Matti Mononen Iltalehdessä

[quiz]

ultrajuoksijatkin juoksee käsittämättömiä kilometrimääriä lähinnä vain sen takia, että eivät pärjää lyhyemmillä matkoilla.(ei edes maratonmatkalla)

 

[jarska]

onhan siinä ylimääräistä tuo yli 8kg jos sen verran kerran pudotetaan. ja jos rasvat on 83 kiloisena alle 10, niin rasvaa on siis joku 8 kiloa. jos rasvasta pudotetaan puolet pois eli prosentti tippuu 5:een, niin tämä tarkoittaa, että lihasmassa vaihtelee 4 kiloa vuoden aikana?

Ja nesteitä ei lähde pois?

 

[reppana]

Tommi Evilällä tuo painonpudotus on mikäli mahdollista vieläkin kovempaa. Onhan se nyt selvää, että hyppylajeissa (pituus, korkeus, seiväs 3-loikka) kevyttä kehoa on huomattavan paljon helpompi liikutella kuin raskaampaa. Tuosta oli joku tutkimuskin, että korkeushyppääjillä tulos parani 2-4cm per pudotettu painokilo.

Ja ottakaa huomioon, että huippuyu:t ei paljoa efeä voi painonpudotukseen käyttää, kun varoajat on niin pitkät ja kilpailuja usein. Eli kireäksi vetäminen pitää tehdä lähinnä ravinnon avulla.

Noita Jarskan mainitsemia Monosen harjoitusmääriä kilpailukaudella kyllä ihmettelen kovin...

 

[hekottaja]

Nestettä lähtee kyllä. JA lihakset kärsivät tästä..

 

[jarska]

Noita Jarskan mainitsemia Monosen harjoitusmääriä kilpailukaudella kyllä ihmettelen kovin...

Kilpailukaudella ei tietenkään enää treenata kovaa.

 

[MC Aropupu]

Niin, ei kai tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Kaikissa suhteellista voimaa vaativissa lajeissa kannattaa paino pudottaa mahdollisimman alhaiseksi ennen kisoja. Ja Kilpailukaudellahan ei kuitenkaan harjoitella kovaa eikä paljon, joten ei sitä energiaa tuollainen Monosen kokoinen kaveri nyt niin valtavasti kulutakaan.

 

[Sepsis]

Vaan toisaalta, bodarin reenit on myös hivenen kovempia intensiteetiltään.
En usko että esim Mononen hyppää seivästä failureen kovinkaan montaa kertaa.
Ja jos hyppäis niin ei tekis sitä 2x/vrk montaa päivää putkeen.
Ja ihan varmaan boudarikin mieluusti kävis leirillä, jos löytyis joku sponsori joka sen kustantaisi.

Meinaatko, että Mononen treenaa pelkästää hyppäämällä seivästä? Meinaat väärin. Kyllä ne treenit on yleisurheilijoillakin intensiteetiltään melkosen kovia, esim nyt vaikka 400-800 metrin juoksijat. Ja miten sitten määritellään kova harjoitus? Pro bodarilla se voi olla vaikka joku käsipäivä, jossa ojentajat ja hauikset treenataan piippuun, se kuinka kovaa ja vaikeaa tuo on verrattuna motorististen taitolajien (jotka silti vaativat kovan fysiikan) treenaukseen ja kaiken tätä lajia tukevine asioiden harjoitteluun, voidaan olla montaa mieltä. Ei vaadi kummoista neroa päättelemään kumpi vaatii enemmän aikaa, vaivaa ja monipuolisuutta.

Fakta vain on, että tehokas bodailu vie äärimmäisen paljon vähemmän aikaa kuin lähes mikä tahansa olympiatyylisen urheilun harjoittelu. Määrät jäävät väkisinkin niin pieniksi. Aikaa jää todella paljon enemmän ns. normaalille elämälle, tästä syystä näen bodailun vaativan tältä osin huomattavasti vähemmän uhrauksia.

Bodarilla ei ole leireilyyn mitään tarvetta, harjoittelu vie ajallisesti niin vähän aika ja vaatii yksinkertaiset välineet.

 

[Ironlife]

Myllylöistä sun muista kovista hiihtäjistä liikkui toisenlaisia hurjia huhuja: Että päivittäiset kalorit liikkuivat jossain ihan älyttömissä lukemissa, paljon korkeammalla kuin isoilla bodareilla. :jahas:

Mikäs siinä on ihmeellistä, että kestävyysurheilijat kuluttavat enemmän kuin staattiset bodarit. Punttien heilutuksen ja matalasykkeisten aerobisten kulutusta ei voi edes verrata esim. kilpahiihtäjien harjoitteluun...

Vaan toisaalta, bodarin reenit on myös hivenen kovempia intensiteetiltään.
En usko että esim Mononen hyppää seivästä failureen kovinkaan montaa kertaa.
Ja jos hyppäis niin ei tekis sitä 2x/vrk montaa päivää putkeen.

:lol2:

Mielestäsi bodarin elämä on kurinalaisempaa kuin esim. monosen tai vaikkapa kilpahiihtäjän, koska kunnon bodari tekee sarjat aina failureen? Eikös se, että keskivertobodari hinkkaa läpi elämänsä 8-12 sarjoja failureen asti, kerro pelkästään siitä, miten vähän moni kehonrakentaja todellisuudessa tietää siitä mitä tekee. Tai sitten esim. nämä varttuneemmat sm-tason "come-back"-kehonrakentajat? Vuosikaudet treenataan tai ei treenata miten sattuu ja sitten ennen kisaa täräytetään mälli päälle, noustaan lavalle, ja vaivutaan taas unholaan tekemään sitä mitä huvittaa ennen kuin noustaan taas lavalle lihasmuistin ja lääkkeiden voimalla. Siinä on pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta.

Toisaalta mitä tekemistä intensiteetillä on sen kanssa, tehdäänkö sarja keskitettyä hauiskääntöä failureen vai ei? Tottakai bodari treenaa intensiivisemmin kuin esim. harjoituskaudella 20-40km päivittäin hiihtävä kilpahiihtäjä, koska bodari tekee keskitetyt hauiskäännöt failureen, mutta hiihtäjä ei lysähdä ladunvarteen aina ennen maalia? Voidaanko kehonrakennusta ylipäänsä pitää edes urheiluna, jos verrataan oikeisiin urheilijoihin, kuten monoseen?

edittiä.

 

[Ex-Tavis]

Ei

Hyvä näin! Ei näitä kestävyysurheilijoiden ravintoasioita pysty kyllä käsittämään jos ei ole asiaan perehtynyt. Kunnioitus vaan nousee heitä kohtaan entistä enemmän jos nämä kalorimäärät tosiaan on arkipäivää kisaviikolla.

 

[Pohjoisvirta]

Miten se elämä on enemmän kurinalaisempaa YU kuin kehonrakentajalla?

Isompi määrä harjoittelua ei ole sinäänsä mitenkään kurinalaisempaa:D.

Ja ajatellaan seiväshyppyä lajina, jossa tarvitaan hirveä määrä nopeutta ja kovaa pomppua etc. vitusti voimaa.

Kyse ei ole mistään kestävyyslajista esim. hiihdosta, jossa kulutukset on vallan perkeleellisiä, jos tehdään pitkään lenkkiä yms. hiihdossakin riippuen kaudesta.

Monosen ruokavalio ei ole sen ihmeellisempi kuin pienen luokan voimalajin harjoittelijan.
Sillä ei kasva isoksi mutta voimatasot pysyy kohdallaan.

Seiväshyppääjille rispektit, erittäin kovia sällejä ja todella tekninen suoritus on lajissa.

http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=719752&postcount=22

http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=719762&postcount=24

 

[Sepsis]

Isompi määrä harjoittelua ei ole sinäänsä mitenkään kurinalaisempaa:D.

Harjoitteleppa huviksesi muutama vuosi keskimäärin 10-14 kertaa viikossa, muutaman kuukauden ja kilpailet/leireilet kaikki viikonloput. Katotaan sitten vaatiiko se sinusta kurinalaisuutta enemmän kuin 6 kertaa viikossa salilla käynti. Se helvetinmoisten harjoitusmäärien jaksaminen nimenomaan vaatii todella paljon sitä henkistä kanttia ja tahtoa uhrata suuren osan elämästään sille lajille.

Ja ajatellaan seiväshyppyä lajina, jossa tarvitaan hirveä määrä nopeutta ja kovaa pomppua etc. vitusti voimaa.

Ja thats it... Vaatiskohan tuo hiukan myös motorisia taitoja ja lukemattomia toistoja.

Kyse ei ole mistään kestävyyslajista esim. hiihdosta, jossa kulutukset on vallan perkeleellisiä, jos tehdään pitkään lenkkiä yms. hiihdossakin riippuen kaudesta.

Yleisurheilunkin piiristä taitanee löytyä kestävyyslajeja.

 

[quiz]

ihmettelen vaan, että mikä ajaa nuoren miehen tuollaiseen. vanhana voi sitten todeta, että kun olin nuori niin otin pankkilainaa ja hyppäsin seivästä. eikä sitten paljon muuta tullutkaan tehtyä.

 

[Pohjoisvirta]

Harjoitteleppa huviksesi muutama vuosi keskimäärin 10-14 kertaa viikossa, muutaman kuukauden ja kilpailet/leireilet kaikki viikonloput. Katotaan sitten vaatiiko se sinusta kurinalaisuutta enemmän kuin 6 kertaa viikossa salilla käynti. Se helvetinmoisten harjoitusmäärien jaksaminen nimenomaan vaatii todella paljon sitä henkistä kanttia ja tahtoa uhrata suuren osan elämästään sille lajille.

Onko mitään mahdollisuutta, että kurinalaisuutta on silloin, kun:
tehdään motivoituneesti sitä asiaan mihin mitä halutaan kaikkein eniten maailmassa ja palavalla intohimolla.

Aivan sama esimerkkinä: kirjoitatko kirjan 20 vuodessa valmiiksi ja siitä tulee jättimenestys.

Siinäkin on kurinalaisuus, että kirja tulee valmiiksi.

Henkinen kantti on toinen juttu.

Mä vähän mietin, että Mononen ei pidä tuota harjoitusmäärää minään tai ajattele, että:
"Vittu olen kova jätkä ja mulla kanttia"

Veikkaan, että mies tekee täysillä, eikä mieti sen syvempää olemusta tai yritä nostaa itseään jalustalle.

Keskittyminen yhteen asiaan osoittaa vaan suunnatonta tyhmyyttä ja halveksuntaa elämän monimuotoisuutta kohtaan.

Ja thats it... Vaatiskohan tuo hiukan myös motorisia taitoja ja lukemattomia toistoja.

En aidosti tiedä mutta joka tapauksessa itse osaan lukea linkin ja sisäistää, mitä sen pohjimmainen tarkoitus on kirjoituksen ohessa.

Seipään merkitys on loppujen lopuksi vain siinä, miten tehokkaasti se pystyy muuntamaan tuon energian (esim mitä jäykempi niin sitä tehokkaampi, mutta vaikeampi hallita)

Seiväshyppääjille rispektit, erittäin kovia sällejä ja todella tekninen suoritus on lajissa.

Mitäköhän tämä sun mielestä tarkoittaa:
Tekninen suoritus?

Oisko sillai, että teknisissä suorituksissa on kansan kielellä aivan kyrpänä motoriikkaa mukana?

Yleisurheilunkin piiristä taitanee löytyä kestävyyslajeja.

Esimerkki taitaa olla uusi juttu sun aivolle.
Ihmettelen sipsuttaako sun päässä mikään?

Täytyy myöntää, että tuollainen tyhmyys on jo tavallisuudesta poikkeavaa.

 

[jea]

Meinaatko, että Mononen treenaa pelkästää hyppäämällä seivästä? Meinaat väärin. Kyllä ne treenit on yleisurheilijoillakin intensiteetiltään melkosen kovia, esim nyt vaikka 400-800 metrin juoksijat. Ja miten sitten määritellään kova harjoitus? Pro bodarilla se voi olla vaikka joku käsipäivä, jossa ojentajat ja hauikset treenataan piippuun, se kuinka kovaa ja vaikeaa tuo on verrattuna motorististen taitolajien (jotka silti vaativat kovan fysiikan) treenaukseen ja kaiken tätä lajia tukevine asioiden harjoitteluun, voidaan olla montaa mieltä. Ei vaadi kummoista neroa päättelemään kumpi vaatii enemmän aikaa, vaivaa ja monipuolisuutta.

Fakta vain on, että tehokas bodailu vie äärimmäisen paljon vähemmän aikaa kuin lähes mikä tahansa olympiatyylisen urheilun harjoittelu. Määrät jäävät väkisinkin niin pieniksi. Aikaa jää todella paljon enemmän ns. normaalille elämälle, tästä syystä näen bodailun vaativan tältä osin huomattavasti vähemmän uhrauksia.

Bodarilla ei ole leireilyyn mitään tarvetta, harjoittelu vie ajallisesti niin vähän aika ja vaatii yksinkertaiset välineet.

Näytät tietävän kilpakehonrakennuksen vaatimuksista tasan yhtä paljon kuin minä salsan hienouksista. Eli et mitään.
Sama kuin mä väittäisin, että onpas toi taitoluistelu kevyt ja helppo laji. Ei tarvi kuin vetää nätti mekko päälle ja ripparia silmiin. Hypätä muutama hyppy ja hymyillä nätisti.

 

[HeatN]

Ei ihmekään että suomalaiset yleisurheilijat eivät pärjää. Tuollaisilla määrillä tuskin jaksaa koipea nostaa saati psyykata itseään kilpailuihin. Ei kai kilpailukentillä laihuutta haeta vaan kovaa, fyysistä tulosta? Voimaa, notkeutta, ketteryyttä. Tuskimpa sitä pienillä eväillä saadaan. Niillä ei saada muuta kuin hermojen kiristymistä ja ajatuksen hidastumista!

 

[Pohjoisvirta]

Näytät tietävän kilpakehonrakennuksen vaatimuksista tasan yhtä paljon kuin minä salsan hienouksista. Eli et mitään.
Sama kuin mä väittäisin, että onpas toi taitoluistelu kevyt ja helppo laji. Ei tarvi kuin vetää nätti mekko päälle ja ripparia silmiin. Hypätä muutama hyppy ja hymyillä nätisti.

Samaa mieltä.

Ite tiedän, että en tiedä kehonrakentaja valmistaumisesta kisoihin mitään tai sen "kurinalaisuudesta" kisadietillä tai sitä miten kehonrakentaja suhtautuu omaan "kurinalaisuuteensa".

Kun ei tiedä asiasta mitään, on helppoa sanoa:
"Onhan toi niinku vitun rankka jätkä, kato noita tuntimääriä treeniä, wohoo aivan älytöntä"

Asioita voi tosiaan tarkastella eri aspekteilla ja poimia ne seikat, joihin itse ei tunne pystyvänsä tai ne kokee mahdottomiksi.

Sitten sellaiset ihmiset nostaa jotain urheilijaa tai lajia korkeammalle ja ei tiedä edes hevonvittua, mitä siinä lajissa tehdään tai mihin se perustuu ja mistä vitusta kukaan tietää, mitä kehonrakentaja, seiväshyppääjä kokee, kun valmistautuu kisoihin.

Ihmisillä on omat luonteensa ja syynsä tehdä asioita täysillä.

Integrandi on ihailtava ihminen, koska pystyy antamaan sellaisen ulosannin tekstissään, että jokainen tietää, mikä se perimmäinen idea on.

Paitsi Sepsis tietysti ei keskittynyt sitä vähää Integrandin tekstiin vaan keskittyi kertoaan sen, että olisi täysin kynnetön tekemään Monosen intensiteetillä seiväshyppyyn liittyvää harjoittelua.

Kurinalaisuutta on monenlaista, eikä se ole mistään harjoittelumäärästä riippuvaa tai sitä voitaisiin arvioida pelkästään intensiteetin perusteella.

Kurinalaisuus urheilussa on sitä, että tekee sen mikä on tarpeeksi, että saavuttaa sen, mihin asti tähtää.

Psyykkausesta olen sitä mieltä, että suomalaiset polttaa itsensä loppuun jossain turhissa kesäkisoissa Suomessa ja kansa taputtaa, kun tulee huipputuloksia omalla maaperällä.

Turhaa psyykkaamista tulee näissä kisoissa, missä vedetään maksimaalisilla tehoilla mitättömissä kisoissa ja mennään takki auki kisoihin, missä olisi kovin näytönpaikka.

Lehdet lisää psyykkausta ja valmentajat hokee:

"Kyllä meidän urheilijat saa mitaileita vähintään 10 kpl näissä kisoissa"

Pitäisivät jokainen turpansa kiinni ja antaisivat urheilijoiden tehdä hommansa.

 

[Musta leski]

ihmettelen vaan, että mikä ajaa nuoren miehen tuollaiseen. vanhana voi sitten todeta, että kun olin nuori niin otin pankkilainaa ja hyppäsin seivästä. eikä sitten paljon muuta tullutkaan tehtyä.

Tai vanhana voi sitten sanoa,että tein sitä mitä eniten halusin ja panostin siihen kaikkeni.
Jos tulee Olympia kultaa,ni sitä mukavempi on asiaa muistella.Ja jos toivottua menestystä ei tule,niin voi todeta ainakin yrittäneensä.ja kyllä tämä kaveri hyppäämistä rakastaa.Tuli "väkisellä" sen onnettomuudenkin jälkeen takaisin parrasvaloihin.

Vaikka en mikään seiväshyppy fani olekaan,ni arvostan Monosta todella suuresti,ja uskon että siitä kaverista tulee vielä jotain.Vähän saman tyylinen kaveri kyseessä kuin Evilä.Nytkin heti karsinnan jälkeen sanoi lähtevänsä huomisessa finaalissa hakemaan omaa ennätystä.No tuleepa sitä ennätystä tahi ei,ni just tuollainen asenne täytyy ollakin:thumbs:

Jto taisi joskus mainita Monosen vetävän leukoja jotain +60??...Jto vois varmaan vahvistaa asian/kertoilla jotain Monosen treeneistä,ruokavaliosta ym...

Ps.Aika lailla olen Sepsiksen kans samoilla linjoilla(jos se nyt jotain kiinnostaa)
Seiväshyppy nyt vaan yksinkertaisesti vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin Bodaus.Siitä nyt on turha edes kinata.
Esimerkki:Bodari käy massakaudella 4-5krt vkossa salilla 1h kerrallaan ja that´s it.
Seiväshyppääjä treenaa kisakauden ulkopuolella aika helvetisti määrää ja kaikkea muuta oheisharjoitteita.
Tätäkin osais Jto varmaan paremmin selventää

Ja elkää nyt käsittäkö väärin.Otin vaan kantaa tuohon kurinalaisuuteen nuin kisakauden ulkopuolella puolin ja toisin.Harva bodari käy kisakauden ulkopuolella esim.aamulenkillä ja illalla puntilla.
Kun taas seiväshyppääjä voi ihan hyvin treenata 2krt/pvä monena päivänä viikossa.Ei siinä ole paljon vapaapäiviä/viikko.Miltei koko ajan valmistaudutaan seuraavaan treeniin.

 

[MKS]

Ei ihmekään että suomalaiset yleisurheilijat eivät pärjää. Tuollaisilla määrillä tuskin jaksaa koipea nostaa saati psyykata itseään kilpailuihin. Ei kai kilpailukentillä laihuutta haeta vaan kovaa, fyysistä tulosta? Voimaa, notkeutta, ketteryyttä. Tuskimpa sitä pienillä eväillä saadaan. Niillä ei saada muuta kuin hermojen kiristymistä ja ajatuksen hidastumista!

Kova fyysinen tulos vain vaatii sitä, että kehossa ei ole grammaakaan ylimääräistä painoa. Tilanne on vähän sama kuin vaikka mäkihyppääjillä. Pitää vain saada mahdollisimman iso määrä voimaa mahtumaan mahdollisimman pieneen lihasmassaan. Intissä oli yksi kymmenottelija, joka sanoi, että kilon painonlisäys tarkoittaa usean sentin pudotusta korkeushypyssä. Se on pienestä kiinni.

 

[alikkiiski]

Monosen Matti käy myös ankarasti salilla+kaikki muut treenit. Ei sitä seivästä hypätä pelkällä salilla. Onhan se vaikeampaa reenata salia ja omaa lajia noilla kaloreilla, se on itsestään selvää. Vaikka se panostaisi ja antaisi salilla kaikkensa, niin se ei vielä riitä nimeksikään.

 

[quiz]

mitä itsellä on kokemusta liian alhaisesta kalorimäärästä yhdistettynä kovaan treenaamiseen(jostain syystä ei ole tullut syötyä kunnolla), niin voi esiintyä ahdistusta rinnassa ja voi olla mahdoton saada illalla unta ennen kuin on syönyt kunnolla. käsittääkseni anorektikot kärsii juuri sydämen vajaatoiminnasta eivätkä nuku paljon. mutta noilla urheilijoillahan tuo dietti on siis vain väliaikaista eikä jatkuvaa kuten anorektikoilla.