BB PRO Marko Savolainen

[inoksi]

Ovatko hiilarit ja kasvikset surkeaa ravintoa ? Ihan yhtä tärkeitä kuin protskut. Eikä tässä ollut kyse että niitä syödään yhtä paljon. Jokainenhan meistä bodareista syö eniten protsku ruokia. Nyt puhutaan 1/3 tai 1/4 määrästä mitä protskusta tulee muusta kuin "protsku ruuista". Ei aiheuta mitään ongelmia kenellekään. Korostan vielä että pelkällä kasvisruuallakin on noustu body lavoille. Liha ei ole niin dominantti että ratkaisee yksin kuinka isoksi kasvaa.

Vittu sä oot raskas. Kukaan ei oo sanonut mitään ton ekan suuntaista.

 

[Daneyko]

Kuinkas Vesa Valkeejärvi koostaisit päivän ruokailut? Suoliston hyvinvointihan on todella tärkeää koko kehon toiminnalle päästä varpaisiin.

 

[Johnnie]

Ymmärrän mitä ajat takaa, ja siinä on pointti joka helpottaa monella ruokavalion koostamista ja mahdollista muokkausta. Toisaalta, ei ole väliä miten nämä lasketaan, kunhan aina lasketaan samojen periaatteiden mukaan. Jos tehdään muutos ruokailuun, ei ole oleellista muuttuuko ne numerot kuinka paljon, vaan se muutos joka jonka pystyy todentamaan ja hallitsemaan. Yhtä hyvin ruoat voisi mitata tilavuuden perusteella tietämättä painoja lainkaan, jos vain aina toimitaan samoin. TIetysti pitää olla joku taju makroista ja siitä mitä syö, se on selvä.

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä. Minulle on olemassa vain ns. nollataso, josta on varsin helppo tehdä toimenpiteitä ruokavalioon (hiilareiden määrässä) tarpeen ja tavoitteiden mukaan. Totta kai se nollataso on joskus täsmäytety makrojen osalta ja suunnilleen tiedän kokonaiskalorimäärän (ehkä 200 kcal virhemarginaalilla), mutta eipä ole tähän asti ollut mitään tarvetta sen enempää laskeskella kaloreita joka kerta, kun haluaa dieetata tms.

Edellyttää tietysti ruokavalion rungon pysymistä aika pitkälti samana.

 

[Vesa Valkeejärvi]

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä. Minulle on olemassa vain ns. nollataso, josta on varsin helppo tehdä toimenpiteitä ruokavalioon (hiilareiden määrässä) tarpeen ja tavoitteiden mukaan. Totta kai se nollataso on joskus täsmäytety makrojen osalta ja suunnilleen tiedän kokonaiskalorimäärän (ehkä 200 kcal virhemarginaalilla), mutta eipä ole tähän asti ollut mitään tarvetta sen enempää laskeskella kaloreita joka kerta, kun haluaa dieetata tms.

Edellyttää tietysti ruokavalion rungon pysymistä aika pitkälti samana.

Kyllä. Sopii hyvin kaltaisillesi kenellä perusasiat tulee selkärangasta ja tietyt lainalaisuudet ravinnon vaikutuksesta kehonkoostumukseen ja suorituskykyyn on selvillä. Sen jälkeen muutokset on helppo tehdä ihan intuitiolla, mittayksikön ollessa mikä tahansa. No, kisadieetin viimeistelyyn varmasti punnitseminen ja pilkun tarkat määrät tuo turvallisuuden tuntua, mutta se on hieman poikkeava tila muutenkin.

 

[Ruudolffi]

Voisitko @Vesa Valkeejärvi mainita vielä sellaisia kasviksia ja hiilarin lähteitä, jotka ovat suolistolle vaikeasti prosessoitavia ja jopa haitaksi? Olen huomannut välillä, että jos syön paljon lehtisalaattia, saattaa se tulla ulosteen mukana lähes muuttumattomana. Ilmeisesti ei ole oikein imeytyvää sorttia?

 

[Bådieinari]

.

 

[Vesa Valkeejärvi]

Voisitko @Vesa Valkeejärvi mainita vielä sellaisia kasviksia ja hiilarin lähteitä, jotka ovat suolistolle vaikeasti prosessoitavia ja jopa haitaksi? Olen huomannut välillä, että jos syön paljon lehtisalaattia, saattaa se tulla ulosteen mukana lähes muuttumattomana. Ilmeisesti ei ole oikein imeytyvää sorttia?

