Metsästäjiä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Epe-72
  • Aloitettu Aloitettu
Metsojen paikkauskollisuudesta olen samaa mieltä. Vaikka tietää metson elinseudut niin silti on mielestäni todella haastavaa pyytää metso ilman soidinta tai koiraa. Olen vuosia käynyt paikoilla, joilla yleensä saan havainnon metsosta. Ei se kehveli kuitenkaan niin vaan tapata itseään. Yleensä metso karkaa joko liian kaukaa tai kauheaan ryteikköön. Koppeloita olen joskus tavannut väljältä kankaalta hyvinkin kesyinä, kun keli on lämmin. Keskimäärin tarvitaan kuitenkin arviolta 50 pomppua, että saan yhden siistin paikan ampua metsoa. Vaikka siis löytäisi linnut kerta toisensa jälkeen niin silti tarvitaan melkoista tuuria metsopaistiin.

Teeriä minulla on suoranaisia vaikeuksia löytää aamupöristelyn jälkeen. Osittain syynä lienee se, että käyn jahdissa useammalla alueella, joten paikallistuntemus on vajavaista. Uskon tietäväni minkälaista maastoa teeri suosii, joten yritän kävellä lupaavannäköisiä maastoja. Linnut löytyy kuitenkin ihan randomilla ja usein jäävät löytymättä. Saalis tulee ihan yllättäen jos on tullakseen. Hyvänä esimerkkinä on syksy, jolloin olin käynyt puolenkymmentä kertaa metsällä ilman saalista. Sitten yhtenä päivänä rämmin totaalisen uupuneena hakkuuaukean reunaa. En ollut nähnyt mitään koko päivänä. Yllättäen kuului humahdus, kun teeriparvi pyyhkäisi takaa ylitseni ja laskeutui läheisiin puihin. Siitä sain syksyn ainoan teeren pudotettua.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Carcayu, lähdetkö metson perään jos se pomppaa karkuun? Useimiten se menee muutamia satoja metrejä eteenpäin ja saattaa löytyä uusi pomppu ja hyvällä ilmalla useimiten jää oksalle joten katse ylöspäin. Samoin kuunteletko että jääkö se istumaan puuhun vai ei? Eli sen oksalle laskeutumisen usein kuulee. Samoin jos pomppuun et pääse ampumaan niin kannattaa tulla sama paikka tulomatkalla takaisin, sillä usein metso palaa jo tunnissa takaisin. Tiedän erään vanhan papan joka aina jäi odottamaan metsoa tunniksi jos ei päässyt ampumaan. Ampui useasti takaisin tulevan metson kun vaan jaksoi istua hiljaa mättäällä ja odottaa.
Samoin kaverin kanssa on parempi kulkea kun se saattaa pompata toisen edestä ja lentää sinun eteen jne. Itse kuljen paljon emännän sekä kaverien kanssa joten isompi ala katetaan kerralla ja niitä ketjun edessä pomppuja sivuun tapahtuu enempi.
Samoin tiedossa olevia kankaita koukataan kahdelta suuntaa tai kuljetaan vastakkain.
 
Toisinaan lähden metson perään jos maasto tuntuu otolliselta. Joskus mulla on myös vahva aavistus minne se metso menee. Vaihtaa kangasta viereiseen tjsp. Eipä tuo kuitenkaan juuri auta, kun yhtä arka se on myöhemminkin. Ketjumetsästys toki rokkaa, mutta yleensä kävelen yksin juuri siitä syystä, ettei muita tuo rämpiminen tunnu kiinnostavan varsinkaan hirvikärpäsaikaan. Tuota en tiennytkään, että metso palaa nopsaan takaisin. Täytyypä jäädä joskus väijyyn.
Viimeisestä metsosta on jo useampi vuosi aikaa. Tuolloin jäin pillittämään pyytä ryteikköön. Siinä seisoskellessani kuulin pari raskaampaa läiskäystä läheisen kuusikon suunnalta. Lähdin hiipimään kuusikkoon n. 60 metriä leveän suonoron yli. Puoliväliin päästyäni edestä alkoi hyppiä metsoja ja koppeloita puista. Jäin paikoilleni seisomaan ja skannasin metsän reunaa puu puulta. Meinasin tippua perseelleni, kun tajusin, että yksi metsopoika istui edelleen lepässä n. 30 metrin päässä. Kyllä saalistilanteita siis minullekin välillä tarjoillaan, mutta se on hyvin kaukana siitä, että mennään tutuille paikoille ja urheiluhengessä jätetään ampumatta liian helpot saaliit.

Tutut joiden tiedän saalista saavan ampuvat lintunsa yleensä aamulla. Joko soitimella tai pöristelyreitillä latvoihin. Loppupäivän kävelyt menee lähinnä kuntoilun piikkiin.
 
