- Liittynyt
- 12.10.2010
- Viestejä
- 960
hieman neuroottista perfektionismia, ei se 5 metrin matka sinne aurinkoon olis mitaan haitannut ja sit samalla saattanut jaada joku paljon tarkeampi asia miettimatta loppuun asti, ihan varmasti ei olla tehty kaikkia isojakaan asioita taydellisesti niin minusta hieman holmoa keskittya noin neuroottisesti kalorien saastamiseen vain treenaamista varten
esim olis voinut miettia miten tehda rahaa ja sit muuttaa jenkkeihin, jotta saa ostettua halvemmalla parempilaatuisia laakkeita ja paasta juttelemaan alan huippujen kanssa jne. mahdollisuuksia olisi ollut vaikka kuinka, tuollaisella perfektionismilla usein ummistaa silmansa nailta mahdollisuuksilta mita kaikkien elama on taynna
suomalaiset kansana tosin on yleisesti tallaisia, ei ole sellaista opportunistista kulttuuria tai uskota etta voi esim rikastua nopeasti jos keksii jonkun hyvan idean
Pitkällä kokemuksella voin sanoa, että on helppoa nähdä virheitä siinä mitä toinen tekee. Jos käyttää sen energian siihen, että poistaa virheet siitä mitä itse tekee, hyötyy paljon enemmän.
Useimmat meistä muista jossain vaiheessa ajattelee että asioita olisi voinut tehdä fiksummin, mutta kaikki lähtee yksilöstä ja yksilön ominaisuuksista, jotka eivät ole samat kaikilla. Esim. älykkyys vaihtelee paljon, ja jos Marko on 10% älykkäämpi kuin bodarit keskimäärin, hän treenaa eri tavalla koska analysoi tekemisensä perinpohjaisemmmin, kuten hän itse tuossa kertoo. Se että äly ei jakaannu tasan ihmisten kesken, on fakta, ei herja. Sen näkee salilla oikein hyvin, koska kaikilla on samat välineet ja he käyttävät niitä kerrassaan eri tavoin: Toiset treenaa 3 sentin liikerataa, toiset samassa liikeessä 30 sentin liikerataa jne. Toiset neljästi päivässä, toiset kolmesti viikossa jne. Ensimmäisiä asioita mitä itselle opetettiin, kun lampsin Goldsin ovesta sisään, oli että älä treenaa liikaa. Miten se neuvo sopii nykyaikaan, jossa 30 kiloiset fitness-tytöt treenaa jopa neljästi päivässä, perus.harrastajabodarit 4-6 päivää viikossa käyden koko kehon läpi pari kolme kertaa viikko?
Ei ihmisliha ole Markon ajoista muuttunut, se edelleenkin tottelee rankkaa treeniä ja kasvaa palautuessaan siitä. Näin se on aina ollut, ja näin se menee jatkossakin, joten jos skipataan palautumiset ja treenataan joka päivä, käydään keho läpi kolmesti viikossa, mikä on lopputulos? Eri kuin Markolla, ja se selittää ison osan siitä miksei Markon kaltaisia bodareita vilise nurkissa. Marko toimi suunnitelmallisesti jo teini-iästä lähtien ja jatkoi siitä itselleen optimaalisella tavalla peilaten omaa kehitystään niihin muutoksiin mitä teki. Se on vähän eri asia kuin katsella internetin videoita ja opetella apinoimalla joltain amerikanpelleltä miten homma pitää tehdä jonkun kerran kilpailleen synthol-addiktin ja oman elämänsä bodygurun mielestä. Nykyaika on siitä huono että neuvoa hakeva hukkuu siihen massiiviseen typeryyden tsunamiin joka netistä vyöryy, ellei ole kylliksi älyä erottaa jyvät akanoista.
Jokainen luulee että siihen kykenee, mutta aika harva siihen oikeasti pystyy, koska se mitä näkee myötäilee omia ennakkoluuloja sekä uskomuksia. Sitten kun Marko kertoo miten hän toimi, syntyy epäusko, ei noin voi tehdä, ei kukaan tee noin jne... kuulostaako tutulta? Epäusko siihen että Marko kehittyi niillä keinoin joista hän on rehellisesti kertonut, tulee siitä että se mitä kuulet on ristiriidassa omien uskomusten kanssa, koska on hyvin vaikea samaistua tuollaiseen elämäntapaan. Moni miettii: Kehitynhän minäkin, vaikka treenaan volyymilla 28 treeniä viikossa, vedän kaljaa viikonloput, hölkkään, pyöräilen, raiskaan puluja tehtaan katolla tms. mitä kukakin vapaa-aikanaan tekee, eikö niin. Paitsi että aivan marginaalisen pieni prosentti on kehittynyt kiloina per aikayksikkö kuten Marko. Se ei ole harvinaista pelkästään suomen, vaan koko planeetan mittakaavassa, ja sen tulisi kyllä jo kertoa porukalle jotain. Kyse ei ole ihmeistä, ei geneettisistä, ei kemiallisista, vaan määrätietoisuudesta ja lujuudesta..