Mihin kouluun kannattaa mennä?

Mene kauppakorkeaan, mukavia ja rentoja ihmisiä eivätkä pidä liian suurta meteliä itsestään. Monipuoliset mahdollisuudet valmistuttua ja palkka vähintään ok. Näin tekisin itse jos uudestaan hoitaisin hommani
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ettei kuitenkin olisi ollut teknillisen fysiikan DI, VTM ja MBA. MBA-tutkintoon vaaditaan pohalle akateeminen tutkinto. Tosin nykyään näkee myös jotain Havaijin yliopiston kirjekurssi-MBA-tutkintoja tai vastaavia.

Ei edelleenkään oikein. Jorken koulutushistoria menee näin:

Ylioppilas, lukiosta TKK:lle teknillisen fysiikan osastolle opiskelemaan, aikeena kouluttautua fyysikoksi.

Hakeutuminen kuitenkin kansantaloustiedettä opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan HY:hyn, kun politiikka alkoi kiinnostamaan opiskelijajärjestötoiminnan myötä. Valtiotieteen maisterin tutkinto taskuun viidessä vuodessa.

VTM:nä London School of Economicsiin hakemaan kahdessa vuodessa suoritettavaa Master of Science –tutkintoa kansantaloustieteen alueelta. Tämä on siis master-tason tutkinto joka vaatii pohjalle vähintään bachelor-tason tutkinnon, ja tietenkin VTM kelpaa siihen.

Sitten takaisin Suomeen suorittamaan kesken jäänyt DI-tutkinto loppuun. Pääainetta piti kuitenkin vaihtaa koska fyysikon urahaaveet olivat vaihtuneet teollisuuspampuksi pääsemiseen. Ollila luki pääaineena systeemiteoriaa, eli sovellettua matematiikkaa, teki dippatyön aiheesta "kansantalouden optimisäätö".

Kaikki tämä oli valmista 32-vuotiaana, jolloin Ollila siirtyi investointipankkiin töihin ja sieltä parissa vuodessa Nokialle.
 
Mene kauppakorkeaan, mukavia ja rentoja ihmisiä eivätkä pidä liian suurta meteliä itsestään. Monipuoliset mahdollisuudet valmistuttua ja palkka vähintään ok. Näin tekisin itse jos uudestaan hoitaisin hommani
Tai menet Teknilliseen yliopistoon lukemaan tuotantotaloutta. Samat hommat ja paljon helpompi päästä sisään. (Vaikeampi tosin valmistua).
 
Tai menet Teknilliseen yliopistoon lukemaan tuotantotaloutta. Samat hommat ja paljon helpompi päästä sisään. (Vaikeampi tosin valmistua).

Hmm, tää on yleinen harhaluulo. Tuotantotalous kuuluu insinööritieteisiin ja kauppatieteet sitten erikseen. Niillä on ero vaikka saattaa ulkoisesti näyttääkkin samalta ja pätevöittää samanlaisiin tehtäviin. Lisäksi eri teknillisten yliopistojen väliset tuotantotalous-asiat vaihtelee todella paljon. Ei teknillisistä yliopistoista edelleenkään tule kauppatieteilijöitä. En suosittelisi tuotantotalouden opiskelua ellei halua insinööriksi alun perin.

Ja sitten tappelemaan DI:n ja KTM:n eroista :rolleyes:
 
Ja sitten tappelemaan DI:n ja KTM:n eroista :rolleyes:
Ei tapella, mutta melkolailla samoissa hommissa noita kyllä tapaa. DI:tä puoltaa myös se, että palkkataso on kovempi ja työtehtäviä on laajemmalla sektorilla.
 
Tai menet Teknilliseen yliopistoon lukemaan tuotantotaloutta. Samat hommat ja paljon helpompi päästä sisään. (Vaikeampi tosin valmistua).

Tuo vaatisi että joutuisi katsomaan ja kuuntelemaan teekkareita, eli ei kiitsa :jahas:
 
Hesarissa oli kuukausi sitten joku artikkeli, missä kehotettiin nykyisiä 15 vuotiaita panostamaan matematiikkaan ja tähtäämäään TKK:lle lukemaan. En nyt muista mitä ne pääaineet olivat(oliskos yksi ollut biotekniikka tjsp?). Kuitenkin sen alan osaajista on pulaa tulevaisuudessa. Jos joku muistaa ne pääaineet, niin täydennä.
 
Tuo vaatisi että joutuisi katsomaan ja kuuntelemaan teekkareita, eli ei kiitsa :jahas:
Toinen yleistyksen maailmanmestaruus. Ainakin TTY:llä riittää purukkaa ihan joka junaan. Itseänikään ei tuo Teekkarimeininki koskaa ole napannut. En ole ainoa.
 
Ei tapella, mutta melkolailla samoissa hommissa noita kyllä tapaa. DI:tä puoltaa myös se, että palkkataso on kovempi ja työtehtäviä on laajemmalla sektorilla.

Tottakai tapaa, koska tehtäviin ei valita tutkintoja vaan ihmisiä. Riippuu ihmisten persoonista ja ajatusmaailmoista mikä tutkinto sopii kenellekin, ja kun näitä valintoja tehdään siinä parikymmpisenä ei nämä asiat tietenkään ole juuri kellään selvillä, ks. vaikka tuo Ollilan koulutushistoria, joka sisälsi aikamoista ajelehtimista.

Joku voi päästä hyväänkin tehtävään suht vähäisellä akateemisella sivistyksellä, ja joku toinen pääsee vasta kaksi tutkintoa suoritettuaan. Ihmisissä on eroja.

Suosittelisin kuitenkin lahjakkaille nuorille matemaattisten aineiden opiskelua, ei niiden menetelmien takia vaan siksi että matikan osaaminen muokkaa ihmisen ajatusmaailmaa siihen suuntaan mitä tullaan kasvavissa määrin tarvitsemaan eri yhteiskunnallisten instituutioiden päätöksenteossa. Vaikka noi ulkoa-opettelututkinnot (tradenomi ja ei-matemaattisilla pääaineilla luetut KTM:t) sisältäisivät kuinka hienojen ja trendikkäiden käsitteiden opettelua, osaaminen riippuu kuitenkin eniten siitä millälailla ihminen suhtautuu ongelmien ratkaisemiseen ja päätöksentekoon.
 
Tai menet Teknilliseen yliopistoon lukemaan tuotantotaloutta. Samat hommat ja paljon helpompi päästä sisään. (Vaikeampi tosin valmistua).
TKK:lle tutaa lukemaan on tunnetusti todella helppo päästä. Etenkin, jos vertaa kauppikseen. :)
 
TKK:lle tutaa lukemaan on tunnetusti todella helppo päästä. Etenkin, jos vertaa kauppikseen. :)
On muitakin kouluja kuin TKK. Lisäksi ei välttämättä tarvi mennä juuri tutalle sisään. Jollain muulla koulutusohjelmalla sisään ja sitten tarvittaessa vaihtaa sisäisesti, jos ei riitä se, että lukee vaikka 2 sivuainetta tutaa.

Hauskaahan tässä hommassa on se, että esim. TTY:llä missä meikäläinen opiskelee, niin tutalle on kai toiseksi vaikein päästä sisään (ekana joku biojuttu). Silti väittäisin, että tutan kurssit on sieltä helpoimmasta päästä suorittaa ja saada hyviä arvosanoja. Toisaalta taas esim. Titelle on todella helppo päästä sisään, mutta kurssit on paljon hankalampi, laajempia ja työläämpiä.

Minusta tosin tämä suuntaus, että teknilliselle puolelle pääsee lähes kuka vain opiskelemaan (Nyt kai 2/3 pääsee sisään) ei ole ollenkaan hyvä juttu. Kaikenkarvaista tallaajaa tulee ilman minkäänlaista motivaatiota hengaamaan kun ei muutakaan oikein keksi.
 
Hauskaahan tässä hommassa on se, että esim. TTY:llä missä meikäläinen opiskelee, niin tutalle on kai toiseksi vaikein päästä sisään (ekana joku biojuttu). Silti väittäisin, että tutan kurssit on sieltä helpoimmasta päästä suorittaa ja saada hyviä arvosanoja. Toisaalta taas esim. Titelle on todella helppo päästä sisään, mutta kurssit on paljon hankalampi, laajempia ja työläämpiä.

Joo no Otaniemessä se on lähinnä päinvastoin. Sitäpaitsi TTY:n tutalla ja TKK:n tutalla on eroa kuin yöllä ja päivällä niin aiheiden valikoimassa kuin opetuksessa ja ilmapiirissäkin. TTY:llä näyttää siltä että on niputettu vähintään kolmen TKK:n osaston ainevalikoima yhden oppiaineen alle. Lisäksi TKK:n tutalaiset joutuu lukemaan teknisen kokonaisuuden joka on pelkkää sivuainetta paljon laajempi. Sieltä tulee siis oikeita insinöörejä (enkä ole elitisti ja jäävi sanomaan tätä koska en sillä osastolla opiskele :D ).
 
Originally posted by SledgeHammer82
Enpä tiedä ovatko opettaja ja amk-inssi palkan suuruuden kannalta kovin voittajaratkaisuja. Eri ammattien palkkoja voi katsella myös esim. Akavan sivuilta.

Oma lista olisi
1) Lääkäri
2) DI
3) Ekonomi
4) Lakimies

Itse oon "vaan" amk-inssi ja vastavalmistuneena mun vuosipalkka on karvan alle 30k vuodessa. Ei se mun mielestä oo hirveän huonosti. Tosin jos on syntynyt kultalusikka suussa ja tottunu vetämään käteen (huumoria) sen yli 3k kuukaudessa niin sit asia on toinen.

Ja se on helppo tehdä lista hyvin tienaavista tutkinnoista, mutta on eri asia päästä opiskelemaan ko. alaa tahi sitten valmistua siihen. Lakimiestenkin liksat on siinä ja siinä. Kovatuloisimmatkaan suomalaiset lakimiehet (Lampela) tienaa alle 90k vuodessa, kun oman firmani tj. vetää yli 500k vuodessa.
 
Lisäksi TKK:n tutalaiset joutuu lukemaan teknisen kokonaisuuden joka on pelkkää sivuainetta paljon laajempi. Sieltä tulee siis oikeita insinöörejä (enkä ole elitisti ja jäävi sanomaan tätä koska en sillä osastolla opiskele :D ).
Suosikkikomboa yritysstrategia ja systeemianalyysi lukenut tutalainen ei ole lähelläkään oikeaa insinööriä.

Jos yliopisto-opiskelu nappaa ja tavoitteena on päästä sinne ylempään keskiluokkaan valmistumisen jälkeen, niin turvallisia vaihtoehtoja ovat:
1. Oikeustieteellinen
2. Lääkis
3. Kauppikselta rahoitus tai laskentatoimi
4. TKK:lta tuta.
Näistä voi mieltymystensä mukaan valita sopivimman, eivätkä työt ole loppumassa.
 
Liikunta-ala. Tulevaisuudessa on käyttöä osaaville ihmisille, kun "pullamössösukupolvi" haluaa alkaa pitämään viimeisitä keinoista kiinni jotta eivät kuole.

Siis suomeksi:

Liikunnan ammattitutkinto
Hieroja
Fysioterapeutti (kuulemma paska palkkaus, mutta eihän se ole tärkeää, jos viihtyy työssään).

Terv. Hullu humanisti, nyttemmin liikunta-alalla

Ja voihan sitä liikuntaakin lukea yliopistossa http://www.jyu.fi/sport ja luulis noilla tutkinnoilla että töitä löytyy. Voi esim. lukea liikunnanopeksi ja tehdä vähän jotain sivubisnestä nostamaan ansioita. Sisään on kyllä vaikea päästä, mutta niin kaikille hyville aloille on.

Yliopistossa on amk:hon verrattuna se hyvä puoli, että sivuainetarjonta on loistava, ja hyvillä valinnoilla voi itse muokata aika mielenkiintoisiakin aineyhdistelmiä tutkintoonsa. Missä muussa koulussa voit lukea yhtä aikaa fysiikkaa, taloustiedettä, ope-opinnot (sivuaineena) ja vaikkapa italian kulttuuriopinnot?
 
Vesihuolto on tulevaisuuden ala. Siltä saralta ei työt tule loppumaan koskaan, päinvastoin, hommia on enemmän ku kerkii tekemään.
 
Suosikkikomboa yritysstrategia ja systeemianalyysi lukenut tutalainen ei ole lähelläkään oikeaa insinööriä.

Ja kuka sitten on? Jos lukee esim. puunjalostusta ja tehdaskemiaa tms. onko enemmän insinööri? Tällaisen kombon lukenut DI osaa vähemmän matikkaa, fysiikkaa ja ohjelmointia kuin tutalainen systeemi-insinööri, osaaminen painottuu lähinnä toimialan substanssiin ja prosesseihin. Tai miten vaikkapa sähköfysiikkaa ja matikkaa lukenut, joka on puhdas akateemikko.

Wikipedian määritelmän mukaan insinööritieteissä käytetään teknistä ja tieteellistä tietotaitoa ratkomaan ihmisten keksimiä ongelmia. Yhden kuuluisimman insinöörin, Jay Forresterin osaamisalueen kattaa ehkä parhaiten tuo mainitsemasi kombo.

Tuolla kommentillani tarkoitin lähinnä että TKK:n tutalaiset opiskelevat takuuvarmasti vähintään yhtä paljon kovia insinööritieteitä (matikkaa, fysiikkaa, ohjelmointia, prosesseja, systeemejä ym.) kuin muiden osastojen opiskelijat. Samaa ei voi sanoa noista muiden yliopistojen hybrideistä.

Nyt lIhaa pois se nöyristely, kyllä diplomi-insinöörin pitää osata jo arvostaa itseään.
 
Joo no Otaniemessä se on lähinnä päinvastoin. Sitäpaitsi TTY:n tutalla ja TKK:n tutalla on eroa kuin yöllä ja päivällä niin aiheiden valikoimassa kuin opetuksessa ja ilmapiirissäkin. TTY:llä näyttää siltä että on niputettu vähintään kolmen TKK:n osaston ainevalikoima yhden oppiaineen alle. Lisäksi TKK:n tutalaiset joutuu lukemaan teknisen kokonaisuuden joka on pelkkää sivuainetta paljon laajempi. Sieltä tulee siis oikeita insinöörejä (enkä ole elitisti ja jäävi sanomaan tätä koska en sillä osastolla opiskele :D ).
Itse laskisin tuon eroavaisuuden olevan vain positiivista, ja eikö tuokin ole positiivista jos TTY:llä on mahdollista opiskella 3 kertaa laajemmasta ainevalikoimasta. Ja onko kokemusta tuosta ilmapiiristä? Itseasiassa TTY on pärjännyt vertailuissa todella hyvin ja juuri tuo ilmapiiri ja opiskeluympäristö on ainakin viimeaikoina ollut suomen kärkeä, toisin kuin otaniemessä. ja opiskeluympäristön Ja mikä on "pelkkä sivuaine?". Kyllä se on mahdollista TTY:läkin lukea tutalla pitkä tietotekninen sivuaine + 15 noppaa vapaavalintaisia = 45 ov titeä. Väittäisin tämän olevan riittävästi, jotta voi itseään kutsua insinööriksi.

Ja sitten vielä tarkennetaan, että itse en tutalla ole vaan Tijon puolella lueskelen logistiikkaa (Kun markkinointi yms. käsienheiluttelu ei tutalta kiinnosta), mutta yritystalouden pitkän sivuaineen myötä nuo tutan kurssit ovat tulleet tuttuksi, ja tite tietoliikenneverkkoihin liittyvän sivuaineen myötä.
Tuolla kommentillani tarkoitin lähinnä että TKK:n tutalaiset opiskelevat takuuvarmasti vähintään yhtä paljon kovia insinööritieteitä (matikkaa, fysiikkaa, ohjelmointia, prosesseja, systeemejä ym.) kuin muiden osastojen opiskelijat. Samaa ei voi sanoa noista muiden yliopistojen hybrideistä.
Tuo ei nyt voi mitenkään pitää paikkaansa, ellei ne tutalaiset jumalat sitten TTK:lla opiskele 2 kertaa enemmän noppia kuin muut.
Edit
2 kertaa tosin läheskään riitä. Laitetaan, n x enemmän, missä n-->ääretön
 
Joo no Otaniemessä se on lähinnä päinvastoin. Sitäpaitsi TTY:n tutalla ja TKK:n tutalla on eroa kuin yöllä ja päivällä niin aiheiden valikoimassa kuin opetuksessa ja ilmapiirissäkin. TTY:llä näyttää siltä että on niputettu vähintään kolmen TKK:n osaston ainevalikoima yhden oppiaineen alle. Lisäksi TKK:n tutalaiset joutuu lukemaan teknisen kokonaisuuden joka on pelkkää sivuainetta paljon laajempi. Sieltä tulee siis oikeita insinöörejä (enkä ole elitisti ja jäävi sanomaan tätä koska en sillä osastolla opiskele :D ).

Nyt täytyy kyllä esittää vastalause. Sikäli tilanne on Otaniemessä sama, että Tutalle pääsyyn vaaditaan yhdet kovimmista pisteistä pääsykokeissa, mutta kurssit tosiaan ovat melko helppoja ja hyviä arvosanoja on helppo saada (etenkin kun kursseista liikkuu vanhempien opiskelijoiden kirjoittamia muutaman kymmenen sivun briiffauksia, joilla jo yksistään saa vähintään kolmosen.

Itsekin olen Otaniemessä lukenut Tutalta laajan sivuaineen ja ainakin minulle näistä kursseista kiitettävien arvosanojen repiminen oli paljon helpompaa kuin muista kursseista. Riitti kun luki kurssikirjan ja joissain ehkä pienet harkkatehtävät. Kun joillain muilla kursseilla olen joutunut käyttämään joka viikko pelkkiin laskareiden tekoon monia tunteja.

Ihan päteviä kursseja silti nuo tuta kurssit ja osaltaan motivoi varmaan jo se, ettei kaikkein onnettomimmat tapaukset sinne pääse.
 
Back
Ylös Bottom