Tätä ei olekaan vielä tänne postattu. Jos jotakuta kiinnostaa niin:

Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen risteymiä


Näytteiden keruu jäniseläintutkimukseen
Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen risteymien yleisyyttä ja maantieteellistä esiintyvyyttä Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on erityisesti selvittää sitä, mikä osuus rusakolla on metsäjäniskantojen taantumisessa.
Tutkimukseen tarvitaan näytteitä metsästetyistä tai muuten kuolleista jäniseläimistä. Näytteeksi kelpaa erinomaisesti korva. Mikäli eläimessä on jotain poikkeavaa, sen voi lähettää myös kokonaisena Eviraan viitteellä ”Itä-Suomen yliopisto/rusakkotutkimus”.

Näyte
Kukin näyte (esim. yksi korva per eläin) pakataan omaan minigrip- tms. muovipussiinsa ja säilytetään pakkasessa lähettämiseen saakka. Näytteitä kerätään jatkuvasti.

Näytetiedot
Näytteen mukana tulisi olla lähettäjän nimi ja yhteystiedot sekä seuraavat löytötiedot:
• arvio lajista asteikolla 1-5 jossa: 1 = tyypillinen metsäjänis, 5 = tyypillinen rusakko
• löytöpaikka ja -päivä
• löytötapa (esim. metsästys, auton alle)
• muut mahdolliset tiedot

Lähetys


Näytteet lähetetään pakastettuina Matkahuollon mukana Itä-Suomen yliopiston biologian laitokselle (Jaakko Pohjoismäki). Metsästäjä tai metsästysporukka voi myös kerätä näytteitä lähetettäväksi kerralla suuremman määrän, esimerkiksi koko jahtikauden aikana kertyneet korvat. Näytteille saa pyytämällä postituskuoren, jossa lähetysmaksu maksettu. Kiitos yhteistyöstä!
Lisätietoja:
Jaakko Pohjoismäki, p. 050 574 4745, sähköposti: jaakko.pohjoismaki (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, PL 111, 80101 Joensuu
Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen risteymiä | Suomen riistakeskus
 
Hienosti meni syksy vanhemman koiran kanssa, mutta päättyi sitten surullisesti viimeisenä metsästyspäivänä kun koira kuoli onnettomuudessa kesken metsästyksen(tippui kalliolta alas). 5 vuotta oli koiralla ikää ja ammuin tänä syksynä sille ukkometson, 2 koppeloa ja pari pyytä. Koira pelasi mulle/kavereille noiden lisäksi lukemattomia muitakin paikkoja joista ei syystä tai toisesta onnistanut. Eniten harmittaa se, että tänä syksynä meillä alkoi vihdoin ja viimein yhteistyö pelata ja koettiin kyllä mahtavia ja jänniä paikkoja pitkin syksyä. Kyllä oli kova paikka kantaa metsästyskaveri parin kilometrin matka pois metsästä, kyllä siinä oli enemmän tai vähemmän kyynel silmäkulmassa koko matkan ajan... :(

Onneksi on kohta vuoden vanha pentu talossa, vaikka ei se tuon vanhemman paikkaa täytä ikinä.
 
No onpas ollut harmillinen syksyn lopetus! Miulla putosi kanssa karhukoira toissatalvena ensimmäisenä ilveksenpyyntipäivänä kalliolta ilveksen perässä toistakymmentä metriä, mutta selvisi jollain ihmeellä ilman naarmuakaan. Semmosen äläyksen päästi, jotta varma olin, että kävi pahasti, mutta ei mitään!
 
Minkäs rotuisia metsäkoiruuksia täällä pakkislaisilla muuten on? Itsellä on mahtavasti pelittävä labradori, jota sorsajahdeissa käytetään, mutta nyt olisi myös pysäyttävä koira mietinnässä (pääasiassa hirvijahtiin), ja rotu vielä vähän harkinnan alla...
 
Karjalankarhukoiria kaksi ja pystykorvia kaksi.
 
Kävin viime viikonloppuna koeponnistamassa uutta Aaärrää, mitään muuta pointtia hommassa ei tällä kertaa ollut kuin kokeilla että paukahtaako se kun liipasimesta puristaa.
Olosuhteet huomioon ottaen, (ammuttu seisten, tuki auton katosta) näyttää ihan lupaavalta.
Jännä nähä, kunhan saa vähän tutkittua minkä tyyppistä patruunaa tuo tykkää syödä ja pääsee ihan penkistä ampumaan.

8lks/100m.

IMG_5000.jpg
 
"Tis raiföl iis kei"

Vaimolleni toimittama kirjallinen loma-anomus meni läpi, ja tänään pääsin koeampumaan muutamat FMJ:t.
IMG_5008.jpg

Fiocchin ja AE:n suhteen ei ollut juuri mitään odotuksia, varsinkin F on halpa bulkkipatruuna, ja käyntikin oli sangen vaihtelevaa.
Sakokaan ei oikein loistanut tuossa kiväärissä.

Norma (55gr FMJ)
IMG_5015.jpg

Ja Lapua (55gr FMJ)
IMG_5016.jpg
sen sijaan kävivät ihan semmoista perusnättiä osuntaa. Kuvissa 5lks/150m.

Lapuan käynti oli ehkä aavistuksen tasaisempaa, mutta sen hinta (1,70e/kpl) vs Norma (0,78e/kpl) on sen verran korkeampi että valinta taitaa kallistua noihin svenssonien kyhäämiin patruunoihin.
Pidemmät matkat jäi vielä ampumatta, kun alkoi tulla räntää, mutta niitä sitten myöhemmin. Samalla tutkailtava kiikarissa olevan BDC-tornin toimintaa.
 
Jatkan vielä vähän keskustelua itseni kanssa.

Pääsin tänään tutkimaan tarkemmin BDC-tornin toimintaa. Kiikarivalmistajan tekemät taulukot toimi ihan hyvänä pohjana, ja kun käytetyn patruunan luodin lentorata oli selvitetty, osunta oli sangen kohdallaan. Kiikarin mukana tulee muutamia erilaisia asteikkoja, joista sopivimman voi sitten asentaa paikoilleen. Niitä ei tässä tapauksessa pysty käyttämään koska yli 200 metrin matkoilla lentorata on hieman erilainen kuin mitä asteikon suunnittelija on ajatellut. Tosin tämä johtuu siitä että vaikka kaliberi on sama, niin joka patruunalla on oma lentoratansa, johon vaikuttaa lataus/luoti yms. Eli ihan normaalia.
Niinpä sitten askartelinpaskartelin kiikarin suojaläpän alle tarvittavat korotukset näkyviin, koska muuten niitä ei muista kuitenkaan.
IMG_5022.jpg

Tauluun räiskinnän jälkeen kokeilin vielä ampua taustapenkkaan asetettuja savikiekkoja. 4 kiekkoa, ampumaetäisyydet 150, 200, 250 ja 300m.
Korkeussäädöstä aina etäisyyden mukainen korotus kohdalleen, ja jokaista laukausta seurasi oranssit sirpaleet.
Ihanjees. Keväällä voisi käydä katselemassa onko majavat padonrakennuspuuhissa...

e:Kuva on näköjään katollaan.
 
Viimeksi muokattu:
Haulikoista.

Olen uutta haulikkoa suunnitellut. Tällä hetkellä olen ampunut aika vanhalla puoliautomaatilla. Haulikon jonka tulen hankkimaan, niin sillä ei ole oikeastaan minulle väliä onko se puoliautomaatti vai kaksi piippuinen. Kelpuutan myös puu -ja synteettiset tukit. Kaliberi 12/76. Lähinnä minulla kiinnostaa minkälaisia kokemuksia teillä on eri haulikoista. Nyt etsin sellaista haulikkoa ettei tarvitse enään uutta ostaa. Olen katsellut aseita n.1000€ hintaluokassa. Mikä tekee lincolnista, lanberista, marocchista tai cz huonommain kuin esim. beretan silver pigeonista? Millaisia eroja näillä aseilla on käytännön metsästyksen tasolla? ulkonäöllä ei ole minulla suurempaa merkitystä. Metsästän kyyhkysen pyynnistä - tammikuiseen jäneksen pyyntiin. Ketun ja ilveksen pyynti myös kiinnostaisi. Käyn myös mielellään ampumassa kiekkoja. Eli jos puoliautomaattia ehdottelette niin sellainen joka toimii myös 24g panoksilla. Oletteko ostanut aseita ulkomailta? jos olette niin mitä kautta ja millaisia kokemuksia teillä tästä on?
 
Winchesterin sx3 itellä. Kylläkin 89 mutta on kyllä ladannu kaikki paukut ratapaukuista kasiysiin ilman ongelmia. Ei voi ku suositella, vaikka varmasti muitakin hyviä löytyy. Maksaaki muistaakseni tonnin luokkaa.
 
Haulikoista on muistaakseni tässäkin threadissa aikaisemmin keskustelu.
Mutta lyhyesti: mulla on käytössä valmet 412s sekä pari benelliä. Muihin en usko enää vaihtavani. Olen jopa harkinnut yhden benellin ostoa lisää. Eli M2 oli tarjouksessa noin 1200€ ja se himottaisi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom