katso liitettä 155873
Tuota vasenta muistelen. Se oli ala-asteella jumalan sana. Toki me voidaan sopia että tiede on erehtymätön ja että tiedämme jo kaiken.
Ei tiede ole erehtymätön. Ei kai kukaan niin ole väittänyt. Tieteellisen tutkimuksen kautta meillä on vain ainoa keino saada paras mahdollinen tietämys jostain aiheesta sillä hetkellä.
Tieteelle on ominaista myös se, että se korjaa itse itseään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietämys eri asioista kasvaa. Ei tämä tarkoita sitä, että nyt tiedettäisiin kaikki.
Kuitenkin on syytä muistaa, että moni teoria on testattu ja todettu paikkaansa pitäväksi. Esim Newtononin painovoimateoria on ihan pätevä tietyissä erityistapauksissa ja suhteellisuusteoria niistä eteenpäin, omille rajoilleen asti. Ja tämä tiedetään että rajansa suhteellisuusteorialla on. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi sen toimivuutta pätevyysalueellaan.
Sama ravitsemuksessa. Koko ajan mennään eteenpäin ja tieto tarkentuu. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä että homma menisi kokonaan päälaelleen. Isojakin muutoksia on tapahtunut ja Fagerholmkin on ne auliisti myöntänyt. Siksi esittämäsi ruokakuvat ovatkin hyvä esimerkki.
Siinä vain mennään metsään, että ruokakolmiota sovelletaan heti yksilöön sinällään. Keskustelematta ensin koko ravitsemussuosituksista. Yksilön ravitsemus voi poiketa noista kuvista paljonkin ilman että ne olisivat suositusten vastaiset. Tuo kolmio on vain yleistys yleisistä väestötason ohjeista.
Mitä noihin hh lähteisiin tulee suositksissa. Niin muistaakseni 70- luvulla suositeltiin täysjyvä viljoja. Suosituksissa ne oli kuitenkin samassa lokerrossa ja jossain vaiheessa ne taidettiin eriyttää koska haluttiin korostaa täysjyväviljojen terveysvaikutuksia.