Sinne missä pippuri kasvaa
Eilen oli
Krishnan syntymäpäivät, joten töissä oli vapaapäivä. Koululaisellamme oli ihan normi koulupäivä, mutta ilmoitimme opinahjoon, että poika ei ollut käytettävissä. Matkasuunnitelmia oli sinne, tänne, mutta lopulta päätimme lähteä Goalle. Ajankohta oli varmaan huonoin mahdollinen, sillä monsuunisateet tuntuivat kiihtyvän heti kun hotellin sivulla oli klikannut "varaa" -nappulaa. Viime viikko sitten menikin
forecan sivuja huolestuneina vilkuillen, mutta onneksi siellä olleet ennusteet eivät toteutuneet - pilvistä oli ja välillä ripotteli vähän vettä, mutta reilummin satoi vain öisin.
Hotelliksi valikoitui
Lalit, jota oli meille suositeltu täällä muiden ekspattien toimesta. Hotelli on aivan eteläisimmässä päässä etelä-Goaa, joten rauhallista chillailua oli luvassa. Hinta oli intialaiseksi aika suolaiset 13 000 rupiaa per yö sisältäen aamiaisen, mutta ei näin lyhyelle reissulle kannata köyhäilemään lennellä. Lento liput eestaas olivat Kingfisherillä 11 000 rupiaa per naama. 1 euro on 66 rupiaa ja risat tällä hetkellä, euro on heikentynyt viime viikot.
Meillä oli idea käydä katsomassa
isoja vesiputouksia, mutta perille päästyä selvisi, että noita ei pääse katsomaan kuin kuivalla kaudella. Putouksille ajellaan jeepeillä ja matkalla on muutama joenylitys. Monsuuniaikaan noissa joissa on liikaa vettä, joten jäi nyt väliin tällä kertaa. Golfia ei myöskään tarvinnut pelata, sillä Lalitin omalle 9-reikäiselle tehdään parannustöitä, mutta tämä oli selvillä jo etukäteen joten jätin kepit suosiolla kotiin. Lopulta ohjelmassa oli lähinnä uima-altaalla köllöttelyä, hyvää ruokaa, hotellin salilla jumppailua, vähän kävelyä ja käynti
Goalaisella maustefarmilla.
Lalit on oikeasti mukava hotelli. Paikka sijaitsee joen suistossa meren rannalla ja hotellin edessä on privaattihiekkaranta. Hotelli on vain 2-kerroksinen, joten rakennus on todella laaja ja sitä ympäröi hienot puutarhat joka puolella. Golfväylät risteilevät noiden puutarhojen läpi. Huoneet ovat kaikki isoja ja siistejä. Vaikka paikka on melko upean näköinen, voi tuolla talsia ympäriinsä shortseissa ja t-paidassa ilman että joku tulee nillittämään dress codesta. Paikka oli melkoisen tyhjä ja saimme usein polskutella isolla allasalueella keskenämme.
Kuvia hotellin aulasta:
Hotellihuone ja kylppäri:
Puutarhanäkymiä:
Pari räpsyä uima-altaista:
Hotellin edessä notkui taksikuskeja, joista otimme yhdeltä kyydin noin 50km päässä sijaitsevalle maustefarmille, jossa ohjelmassa oli reilun puolen tunnin kiertokäynti maustekasveja ihaillen, mahdollisuus ostaa mausteita ja lounas. Kiertokäynti oli aika onneton, mausteet kalliita ja lounas oikein maukasta Goalaista kotipöperöä. Kiertokäynnillä katsottiin kyllä ihan oikeita maustekasveja, mutta niitä oli aina yksi kappale siellä täällä sademetsässä kulkevan polun varrella. Oppaan intialainen aksentti oli myös hyvin voimakas, eikä pälätyksestä saanut mitään selvää. Jos siis käyt Goalla, tämän ohjelmanumeron voi jättää suosiolla väliin. Kuvia - bongaa pippuri:
Kuski vei meidän paluumatkalla katsomaan yhden kukkulan päällä olevaa kirkkoa. Kirkko oli aika tavallinen, mutta mäen päältä oli hienot näköalat:
Erittäin jees miniloma. Paikanvaihdos täältä mutaisesta suurkaupungista sademetsän keskelle raikkaaseen meri-ilmaan teki hyvää. Tuolla päin Goaa on myös varsin siistiä, hotellissa oli ihanan rauhallista ja intialaiseksi hotelliksi loistava palvelu.
Slideshow.
.
