksia..
Omia haaveita ja unelmia estää yksinkertasesti fyysiset ominaisuudet. :(

Suurilta osin varmaan pelko, epävarmuus ja ne yhdessä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom