Mihin armeijaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Aarne
  • Aloitettu Aloitettu
ZweCCo sanoi:
Katkeraa on... :jahas:


Ei, vaan sitä, että ei mitään erityisvapauksia kellekkään.

Pitäisikö muusikotkin päästää pois sieltä, kuhan on vaan hyvä ja huipputasoa suomessa? :david:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
GynoTissi sanoi:
Ei vaan jos särmää kovasti niin pääsee ohjusveneisiin elikkäs Suomen ainoisiin oikeisiin sotalaivoihin. :rock:
Oikeastikkin kannattaa pyrkiä laivastoon, touhu on varmasti mielekkäämpää kuin
nurmiporana miettiä kuusi kuukautta kummalta puolelta puuta kannattaa ampua.
Talvella se laivojen liikkuminen on hissumpaa, mutta jos sattuu kesällä sinne niin varmasti jää hyvät muistot. Eikä tarvitse käyttää sitä ehkäisykurkkusalaattia.

Right on arvon kolleega! Ohjusveneet hallitsevat niin suomen kuin koko maailman vesiä ;) Kyllä siellä talvellakin riittää tekemistä valvonta-ajojen kanssa kunnes väkevämmät jäät pamahtaa merelle. Voin allekirjoittaa Gynon kommentit eli ohjusveneelle mars!

-Ohjusvene Kotkan miehistön jäsen -97
 
makew sanoi:
Niin, mua kiinnostaisi nähdä mitä meriittejä on Urheilukoulun jätkillä, kyllä siellä lajiensa huippuja on mutta onko ne kaikki oikeasti niin hyviä, että niiden pitäisi siellä olla... Huiput saisi vapautuksen ja ne muut voisi tunkea jonnekin.

Juurikin näin. Täytyy muistaa, että niitä "huippuja" on myös muualla kuin urheilukoulussa, joten se 140 saatas varmaan täyteen täydentämällä muista varuskunnista ja poistamalla ne heikoimmat.
 
offtopic: ^ j2p: Loistava sigu. :D Sopis mullekkin.

Aarne sanoi:
Ja saako nykyään enää vihreitä baretteja mistään, kun RJK lopetettiin?

?
En ymmärrä.
 
Aarne sanoi:
Ei, vaan sitä, että ei mitään erityisvapauksia kellekkään.

Pitäisikö muusikotkin päästää pois sieltä, kuhan on vaan hyvä ja huipputasoa suomessa? :david:

Tosiaan muusikoille on sotilasmusiikkikoulu. Siellä ne soittelee klarinettejaan ym.

Tuskin heitä häiritsee metsäyöt ym. samalla tavalla kuin urheilijoita (tosin ei musiikkileikkikoulussa taida pahemmin olla mettäöitä tai muutakaan rankkaa).

Muusikon vammautumisriski ei myöskään kasva vaikka hän rasittuisi intin takia. Soittokäsi tuskin revähtää seuraavissa treeneissä :)

Eli tiivistettynä: Muusikoita ei intti häiritse yhtä paljon, kuin urheilijoita, joten vapautus olisi vähemmän perusteltua
 
Pertti123 puhuu asiaa. Tota mäkin juuri mietin. Soittajilla myöskään se kunto ei laske kun lehmän häntä jos he vähän aikaa ovat treenaamatta.
 
Perusteltua?

Kertokaas perustelut miksi urheilijoiden, joilla on muuten suht paljon harjotusvapaata pitäis saada vapautus kokonaan?

Ihan samallalailla se soittotatsi häviää intissä, kuin urheilijoiden urheilutatsi.
Yhtä "vaarallista" se on soittajillekin. Jos jääkiekkoilijalta katkee metässä ryynätessä käsi -> harjoitustauko tietysti, mutta niin on myös soittajilla.

Paremmat perustelut urheilijoiden kannalta, kiitos.
 
No soittajat ei tarvii erityisruokavalioo niinkun urheilijat mielellään. Samoin soittajat saa siellä soittokunnassa soittaa niitä soittimia mitä harrastaa. Urheilija taas ei missään mettäleirillä kauheesti voi rueta kolmiloikkaa harrastamaan.
 
makew sanoi:
Niin, mua kiinnostaisi nähdä mitä meriittejä on Urheilukoulun jätkillä, kyllä siellä lajiensa huippuja on mutta onko ne kaikki oikeasti niin hyviä, että niiden pitäisi siellä olla... Huiput saisi vapautuksen ja ne muut voisi tunkea jonnekin.
Kyllä ne rivimiehetkin Urheilukoulussa ovat keskimäärin erittäin lahjakasta porukkaa, ei pelkästään urheilullisessa mielessä. On sitten eri asia nousta jossain kovassa lajissa maailman huipulle, suurimmalta osalta huippu jää saavuttamatta joka tapauksessa.
 
Pakko taas hieman kommentoida asiaa.

Katsokaas poijaat, homma menee seuraavasti:
Urheilukoulussa eli 1. tai 2. Tiedustelukomppaniassa, Hennalassa, on urheilijoilla siinä missä soittajillakin normaalisti P-kausi. Kyseisenä aikana urheilijat harrastavat vähemmän aktiivisesti omia lajejaan ja lajikohtaisia harjoitteita. Toisin taas soittajilla. Soittajilla on yksikössään käytössä "soittokopit", joissa pillipiiparit pääsevät hanureineen ja huiluineen treenailemaan iltaisin. Ero taasen P-kausilla on siinä, että kun soittajilla on metsäpäiviä P-kaudella n. 12, jää urheilijoilla metsäpäivät tuosta puoleen (...tiedä sitten nykyään), eli urheilijat viettävät enemmän aikaa kassulla ja voivat näin käydä iltasella treenaamassa.

Se, miten homma jatkuu P-kauden jälkeen kummassakin yksikössä, tekeekin sen todellisen eron...

Urheilukoulu (palvelusaika 362 vuorokautta):
Urheilukoulussa järjestetään leirityksiä, on viikko-ohjelmassa merkittyjä liikuntakoulutuksia, vapaa-aikaa on varsin kiitettävästi ja urheilumahdollisuudet Lahdessa hyvät. Jopa jääkiekkoilijoilla on välillä ohjelmassa aamujäät, joten ei se oikeasti ole muusta kiinni kuin itsestään, jos haluaa treenata. Välillä saatetaan järjestää tiedusteluharjoituksia kassulla ja kassun läheisessä maastossa, joten harvemmin sitä lähdetään merta edemmäs kalaan. Ja kun "parhaat" urheilijat vielä käyttävät kaikki UK:t (urheilukomennus, olisikohan ollut jotain 80 vuorokautta parhaimmillaan), HL:t (18 vuorokautta), KL:t (noita jaettiin varsin anteliaasti, jos pääsi muut lomat loppumaan) ja VLV:t sekä pidennetyt palvelus-, ilta- ja yövapaat, ovat urheilijat kassulla varsin lyhyen ajan.

Vausmiessoittokunta (palvelusaika 270/362 vuorokautta)
Entäs soittajat. Käytössä 9 kk:n varusmiehillä on vain nuo HL:t (12 vuorokautta), KL:t (mitä kukin ansaitsee) ja VLV:t. Lisäksi normaalit iltavapaat kuuluvat kuvioon. P-kauden jälkeen alkaa "bändi" -treenit ja kuviomarssi -harjoitukset. Jos olet esim. kitaristi tai basisti, et pahemmin kuviomarsseista hyödy. Samoin noi bändien kokoamiset. Jos olet tottunut soittamaan rock ´n´rollia tai konemusiikkia, joudutkin soittamaan iskelmää tai humppaa. Soittajat keikkailevat, milloin Upseerikerholla, milloin yksityisissä bileissä. Lisäksi noita kuviomarssi -hässäköitä riittää, kuten esimerkkinä jokavuotuinen Tattoo, sekä ainaiset ohimarssit ja juhlallisuudet.

Kun osa soittajista kotiutuu, jatketaan halukkaiden kanssa AUK:hon. Ja jos joku ei usko, on kyseessä todellakin Aliupseerikurssi, ei kirjekurssi. Soittaminen jää pois viikko-ohjelmasta ja koulutus painottuu jääkärilinjan oppeihin. Metsäpäiviä kertyy n. 30 vuorokautta ja touhu on yhtä totista kuin muillakin AUK:n kursseilla. Tosin kuri nyt on mitä on, mutta muuten tasokas kurssi. Toisin taas Urheilukoulussa, jossa kaiken maailman kepinheittäjät saavat sissi-havun hihaansa, tekemättä mitään sen eteen..

ZweCCo sanoi:
No soittajat ei tarvii erityisruokavalioo niinkun urheilijat mielellään.
Urheilijoille on järjestetty Hennalassa omat lisät ruokailuihin, eli kyseinen asia on jo otettu huomioon.

shape sanoi:
Kyllä ne rivimiehetkin Urheilukoulussa ovat keskimäärin erittäin lahjakasta porukkaa, ei pelkästään urheilullisessa mielessä. On sitten eri asia nousta jossain kovassa lajissa maailman huipulle, suurimmalta osalta huippu jää saavuttamatta joka tapauksessa.
Entäs soittajat? Urheilukouluun ei järjestetä lajikohtaisia pääsykokeita, mutta soittajat seulotaan pääsykokeiden (tarkoittaa käytännön koetta) perusteella.

Eli, jos tuijotetaan faktoja ja tehdään niiden perusteella johtopäätökset, pääsevät urheilijat reilusti helpommalla kuin soittajat. Ja jos urheilijat pitäisi vapauttaa palveluksesta, pitäisi samalla antaa vapautus myös soittajille, iseille ja mikseipä vaikka insinööreille. Kaikki kun kärsivät yhtä paljon palveluksensa aikana.
 
Nick sanoi:
Urheilukoulu (palvelusaika 362 vuorokautta):
Urheilukoulussa järjestetään leirityksiä, on viikko-ohjelmassa merkittyjä liikuntakoulutuksia, vapaa-aikaa on varsin kiitettävästi ja urheilumahdollisuudet Lahdessa hyvät. Jopa jääkiekkoilijoilla on välillä ohjelmassa aamujäät, joten ei se oikeasti ole muusta kiinni kuin itsestään, jos haluaa treenata. Välillä saatetaan järjestää tiedusteluharjoituksia kassulla ja kassun läheisessä maastossa, joten harvemmin sitä lähdetään merta edemmäs kalaan. Ja kun "parhaat" urheilijat vielä käyttävät kaikki UK:t (urheilukomennus, olisikohan ollut jotain 80 vuorokautta parhaimmillaan), HL:t (18 vuorokautta), KL:t (noita jaettiin varsin anteliaasti, jos pääsi muut lomat loppumaan) ja VLV:t sekä pidennetyt palvelus-, ilta- ja yövapaat, ovat urheilijat kassulla varsin lyhyen ajan.
Lähdetään vaikka siitä, että pidennettyjä iltavapaita myönnettiin muistaakseni vasta viimeisten palvelusviikkojen aikana, ehkä n. 2-3 kpl yhteensä, yövapaista en kuullutkaan. UK:ta tuli SM-tason urheilijalle max 30-50 vuorokautta, joista osa oli ennalta määrätty. Urheilukomennusten määrä riippui pitkälti lajivastaavasta, esim. yleisurheilijat eivät saaneet urheilukomennuksia, jos kisat olivat 100 km säteellä kassulta... Pidempiä metsäleirejä oli tosin kohtalaisen vähän, mutta puistossa käytiin kilpailukaudellakin parina päivänä viikossa. 25 km pyörämarsseja pidettiin lähes viikottain ja muutenkin mahdollisuudet kehittävään harjoitteluun olivat teholajien urheilijoilla vähissä.

Toisin taas Urheilukoulussa, jossa kaiken maailman kepinheittäjät saavat sissi-havun hihaansa, tekemättä mitään sen eteen..

Urheilijoille on järjestetty Hennalassa omat lisät ruokailuihin, eli kyseinen asia on jo otettu huomioon.
Urheilukoulussa käytiin ihan samat asiat läpi kuin muuallakin, tosin nopeutetussa muodossa. Ei se havu ihan itsestään tullut, TH1 ja TH2 oli ihan kunnon mättöä. Mitä lisäruokailua tarkoitat? Ruokalassa oli välillä tarjolla urheilujuomaa, mutta siihen se jäi...

Entäs soittajat? Urheilukouluun ei järjestetä lajikohtaisia pääsykokeita, mutta soittajat seulotaan pääsykokeiden (tarkoittaa käytännön koetta) perusteella.
Urheilukoulun lajikohtainen pääsykoe menee niin, että lajiliitto päättää, kenet otetaan mukaan... Rajat vaihtelee tietysti vuosittain tason mukaan. Ainoat turistiksi luokiteltavat meidän saapumiserässä olivat kiintiönainen ja futisjoukkuetta varten valittu maalivahti.

Eli, jos tuijotetaan faktoja ja tehdään niiden perusteella johtopäätökset, pääsevät urheilijat reilusti helpommalla kuin soittajat.
Entä sitten, vaikka palveluksen puolesta olisi helpompaa? Jengi treenas sotilaskoulutuksesta huolimatta siihen malliin, että kokonaisrasitus oli sellaista luokkaa, mitä missään muussa yksikössä ei ole varmaankaan koettu...

Nyt ei ollu siis tarkotus tehdä suoraa vertailua soittajiin, koska siinä ei oo mitään mieltä. Mutta on turha väittää, että urheilukoulu olisi jotenkin turha paikka, jossa jengi ei tee yhtään mitään...
 
Mulle tuli mieleen että ootko Nick käyny molemmat koulutukset kun noin hyvin olevinaan osasit niistä kertoa? Shapen kertomus oli paljon uskottavampi ja varmaan enemmän faktaa. Ainakin vaikuttais siltä että on omakohtaista kokemusta hänellä.
 
shape sanoi:
Lähdetään vaikka siitä, että pidennettyjä iltavapaita myönnettiin muistaakseni vasta viimeisten palvelusviikkojen aikana, ehkä n. 2-3 kpl yhteensä, yövapaista en kuullutkaan. UK:ta tuli SM-tason urheilijalle max 30-50 vuorokautta, joista osa oli ennalta määrätty. Urheilukomennusten määrä riippui pitkälti lajivastaavasta, esim. yleisurheilijat eivät saaneet urheilukomennuksia, jos kisat olivat 100 km säteellä kassulta... Pidempiä metsäleirejä oli tosin kohtalaisen vähän, mutta puistossa käytiin kilpailukaudellakin parina päivänä viikossa. 25 km pyörämarsseja pidettiin lähes viikottain ja muutenkin mahdollisuudet kehittävään harjoitteluun olivat teholajien urheilijoilla vähissä.
Milloinhan isäntä mahtoi palvella 2. Tiedustelukomppaniassa? En tiedä mitä 1990 -luvun loppupuolella tapahtui ja kuinka sotilaallista touhu tuolloin oli, mutta 2000 -luvulta on omat muistoni.

Kyllä noi suurimmat isännät meidän yksikössä täyttivät harjoitussuunnitelmat yhdistelmillä pv+iv+yv (lähinnä heti, kun P-kausi oli ohi), jolloin lomat alkoivat välillä klo 13.00 ja takasin aamulla klo 8.00. Jopa puhelinsoitto kouluttajalle riitti ja lomaa myönnettiin puhelinlankoja pitkin.
Tossa olen samaa mieltä, että lajivastaavalla oli paljon vaikutusta siihen, kuka sai ja kuinka paljon lomia myönnettiin. Mitä tulee noihin urheilukomennuksiin, sama päti myös niihin.


Urheilukoulussa käytiin ihan samat asiat läpi kuin muuallakin, tosin nopeutetussa muodossa. Ei se havu ihan itsestään tullut, TH1 ja TH2 oli ihan kunnon mättöä. Mitä lisäruokailua tarkoitat? Ruokalassa oli välillä tarjolla urheilujuomaa, mutta siihen se jäi...
Aivan, tossahan toi vastaus jo ensimmäiseen kysymykseeni tulikin. Eli astuit palvelukseen joskus 2002 vuoden jälkeen, koska noi havut tuli käyttöön vasta tuolloin ja sitä ennen käytössä oli kivääri -merkit, eikös juu.
Ainakin muutama vuosi takaperin oli ruokalassa varattu omat lisäannokset urheilijoille (liekö sitten niistäkin luopuneet taloudellisista syistä).

Entä sitten, vaikka palveluksen puolesta olisi helpompaa? Jengi treenas sotilaskoulutuksesta huolimatta siihen malliin, että kokonaisrasitus oli sellaista luokkaa, mitä missään muussa yksikössä ei ole varmaankaan koettu...
Olisitko kokemasi jälkeen mieluummin mennyt 6 kuukaudeksi Eskadroonaan kuin 12 kuukaudeksi 2. Tiedustelukomppaniaan ? On toki hyvä, jos hommaan on saatu mukaan sotilaallisuutta ja Eikka, Nummela, Keinänen sekä kumppanit nostaneet tasoa, mutta pitää kuitenkin muistaa aina ne tosiasiat, että et ole palvellut päivääkään (oletan näin...) "normaalissa" yksikössä, jossa mahdollisuudet treenaamiseen ovat todella vähissä ja joiden kouluttajia ei paskaakaan kiinnosta tulevaisuutesi urheilijana.
Juuri siksi on Urheilukoulu, jonne urheilullisesti lahjakkaat nuoret miehet (ja naiset) voivat pyrkiä ja parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa päästä, jotta mahdollisuus huipulle on vielä olemassa varusmiespalveluksen jälkeen.

Nyt ei ollu siis tarkotus tehdä suoraa vertailua soittajiin, koska siinä ei oo mitään mieltä. Mutta on turha väittää, että urheilukoulu olisi jotenkin turha paikka, jossa jengi ei tee yhtään mitään...
Ei se turha paikka ole, mutta EI sitä voi missään muodossa verrata normaaliin yksikköön. Urheilukoulussa jengi tekee sen, mitä niiltä vaaditaan, mutta erona muihin yksiköihin on juurikin tuo vaatimusten määrä. Helpolla pääsevät ja niin pitää päästäkin, siksi ne urheilijat siellä ovatkin, että mahdollisimman hyvät resurssit treenaamiseen ovat olemassa.

ZweCCo sanoi:
Mulle tuli mieleen että ootko Nick käyny molemmat koulutukset kun noin hyvin olevinaan osasit niistä kertoa? Shapen kertomus oli paljon uskottavampi ja varmaan enemmän faktaa. Ainakin vaikuttais siltä että on omakohtaista kokemusta hänellä.
Urheilukoulussa (sekä 1. että 2. Tiedustelukomppania) 6 kuukautta varusmiehenä, Varusmiessoittokunnassa hetken aikaa ylikessuna..
Se, että Shapen kertomus erosi omastani, on syynä varmasti sekä palvelusvuosien ajankohdalliset erot, että (Shapen) oman yksikkönsä lievä puolustelukantainen ajattelutapa (kukapa ei omaa aselajiaan ylistäisi :D )

EDIT: Eli muistettakoon, 1. ja 2. Tiedustelukomppania, toisessa talvi- ja toisessa kesälajien edustajat. Eri yksiköt, eri kouluttajat, eri kuri, eri vaatimukset, eri käytännöt yms... Tajusitte varmaan pointin.
 
II/06 Kajaaniin...Ilmaisin halukkuuteni Sotilaspoliisiksi joten katsotaan miten äijän käy ;)
 
Nick sanoi:
Milloinhan isäntä mahtoi palvella 2. Tiedustelukomppaniassa? En tiedä mitä 1990 -luvun loppupuolella tapahtui ja kuinka sotilaallista touhu tuolloin oli, mutta 2000 -luvulta on omat muistoni.
Keinäsen tulo muutti systeemejä aika reippaasti, ero Parkkosen alakertaan oli suuri. Broidi vietti vuoden yläkerrassa Parkkosen aikaan, eikä sillä ollut juuri valittamista. Iltavapaat loppui muistaakseni vuonna 2000, kun suunnistajat oli leikkiny puukkohippaa kännissä... Mulla meni inttivuosi kaikilta osin päin persettä, mutta helppo vaihtoehtohan Urheilukoulu oli tavalliseen inttimeininkiin verrattuna.
 
Aarne sanoi:
Eli mihin sitä hakis, kun keskiviikkona on kutsunnat.

Elkää ehdottako mitään tykkimiehiä. Jotain spesiaaliosastoja? Rannikkojääkäri ois kiinnostanu, mutta sekin lopetettiin nyt.

Ja saako nykyään enää vihreitä baretteja mistään, kun RJK lopetettiin?
Riippuu täysin siitä, mitä haluaa. Jos haluaa olla übersoturi, niin parhaita vaihtoehtoja ovat mielestäni tässä järjestyksessä: 1) hävittäjälentäjä 2) taistelusukeltaja 3) LJK (purppurabaretti, lommoposket, syvä väsymys & vitutus, nuo ainakin näyttivät LJK:n poikien perusvarustukseen aina lomajunissa kuuluvan :D ). Rajavartioston sissinä voi ehkä myös tuntea olevansa ankara korrrpisoturi, vaikka oikeasti en usko rajan sisseillä olevan juuri mitään eroa PV:n sisseihin.

Jos haluaa sluibata (tai vaikkapa minimoida lihaskadon :jahas: ), niin parhaita vaihtoehtoja ovat (ei mitään järjestystä) soittaja (vaatii ilmeisesti kovaa soitto- tai laulutaitoa), lämäri (lääkintämies tai lääkAU), kuski tai moottoriAU, spolle (sotilaspoliisi), kirjuri tai kirjuriAU, keittäjä tai huoltoAU (keittäjien lähin esimies, kyllä meinaan muonaa piisaa! :kuola: ) tai muu erikoisAU:n homma, kuten esim. taisteluvälineAU. Ainakin nuo, muitakin hyviä sluibatehtäviä varmasti on.

Vihreän baretin saavat vissiin kaikki jääkärit, tykkimiehet, pioneerit ja viestimiehet, joten niitä on nykyään melkein kaikilla. Jos haluat harvinaisen värisen baretin, niin panssarijoukoissa on musta ja LJK:ssa purppura, sekä soittajilla vissiin sininen. Baretin värillä nyt ei mielestäni mitään merkitystä ole. Itse möin barettini aikoinaan. Mitäpä minä sillä siviilissä tekisin, todella epäkäytännöllinen ja pöljän näköinen päähine kun on mielestäni kyseessä.

Yleensäkin suosittelen jotain erikoistehtävää tai johtajankoulutusta. Inttiaika menee paljon mielenkiintoisemmissa merkeissä silloin, kuin jos tyytyy perustykärin, jäksterin, tetsapioneerin, viestimiehen tms. hommiin.
 
Aarne sanoi:
Eli mihin sitä hakis, kun keskiviikkona on kutsunnat.

Elkää ehdottako mitään tykkimiehiä. Jotain spesiaaliosastoja? Rannikkojääkäri ois kiinnostanu, mutta sekin lopetettiin nyt.

Ja saako nykyään enää vihreitä baretteja mistään, kun RJK lopetettiin?

Kertokaas. :worship:

Ilmavoimat on aina hyvä valinta, varsinkin jos kiinnostusta alalle löytyy. Lentosotakoulu on se vaativampi lentäjäkoulu, Teknisen koulun kautta pääsee rassaamaan erilaisia lentovehkeitä ja Ilmasotakoulussa koulutetaan viesti/sää/elso/tutkamiehet. Suosittelen, oma 12kk vierähti tuolla Ilmasotakoulussa eli silloisessa Ilmavoimien viestikoulussa. Metsässäkin saa ryynätä ihan riittävästi varsinkin jos eksyy Aukkiin ja ilmavalvontalinjalle.
 
iivili, yksi lisäys sun baretti jengiisi. Kaikki saavat vissiin vihreän baretin, Mutta rannikkojääkäri baretti on tummanvihreä ja siinä on kultainenkotka joka katsoo vasemalle, tavallisissa vihreissä bareteissa on hopeanvärinen "tulta"syökseva leijona.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom