Matkakertomus: duuniin Intiaan

[Dopey]

Vähän päivitystä:

Viime viikolla oli ohjelmassa pre-visit eli perhe oli mukana. Majoitus oli Leela Palacessa, joka on oman asteikkonsa mukaan 7 tähden hotelli. Tiedä häntä, mistä noita tähtiä tulee, mutta hieno hotelli on kyseessä sijainnista huolimatta. Hotellin sisäpihaan on saatu varsinainen keidas kun ottaa huomioon, miltä näyttää porttien ulkopuolella...


Tässä näkymiä seuraavasta korttelista Old Airport Roadin varrelta. Tarjolla olisi kansallisurheilua, varsin tuoretta kanaa sekä räätäli- ja pesulapalveluita.


Länkkärille keskustaa sopivampia asuinalueita olisi tarjolla kauempana keskustasta. Homman nimi on gated community, eli villoja klubitalon ympärillä. Klubitalolla on sitten rafla, kuntosali, spa hierontapalveluilla, uima-altaat, kentät sulkikseen, squashiin, tennikseen, pingikseen jne. Katselimme kymmenkunta villaa läpi ja tässä meidän shortlist, joista nyt sitten neuvotellaan. Toisella alueella on väljempää, mutta molemmissa on palmuja tarpeeksi.


Kukkia.


Sitten katseltiin pojalle koulua. Pääsykoe on nyt tehty Indus International Schoolissa, jossa toivottavasti poitsu pääsee elokuussa aloittamaan kuudennen luokan. Huvittava yksityiskohta on koulun neljän talon välinen "house cup", joka on aivan kuin Harry Potter kirjoissa. Puitteet ovat koulussa sanoinkuvaamattoman hienot.


Rafloja on tullut koluttua muutamia tällä aikaa. Duunissa normaali ylityödinner on tilaus Domino's pizzaa (sama ketju kuin USAssa). Muitakin jenkkiketjuja on paljon Bangaloressa: McDonalds, Pizza Hut, Chili's, KFC, jne. Paikallisia rafloja on tullut testattua ja hyviksi havaittua Tandoor MG Roadilla, Bombay Post Old Airport Roadilla ja Barbecue Nation 100 ft Roadilla, josta kuva. Jokaisessa pöydässä on hiiligrilli, johon tuodaan safkaa lisää niin kauan kuin pidät lippua ylhäällä.


Bombay Post on muutama sata metriä Leela Palacesta Carlton Towers -rakennuksessa, joka paloi viime viikolla - itse asiassa seuraavana päivänä sen jälkeen kun olimme käyneet tuolla syömässä. Jotain liikenteen sujuvuudesta kertoo se, että ensimmäinen paloauto (tyhjä!) oli palopaikalla 45 minuuttia syttymisen jälkeen, ja tämä tapahtui siis ydinkeskustan vieressä.

Perjantaina pitäisi passin sisällä olla työviisumi, ja sitten kourassa onkin menolippu...

 

[Tootsi]

Mites paljon noita lehmiä kuljeskelee siellä kylillä? :D

 

[Huppe]

Mielenkiintoista rapsaa. Jatka ihmeessä

 

[Dopey]

Mites paljon noita lehmiä kuljeskelee siellä kylillä? :D

Tämä stereotypia on taivahan tosi, sillä lehmiä jolkottelee miljoonakapungin liikenteen seassa vähän väliä. Lehmäksi jälleensyntyminenhän on hieno asia, vaikka kaupungissa ravinto tuleekin roskiksista. Kulkukissoja ja -koiria on myös paljon.

 

[MR.6PACK]

Leela hotelliketju on tuttu itsellenikin ja tuo tähtiluokitus on Intian oma luokitus. Hyviä kuvia olet ottanut. Oletko törmännyt jo johonkin käsittämättömään byrokraattiseen toimintaan, kun olet tuota koulua ja asuinpaikkaa hakenut?

Niin tuo mainitsemasi Barbecue Nation on jäänyt itseltäni kokeilematta. Olen suunnaton tandooriruokien ystävä nimittäin. Varo muuten noita mäkkejä ja pizza hutteja. Ylityöruokailut näkyvät meinaan nopeasti vyötäröllä.

 

[Dopey]

Oletko törmännyt jo johonkin käsittämättömään byrokraattiseen toimintaan, kun olet tuota koulua ja asuinpaikkaa hakenut?

Ei ole vielä tullut mitään tuollaisia yllätyksiä vastaan. Isoimmat byrokratiakoukerot ovat toistaiseksi liittyneet firman komennusadmisteriaan. Työviisuminkin lupasi Intian lähtetystö kolmessa päivässä. Paljon isompi homma oli saada poika USAssa esikouluun kuin mitä papruja tuonne Indukseen vaadittiin.

Olen suunnaton tandooriruokien ystävä nimittäin. Varo muuten noita mäkkejä ja pizza hutteja. Ylityöruokailut näkyvät meinaan nopeasti vyötäröllä.

Itsekin olen ollut suuri Intialaisen ruoan ystävä Suomessa, mutta ei inkkarisafkaa joka aterialla viikkotolkulla jaksa. Onneksi tuolla on noita pizzapaikkoja ja hyvää kinkkiruokaa myös tarjolla, että on jotain vaihtelua. En pitäisi isona ongelmana tuota vatsan kasvua kun monesti on niin kiire ettei päivän keskellä ehdi lounaalle ja toisaalta aamiaisella ei ole nälkä kun dinner on syöty juuri ennen nukkumaanmenoa. Jos päivässä on yksi ateria, niin kyllä silloin voi syödä ihan mitä tahansa.

 

[Dopey]

Reaaliaikapäivitys: istuksin Finskin loungessa Seutulassa ja muuttomatka Intiaan alkaa tunnin päästä. Tällä välin paikalliset sai closattua vuokradiilin yhdestä meidän shortlistan villasta, joten hyvässä lykyssä tilapäismajoituksessa ei tarvitse viettä kuin viikko-pari. Samalla pitää apinan raivolla etsiä välttämättömät kalusteet kämppään, sillä kontti tulee vasta kesäkuussa. Kroppa on mennyt sekaisin trooppisen ja arktisen ilmaston välillä reissaamisesta; jo edellisellä Suomen keikalla iski kevyt flunssa päälle ja tällä kertaa olen vähän liiankin kipeänä lentomatkaa ajatellen. Onneksi busineksessa oli upgrade-paikkoja vapaana. Kävin kentällä hetken mielijohteesta tax freessä ostamassa lakuja ja salmiakkipurkkaa koti-ikävän varalta.

On aika häilyvä fiilis päällä. Nyt se sitten alkaa.

 

[Dopey]

Tässä vähän minipäivitystä ja toista kertaa kirjoitettuna, kiitos vain vbulletin :curs:

Nyt olen siis menolipulla täällä Bangaloressa ja kämpän avaimia odotellessa mut majoitettiin 11-kerroksisen talon huipulla sijaitsevaan 2 kerroksiseen penthouseen kattoterassilla, josta tämä näkymä. Kämpästä on ollut taas vähän hankala nauttia kun maan tyyliin taas on kolikolla se toinenkin puoli. Kuvan Sarjapur Roadilta kantautuu kämppään suht helvetillisen kova liikenteen melu (torvet soi) ympäri vuorokauden ja silloin kun torvet vähän hiljenevät niin kadulla asustavat kulkukoirat täyttävät aukon enemmän kuin riittävästi. Olin vielä poskiontelontulehduksessa kun tulin, joten oli yöllä valvoessa naurussa pitelemistä. Nyt homma on OK kun löysin korvatulpat. Niitä kannattaa tuoda Suomesta, sillä täällä niitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa samoin kuin aurinkorasvaa. Tämä vähän hämmentävää paikassa, jossa aurinko porottaa keskeltä taivasta ja jossa on hillittömän meluisaa missä tahansa missä on autoja.


Intiassa tulee rekisteröityä kun tänne tulee asumaan, joten viime perjantaina olin muitten mamujen kanssa jonossa poliisikomissaarin toimistolla. Sisältä en ottanut kuvia, mutta jos on nähnyt Tetty Guilliamin Brazil leffan, niin silta se näytti. Helvetin paskainen toimisto takaosaltaan täynnä arvokkaan oloisia virkamiehiä, joilla oli kaikilla puolen metrin puntta paperihakemuksia pöydällä. Etupuolella oli tiskejä, joiden välillä tulijaa pompotellaan hakemassa leimoja sen tuhanteen paperiin. Vaan ei minua. Firmalla on pari yleismiesjantusta, joiden avustuksella hommaan kului alle tunti. Veikkaan että kuvassakin näkyvät muutamat Tsadilaiset eivät yhdessä päivässä päässeet maaliin asti.


Golfiakin on täällä päässyt jo pelaamaan, ja se onkin varmaan kevään pääasiallinen ulkoviihde. Tässä paikallisen lyöntirangen manuaalinen pallokeräyssysteemi, eli muutama minimipalkkainen suojavarusteenaan sateenvarjo.


Bangaloressa on kaksi täysmittaista kenttää keskustassa, mutta niille on aika visvaista ajaa autolla ja pelaamaan päästäkseen pitää olla tai tuntea jäsen. Bongasin aika läheltä vasta avatun golfkentän, jonka olemassaolosta ei tunnu kukaan tietävän mitään. Tämä on helkkarin hieno homma, sillä kentälle tuntuu pääsevän ilman varaustakin käytännössä aina. Kentän nimi on Clover Greens. Tässä yksi kierros esimerkkinä, kahdelta pelaajalta meni vähän reilut kolme tuntia 18 reiälle. Kentän uutuudesta kertoon jotain se, että jos valitsee Sports Trackerin karttapohjaksi satelliittikuvan, niin paikalla on pelkkää peltoa.

Vähän tiuhemmalla päivitystahdilla tavaraa tulee blogiin. Tässä parempi blogi Bangaloressa jo vähän kauemmin asuneelta. Ensi viikolla ohjelmassa lienee muutto "omaan" vuokrakotiin.

 

[Dopey]

Pitkästä aikaa päivitystä kun sain vihdoin laajakaistan kämpälle. Suomesta on kontti lähtenyt kohti Intiaa ja täällä asustelen noin 260m2 talossa, jossa on yksi patja ja kokkaava kotiapulainen. Olen muutaman vuoden tauon jälkeen jopa käynyt aidatun alueen klubitalon salilla punttaamassa kun tekemistä ei iltaisin hirveästi ole - aurinko on laskenut siihen aikaan kun pääsee duunista himaan.

Vaimo käväisi pääsiäspyhinä lomailemassa, joten Goallehan sitä piti lähteä. Meinasi kyllä viime hetkellä matka peruuntua kun Zuri oli heittänyt meidän varauksen jorpakkoon, mutta Bogmallo Beachilla etelä-Goalla oli tilaa. Semisti vittuuntuneena mentiin kuitenkin ja onneksi ei tarvinnut katua - hotelli ei ollut niin uusi, mutta siellä oli kuitenkin uima-allas ja hiekkaranta eikä sitä muutaman päivän tauolla muuta tarvinnut.

Tässä pari räpsyä hotellista - auringonlaskun aikaan partsilta oli aika muikeat näköalat:


Goa oli osa Portugalia 60-luvulle asti, joten katolinen kirkko on siellä voimissaan vieläkin. Kävimme hotellin tarjoamalla kierroksella ja yksi etappi oli 1600-luvulta peräisin oleva kirkko. Kuten parista kuvasta näkee, niin uskonnon voimalla se kauppa käy...


Samaan kierrokseen kuului pysäys paikallisessa kauppahallissa ja "risteily". Goalla risteily tarkoittaa näköjään kelluvaa diskoa, jossa voi kevyellä myötähäpeällä katsella paikallisten John Travolta wannabeetten ketkutusta Bollywood hittien tahtiin. Kauppahallin ulkopuolella oli hyvin tyypillinen Intialainen tuoremehukiska, joka myi kaksitahtibensalla maustettua sokeriruokomehua. Tai toisinpäin. Kaduilla blenderit tms. toimii aina polttomoottorilla...


Lopuksi pari siivoojaa. Välineistä päätellen eivät ole urakkapalkalla hommissa.
[

 

[Dopey]

Pitkästä aikaa päivitystä. Toimittivat perjantaina ruokapöydän ja tuolit, joten nyt voi jotenkin järjellisessä asennossa naputella kotona konetta. Kuvia ei paljoa ole kun yleensä duunipäivän päättyessä on pilkkopimeää - lomaillessa sitten lisää.

Ensimmäinen aihe voisi olla sähkö. Suomessa varsin mutkaton hyödyke vaikka sähköt joskus poikki menevätkin. Täällä sähkökatkoja ja jännitepiikkejä on joka päivä, eivätkä sähkötyöt talon sisälläkään ole ihan vakuuttaneet, vaikka hommat onkin saatu jotenkin järjestykseen.

Asuinalueella on dieselkäyttöinen varavoimala, josta tulee matalan kulutuksen verkkoon (lisää tästä kohta) sähköä joku vajaa minuutti sen jälkeen kun pääverkosta häviää jännitteet. Näillä avuin pitäisi joka talossa toimia jääkaappi, valot, kattotuulettimet ja vähän virtaa vievät laitteet. Pienemmän ja isomman virrankulutuksen (15A) vehkeissä on erilaiset töpselit ja näistä siis toiset toimivat vain kuin pääverkosta tulee virtaa. Jahka tässä on alkanut iltaisin "vähän" satelemaan vettä, niin meidän talossa varavoiman ja pääverkon välillä kytkevä boksi otti ja kärähti aina sateella. Armeija sähkäreitä paikalle ja homma ratkesi vähäksi aikaa.

Olin sitten Suomessa vähän aikaa ja takaisin tullessa ei tullut mistään virtaa eli kaikki sapuskat sai heittää menemään. Talon pääsulake katukaapissa oli pamahtanut. Pari päivää sai kutsua sähkäreitä ympäri vuorokauden kunnes löysivät oikiksen jostain maakaapelista. Otin Suomesta mukaan otsalampun ja sillä onkin ollut käyttöä. Nyt homma toimii kuta kuinkin niin hyvin kuin voi, eli sähköt menevät tusinan kertaa päivässä, mutta ilmastointia ja mikrouunia lukuunottamatta vain vajaaksi minuutiksi kerrallaan.

Kaikki herkät sähkölaitteet pitää suojata regulaattoreilla tai UPSilla. Itse ostin UPSin laajakaistayhteyksille (nekään eivät aina toimi, joten kaksi laajakaistaa ja WLANia on parempi kuin yksi). Kuuden maissa tulee pilkkopimeää ja on aika omituinen fiilis lukea pilkkopimeässä Pakkista läppärillä UPSin piipittäessä alakerrassa...



Vesihuolto on helpompi rasti ja siihen on kaksi perusratkaisua: ostaa pullovettä tai suodattaa hanavesi käyttökuntoon filtterihärvelillä. Itse olen päätynyt edelliseen vaihtoehtoon - jampat tuo 20 litran päniköitä, joita voi yksi kerrallaan laittaa jäähdyttimeen. Tyhjät vievät mukanaan, toivon mukaan pesun kautta täytettäviksi. Kierrätys ei ole täällä mitenkään tapetilla, tai siis ainakaan roskien erittely. Katujen varsilla kykkii porukkaa tonkimassa roskapusseja ja lajittelemassa jätteitä, joten tämäkin homma on tavallaan ulkoistettu halvan työvoiman turvin.

Ruokahommelitkin alkaa olla puikoissa, kirjaimellisesti. Naapuriin avattiin McDonalds ja sitä piti käydä ihmeittelemässä, mutta suurimman osan aterioista on laittanut kotiapulainen tai sitten olen kokannut itse. Himaan tilaaminenkin on aika halpaa, kuvan satsi helvetin tulista intialaista maksoi reilut 3 euroa. Enimmäkseen on tullut syötyä kyllä kinkkiruokaa sillä se on täällä hyvää eikä niin tuskaa syödä kuin etelä-Intian sapuskat. Olin viikonloppuna muutaman suomalaisen järjestämässä grillaushäppeningissä ja todella mureaa on pyhänkin lehmän sisäfile. Pitää vissiin laittaa paikallinen kaasugrilli hankintaan kun Weber jäi Suomeen.



Tässä pari räpsyä uuden auton ikkunasta. Nyt on alla uudenkarhea Toyota Innova ja ratissa tuore kuski, taitaa olla järjestyksessä viides tai kuudes tämän kevään aikana. Ongelmia kuskien kanssa on tullut vastaan kolmea perustyyppiä: jamppa ei tule ajoissa paikalle, ajaa kuin vitun vittipaldi tai kusettaa polttoainekuluissa (myy tankista dieselit tai tekee samalla autolla kuutamokeikkaa). Intian autoista on muuten valtaosa kolmea perusmallia, kokojärjestyksessä: Suzuki Swift, Honda City (konttiperäinen Civic) tai Toyota Innova (minibussi).



Vielä pitää mainita sellainen sydäntä lämmittävä yksityiskohta, että jos jossain on 10 mopokuskin rykelmä, niin vähintään yhdellä on päässään kopio Kimi Räikkösen kypärästä. McLaren aikainen West design on suosituin, mutta muutkin vuosikerrat ovat hyvin edustettuina. Ihme homma...

 

[Miikkah]

Hieno rapsaa. Kiitos tästä ja jatka toki samaan malliin!

 

[wigga]

Todella mielenkiintoista luettavaa..jatka samaan malliin.

 

[Dopey]

Kimi Räikkönen teemanumero

Tosiaan täällä mopedimiehen #1 valinta on replika Kimi Räikkösen kypärädesignista. Olen duunimatkoilla ottanut noista kännykkäkameralla kuvia ja tässä vähän satoa. Michael Schumachereita on myös, mutta Kimi voittaa suhteessa 5:1 eikä muita formulakuskien designeja näy. Mistähän tämäkin on alkunsa saanut...

 

[Dopey]

Käväisin yhden tiiminjäsenen häissä. Täällä on tapana kutsua kaikki duunikaveritkin hääjuhliin, joten häitten järjestely on iso business. Häävieraita saattaa olla yli tuhat ja juhlinta kestää viikon päivät. Nämä olivat yhden päivän häät ja pienemmät. Myös tyypillistä Intialle oli juuttuminen ruuhkaan matkalla, myöhästyminen tunnilla ja saapuminen lähes tyhjään saliin - muut vieraat myöhästyivät 2 tuntia...



Sitten muutama kuva, jotka saattavat vähän valottaa tätä täkäläistä elämänmenoa. Rahaa ei ole paljon, mutta kekseliäisyyttä riittää. Liekö takana uskonnolliset vai mitkä syyt, mutta itsesuojeluvaisto ei missään kohdassa tule kekseliäisyyden tielle. Tänä aamuna näin kuin isä kuljetti skootterilla neljää lastaan kouluun, mutta en harmi kyllä saanut siitä kuvaa...

No anyway: järjestyksessä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
1. vesikuljetus mopolla - kyydissä 5 20 litran tynnyriä eli 100kg ilman mitään kiinnitystä
2. kerjäläisiä näkee paljon varsinkin keskustan ostoskaduilla, mutta tämä nainen harjoitti ammattiaan todella köyhän näköisessä kylässä
3. turvakaaret kevarissa, mitä voisi mennä vikaan?
4. Mopo on, muttei rahaa bensaan...
5. Kaikki raksatelineet on tehty sitomalla bambunpätkiä toisiinsa ihan riippumatta siitä, miten korkeaa taloa ollaan rakentamassa - siellä raksamiehet sitten kiipeilevät vaikkei noita olisi ihan vatupassin kanssa laitettukaan

 

[Dopey]

Muuttokuorma saapui

Toissaviikolla saapui kontti Chennain satamaan ja viime viikon maanantaina piti mennä tullaamaan tavaroita. Samana päivänä saapui myös vaimo ja muksu pelipaikalle, joten ajoitus oli aika täydellinen pakkauspäivän kanssa. Tullimaksut ovat täällä aika korkeat, sillä elektroniikasta pitää esim. maksaa 15% käytetyistä ja 35% uusista vermeistä, siis muuttolastin mukana olevista(!) Taskut täynnä käteistä siis tullivarikolle ja siellä viihtyisään odotustilaan muutamaksi tunniksi.



Kontti löytyi ja tarkastajan löydyttyä paikalle se avattiin ja kamat nosteltiin varastoon. Tarkastaja avautti noin 10% laatikoista, kuulemma paikallisilta avataan kaikki. Päivä oli onneksi viileä (25C) monsuunin alettua, joten odottelu oli ihan OK. Tullia tuli maksettavaksi yllättävän vähän, sillä mukana oli mm. uusi 42" Panan G20 plasmatelkkari. Oven avauksen jälkeen näki myös kätevästi, kuinka paljon on varaa ostaa huonekaluja paikan päältä, että mahtuvat vielä paluumatkalla mukaan.



Seuraavana päivänä kantoivatkin sitten jo kamat kämppään ja näitä on nyt sitten purettu tähän asti. Alkaa tää jo kodilta näyttämään... Yllättävän käteviä olivat kasaamaan huonekaluja nää paikalliset muuttomestarit. Mitään ei ollut mennyt rikki, mutta harmittavasti printterin ja Wiin virtapiuhat on jäänet johonkin tai pakattu niin fiksusti ettei niitä ole vieläkään löytynyt.

 

[Mike]

Varmaan maailman erikoisin kokemus hoitaa joku vittumainen muutto noiden märmättien kanssa. Kalatus varmaan aikamoinen ja tavara liikkuu.

 

[Dopey]

Varmaan maailman erikoisin kokemus hoitaa joku vittumainen muutto noiden märmättien kanssa. Kalatus varmaan aikamoinen ja tavara liikkuu.

Itse asiassa muuton sujuvuus oli positiivinen yllätys ja iso sellainen. Vittumaisin osa on ollut kasata esim. kotiteatteria kun joka helvetin piuha on pitänyt pakata eri laatikkoon Suomen päässä eikä laatikoiden päälle ole kirjoitettu mitään järkevää. Meillä on sellainen takorautainen sänky, jonka samannäköiset osat sopivat vain ja ainoastaan yhdellä tavalla kiinni. Aika ripeästi nää paikalliset hoiti sen kasaan - Suomessa sai viimeksi muuttomiehiä maanitella kasaamaan tai edes auttamaan kasaamisessa vaikka homma sopimuksen mukaan heille kuuluu.

 

[Iluvsport]

On tuo intialainen suurpiirteisyys vaan aika metkaa suomalaiselta kantilta katsottuna. Täällä kaikki on piirretty viivottimen kanssa, ehkä joskus liiankin tarkasti. Voisin kyllä kuvitella, että meikeläiseltä palaisi hermot joissakin asioissa tuolla :D

Kiva kuitenkin kuulla, että muutto sujui hyvin. Jos vaimo antaa luvan, niin kerro ihmeessä heidänkin sopeutumisestaan sinne

 

[orsilla]

Itse asiassa muuton sujuvuus oli positiivinen yllätys ja iso sellainen.

Vaikkakin tietty puhutaan ihan eri taustan omaavista intialaisista, niin kyllähän noi täällä meillä Suomessa (ilmeisesti samassa firmassa kuin missä Dopey työskentelee) työskentelevät ovat tosi särmää porukkaa.

Tosi kovia koodareita ovat enkä yhtään ihmettelisi jos intialainen muuttomies pesisi suomalaisen virkaveljensä tehokkuudessa. Intialainen koodari tuntuu ymmärtävän konseptin nopeammin kuin kotimainen kaveri
.
(ja pliiiiiiiiis, ei nyt mitään tappelua siitä missä maassa on kovimmat duunarit) :kippis1:

 

[Dopey]

Päivitystä lakkopäivän ratoksi

Tänään on Intiassa yleislakko, joten etäduunipäivän lopuksi pientä päivitystä.

Koti on jo kodin näköinen eli mööpelit sun muut on löytäneet paikkansa. Tauluja vielä kiinnitellään, mutta muuten alkaa olla homma kuosissa. Vähän tuli täältäkin huonekaluja ostettua: A/V taso löytyi aika hauska vaikka tarkoitus oli vain ostaa halpa kun en sellaista Suomeen aio viedä. Ruokapöydän hankkimiseen tuli sitten panostettua vähän enemmän sekä aikaa että rahaa. Isompi olisi ollut tuohon hyvä, mutta ei olisi mahtunut koti-Suomen minihuoneisiin...



Toimme fillarit tänne Suomesta. Liikenne on pääväylillä varsin hiuksia ja verenpainetta nostattavaa puuhaa, mutta kauas ei tartte polkea että sekaan alkaa mahtumaan jo fillarillakin oikein mainiosti. Maaseutukylän tai koulun läheltä polkeva länkkäriperhe on siellä nähtävyys. Tenavat juoksevat huutaen fillarin vieressä ja vanhemmat ukot selkeästi taivastelevat, miksei valkoinen mies ole tajunnut ostaa moottoripyörää. Suurin osa täällä fillaria ajavista lopettaa polkemisen siihen paikkaan, kun jonkun rämän mopon pystyy säästöillä hankkimaan. Siis for life.



Käytiin eilen kasvitieteellisessä puutarhassa (Lal Bagh). Ennen lähtöä piti vertailun vuoksi ottaa fotoja oman pihan kasveista. Puutarhurille pitää maksaa vajaat 50€ kuussa ja hyvin kaverin touhut ovat tuottaneet tulosta:



... alkoi taas yhteys pätkimään, koitan jos edes tän ensimmäisen pätkän edes saisi upittua serverille...