Voin toki, yksi tuhannesta lempiaiheestani. Keskityn aiheeseen nyt ainoastaan ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, en niinkään suorituskyvyn optimoinnin kannalta. Tätähän voisi jatkaa loputtomiin mihin kaikkeen mikäkin vaikuttaa, mutta ei pilata hyvää kysymystä sellaisella.

Helpotetaan kaikkien lukutaakkaa ja oletetaan muutamia asioita. Oletetaan että kasvikset, marjat, hedelmät, viljat ja riisi (heinäkasvi) ovat sitä mitä niiden kuuluu olla, eli niitä ei ole jalostettu yksivuotisiksi ja lisääntymiskyvyttömiksi joista puuttu mm. kukinto, kuten suurin osa niistä nykyään on. Oletetaan myös ettei niitä ole pilattu torjunta-aineilla tai muilla kasvua näennäisesti tehostavilla kemikaaleilla. Oletetaan ettei maaperän köyhtymisestä, keinolannotteista tai geenimuunneltujen lannotteiden aiheuttamasta ravintosisällön muutoksesta ole mitään haittaa. Oletetaan ettei ilmansaasteilla tai maaperän raskasmetalleilla ole mitään osuutta ravinnon laatuun. Oletetaan myös että ihmisen suolisto on hyvässä kunnossa ja toimii kuten sen on suunniteltu.

Tuon kaikki oletuksen jos voisi toteuttaa niin eihän meillä olisi enää paljonkaan pohdittavaa. Harkintaan jäisi ainakin haluaako syödä ristikukkaiskasveja, joihin meidän kaikkien tuntemat kaalitkin kuuluu. Niiden rungot ja juuret ovat suojattu melkoisella määrällä itseään suojaavilla entsyymeillä, ja käytännössä vain kukinto on syötäväksi kelpaavaa sellaisenaan. Tämä tarkoittaa että esimerkiksi lehti- ja keräkaalit/salaatit ovat suoliston kannalta huonosti siedettyjä, mutta parsan- tai kukkakaalin kukinnot ovat paremmin siedettäviä. Moni varmasti huomannut että halvemmissa pakasteparsapusseissa on lähes yksinomaan runkomateriaalia, ja itse kukintoa hyvin vähän. Se että syö vaikkapa keräkaalin "lehteä" on kuin söisi heiveröistä puun runkoa.

Suosikit tomaatti ja kurkku ovat paremmin siedettyjä. Tomaatista olisi suotavaa poistaa kuori, ja käytännössä paras tapa on kaltata (kuumentaa) se. Samalla kuumennus tuhoaa siitä mm. happoja jotka saa monella esimerkiksi suupielet kirvelemään, sekä kuumennus saa tietyt fytokemikaalit (karotenoidit, lykopeeni) muuntumaan ihmiselle toimivaan muotoon. Kurkku kuorittuna on hyvin siedettyä syötävää ja vaikka kuoressa onkin monenlaista "vihreää voimaa", se on suurina määrinä monesti liian rajua vatsalle että hyödyt peittoaisi haitat. Sipulit menee myös kategoriaan vain kypsennettynä, vaikka tuoreena ne maistuvatkin hyviltä esimerkiksi salaateissa.

Juurekset, käytännössä yleensä peruna, punajuuri, porkkana ja bataatti. Perunassa on glykoalkaloideja, eli hermomyrkkyä, joka ei oikeasti ole ihan mitätön juttu. Kohtalokas raja tulee vastaan kotimaisella perunalla noin 4-5kilon kohdalla. Harvoin aiheuttaa ongelmaa ihan kertaheitolla, mutta päivittäinen runsas käyttö takaa sen että myrkky kumuloituu kehossamme ja on rikkana rokassa muiden haittapartikkeleiden sekä yhdisteiden kanssa. Porkkana ja bataatti ovat paljon paremmin siedettyjä ja juurikin kypsennettynä. Punajuuressa (sekä kaaleissa ja yrteissä) on nitraattia joka muuntautuu kehossamme nitriitiksi, joka on niinikään myrkky. Estää mm. hapen kulkua verenkierrossa.

Tämä oli kyllä äärimmäisen suppea pintaraapaisu kasvisten ja juuresten osalta.

Viljassa taas ongelmaksi muodostuu ensimmäisenä kuoriosa eli lese. Paljon puhutaan että täysjyvävilja on niin terveellistä. Se on oikeasti ihan karmean huonoa suolistolle. Se sulamattomana kirjaimellisesti koneistaa suolinukkaa nanomillin tuhannesosa kerrallaan, jos saanti on jatkuvaa. Aktiivisessa matala-asteisessa tulehdustilassa vuosia oleva suoli on alttiina monenlaiselle väärälle bakteerille ja kaikki tietää miten käy haavalle jos sitä mekaanisesti pidetään avonaisena vuodesta toiseen. Keho yrittää korjata sitä tauotta, kasvattaa siihen arpikudosta joka taas rikotaan ja korjataan jne. Solumuutokset (syövät) suolistossa ei ole kovinkaan harvinaisia, ja yleistyvät vuosi vuodelta. Rikkinäinen suoli on erittäin altis kaikelle sinne ei kuulumattomalle mitä me suun kautta nautimme. Lisäksi se kuormittaa koko kehoa ja laskee vastustukykyä. Suolisto on kehon vastustuskyvyn peruskivi.

Kenenkään suolisto ei myöskään siedä täydellisesti gluteenia, mutta kaikilla se ei oireile tuntuvasti, mikä johtuu kokonaisuudesta. Kauran betaglukaani on myöskin surkeaa keholle, mutta ei niinkään suolistolle. Se estää mm. kolesterolin imeytymisen, ja kolesteroli on ihmiselle välttämätöntä, haluttiin tai ei. Kolesterolia saadaan muutenkin nykysuosituksissa niin vähän, etten lähtisi sitä erikseen blokkaamaan. Tällä ei ole mitään tekemistä veren lipidien kanssa, se jos joku on Pohjois-Karjala-projektin suurimpia huijauksia ja väärinkäsityksiä. kolesterolista voidaan keskutella myöskin eri kerralla, ja se onkin laaja aihe.

Riisi ja maissi kuuluu myös viljakasveihin, käytännössä kuin kotimaiset viljat ilman gluteenia. Maissin kuoriosa on erittäin sulamatonta materiaalia ja ydinosa yllättävänkin allergisoivaa. Riisi kuoriosassa sama homma, mutta kuorittuna (valkaistuna) eli pelkkä ydinosa toimii hyvinkin neutraalisti ja suurin osa ihmisistä sietää sitä suuriakin määriä.

Palkokasvit ei ehkä ole varsinainen hiilihydraatin lähde, mutta sen verran mainitsen että ne kyllä saa monella vatsa kiertämään ylikierroksilla, mikä ei ole hyvän toiminnan merkki. Myös maapähkinä kuuluu tähän palkokasvien ryhmään. Palkokasvit ovat parhaimmillaan maanparannusaineena (lannoitteena) koska ovat erittäin typpipitoisia.

Suoliston hyväksi voisi kokeilla myös riittävän harvoja ateriavälejä, eli syödä noin 4-6 tunnin välein. Suolisto (koko keho) saisi myös kaivattua lepoa ja ihmiselle ei ole olemassa mitään maksimi ateriakokoa, vaan kaikki on kiinni kaikesta. Kypsää bataattia ja riisiä suhteessa 1 osa baattia ja 4 osaa riisiä, siitä voisi ottaa noin 50-70% päivän hiilihydraateista ja loput hedelmistä. Jos syöt todella paljon hiilihydraattia (yli 300g), voisi tärkkelyksen osuus olla isompi, mutta kohtuullisesti syöden taas nauti vaikka suhteessa enemmän hedelmiä. Hedelmistä voisin suosia kohtuullisesti banaania, omenaa (ehkä kuorittuna), sitrushedelmiä sekä reilummin erilaisia meloneita, viinirypäleitä, ananasta sekä eksoottisia yksilöitä kuten mangoa, nektariinia ja papaijaa. Fruktoosista ei kannata olla huolissaan kun syö hedelmät sellaisenaan, eikä juo mehutiivisteitä tai hilloja. Marjojakin voisi syödä kohtullisesti, mutta niitä nyt en laskisi hiilihydraatin lähteiksi.

Tämä vastaus ei luonnollisestikaan ole autuaaksi tekevä. Kaikkea voi syödä kohtuullisesti ja se on ihan normaalia. Mutta, ehkä näitä asioita voi pohtia jos omalle kohdalle sattuu jotain problemaa kehon toiminnan suhteen, tai muuten haluaa ennalta vältellä tiettyjä riskitekijöitä.

 

[D.vitamiini]

Suolisto (koko keho) saisi myös kaivattua lepoa ja ihmiselle ei ole olemassa mitään maksimi ateriakokoa, vaan kaikki on kiinni kaikesta. Kypsää bataattia ja riisiä suhteessa 1 osa baattia ja 4 osaa riisiä, siitä voisi ottaa noin 50-70% päivän hiilihydraateista ja loput hedelmistä. Jos syöt todella paljon hiilihydraattia (yli 300g)

Kiitos todella hyvästä kirjoituksesta.

Tässä kohdassa on kuitenkin kaksi asiaa jotka häiritsee aika reilusti.

Ensinnäkin jokaisella ihmisellä on maksimi ateria koko, se toki vaihtelee yksiköittäin ja sitä voi "treenata"(=venyttää vatsalaukkua), mutta jossain vaiheessa se raja tulee vastaan jopa Pynnösellä.

Ja toiseksi todella paljon hiilihydraatteja (yli 300g)
Tarkoititko yhtä ateriaa vai koko vuorokautta?

Jos koko vuorokautta niin 300g ei todellakaan ole paljon vaan todella vähän(=dieetti kalorit).
Itsellä tulee enemmän HH jo pelkästään treenin ympärillä olevasta ravinnosta.
Paljon alkaa olla kun puhutaan yli kilosta HH/päivä.

Mietippä vaikka noin 100kg mies.
Protskut on siinä 250g=1000kca
Rasva 80g= 720kca
Ja jos HH on VAIN 300g=1200kca
Yhteensä 2920kca joka on todella vähän
Monet ei joudu edes kisadietillä menemään tuon alemmaksi kaloreissa.

 

[SlaikkaG]

Monet ei joudu edes kisadietillä menemään tuon alemmaksi kaloreissa.

Kille kertoi kuukausi sitten videollaan että syö 111 kiloisena lepopäivänä 1800kcal(300p 80h 40r) ja treenipäivinä 3200kcal(200p 500h 40r). Veti esim. putkeen kuus päivää 1700-1800 kaloreilla.

Ja eikö Mikekin joku aika sitten sanonut että dieetillä menee noin 2000kcal ja mies taitaa olla jotain 90-95kg.
Moni mies vetää dieetillä alle 2500kcal vaikka instassa lukee että "en koskaan mene alle 4800kcal enkä dieetillä alle 3500kcal".
Joopajoo,ne on niitä sometarinoita ja dieetin "salaisuuksia" ei koskaan kerrota kun kukaan ei usko että siellä miehet vetää alle 2000kcal raskaassaki sarjassa. :D

 

[D.vitamiini]

Kille kertoi kuukausi sitten videollaan että syö 111 kiloisena lepopäivänä 1800kcal(300p 80h 40r) ja treenipäivinä 3200kcal(200p 500h 40r). Veti esim. putkeen kuus päivää 1700-1800 kaloreilla.

Ja eikö Mikekin joku aika sitten sanonut että dieetillä menee noin 2000kcal ja mies taitaa olla jotain 90-95kg.
Moni mies vetää dieetillä alle 2500kcal vaikka instassa lukee että "en koskaan mene alle 4800kcal enkä dieetillä alle 3500kcal".
Joopajoo,ne on niitä sometarinoita ja dieetin "salaisuuksia" ei koskaan kerrota kun kukaan ei usko että siellä miehet vetää alle 2000kcal raskaassaki sarjassa. :D

Tiedän kyllä että jotkut joutuvat kaloreissa todella alas menemään. Siksi kirjoitinkin että monet.

Killehän on aina ollut kuuluisa siitä että syö varsinkin dietillä todella vähän, ja samoin Mike on monesti sanonut olevansa hyvin pieni Ruokanen.

 

[ote]

Voin toki, yksi tuhannesta lempiaiheestani. Keskityn aiheeseen nyt ainoastaan ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, en niinkään suorituskyvyn optimoinnin kannalta. Tätähän voisi jatkaa loputtomiin mihin kaikkeen mikäkin vaikuttaa, mutta ei pilata hyvää kysymystä sellaisella.

Helpotetaan kaikkien lukutaakkaa ja oletetaan muutamia asioita. Oletetaan että kasvikset, marjat, hedelmät, viljat ja riisi (heinäkasvi) ovat sitä mitä niiden kuuluu olla, eli niitä ei ole jalostettu yksivuotisiksi ja lisääntymiskyvyttömiksi joista puuttu mm. kukinto, kuten suurin osa niistä nykyään on. Oletetaan myös ettei niitä ole pilattu torjunta-aineilla tai muilla kasvua näennäisesti tehostavilla kemikaaleilla. Oletetaan ettei maaperän köyhtymisestä, keinolannotteista tai geenimuunneltujen lannotteiden aiheuttamasta ravintosisällön muutoksesta ole mitään haittaa. Oletetaan ettei ilmansaasteilla tai maaperän raskasmetalleilla ole mitään osuutta ravinnon laatuun. Oletetaan myös että ihmisen suolisto on hyvässä kunnossa ja toimii kuten sen on suunniteltu.

Tuon kaikki oletuksen jos voisi toteuttaa niin eihän meillä olisi enää paljonkaan pohdittavaa. Harkintaan jäisi ainakin haluaako syödä ristikukkaiskasveja, joihin meidän kaikkien tuntemat kaalitkin kuuluu. Niiden rungot ja juuret ovat suojattu melkoisella määrällä itseään suojaavilla entsyymeillä, ja käytännössä vain kukinto on syötäväksi kelpaavaa sellaisenaan. Tämä tarkoittaa että esimerkiksi lehti- ja keräkaalit/salaatit ovat suoliston kannalta huonosti siedettyjä, mutta parsan- tai kukkakaalin kukinnot ovat paremmin siedettäviä. Moni varmasti huomannut että halvemmissa pakasteparsapusseissa on lähes yksinomaan runkomateriaalia, ja itse kukintoa hyvin vähän. Se että syö vaikkapa keräkaalin "lehteä" on kuin söisi heiveröistä puun runkoa.

Suosikit tomaatti ja kurkku ovat paremmin siedettyjä. Tomaatista olisi suotavaa poistaa kuori, ja käytännössä paras tapa on kaltata (kuumentaa) se. Samalla kuumennus tuhoaa siitä mm. happoja jotka saa monella esimerkiksi suupielet kirvelemään, sekä kuumennus saa tietyt fytokemikaalit (karotenoidit, lykopeeni) muuntumaan ihmiselle toimivaan muotoon. Kurkku kuorittuna on hyvin siedettyä syötävää ja vaikka kuoressa onkin monenlaista "vihreää voimaa", se on suurina määrinä monesti liian rajua vatsalle että hyödyt peittoaisi haitat. Sipulit menee myös kategoriaan vain kypsennettynä, vaikka tuoreena ne maistuvatkin hyviltä esimerkiksi salaateissa.

Juurekset, käytännössä yleensä peruna, punajuuri, porkkana ja bataatti. Perunassa on glykoalkaloideja, eli hermomyrkkyä, joka ei oikeasti ole ihan mitätön juttu. Kohtalokas raja tulee vastaan kotimaisella perunalla noin 4-5kilon kohdalla. Harvoin aiheuttaa ongelmaa ihan kertaheitolla, mutta päivittäinen runsas käyttö takaa sen että myrkky kumuloituu kehossamme ja on rikkana rokassa muiden haittapartikkeleiden sekä yhdisteiden kanssa. Porkkana ja bataatti ovat paljon paremmin siedettyjä ja juurikin kypsennettynä. Punajuuressa (sekä kaaleissa ja yrteissä) on nitraattia joka muuntautuu kehossamme nitriitiksi, joka on niinikään myrkky. Estää mm. hapen kulkua verenkierrossa.

Tämä oli kyllä äärimmäisen suppea pintaraapaisu kasvisten ja juuresten osalta.

Viljassa taas ongelmaksi muodostuu ensimmäisenä kuoriosa eli lese. Paljon puhutaan että täysjyvävilja on niin terveellistä. Se on oikeasti ihan karmean huonoa suolistolle. Se sulamattomana kirjaimellisesti koneistaa suolinukkaa nanomillin tuhannesosa kerrallaan, jos saanti on jatkuvaa. Aktiivisessa matala-asteisessa tulehdustilassa vuosia oleva suoli on alttiina monenlaiselle väärälle bakteerille ja kaikki tietää miten käy haavalle jos sitä mekaanisesti pidetään avonaisena vuodesta toiseen. Keho yrittää korjata sitä tauotta, kasvattaa siihen arpikudosta joka taas rikotaan ja korjataan jne. Solumuutokset (syövät) suolistossa ei ole kovinkaan harvinaisia, ja yleistyvät vuosi vuodelta. Rikkinäinen suoli on erittäin altis kaikelle sinne ei kuulumattomalle mitä me suun kautta nautimme. Lisäksi se kuormittaa koko kehoa ja laskee vastustukykyä. Suolisto on kehon vastustuskyvyn peruskivi.

Kenenkään suolisto ei myöskään siedä täydellisesti gluteenia, mutta kaikilla se ei oireile tuntuvasti, mikä johtuu kokonaisuudesta. Kauran betaglukaani on myöskin surkeaa keholle, mutta ei niinkään suolistolle. Se estää mm. kolesterolin imeytymisen, ja kolesteroli on ihmiselle välttämätöntä, haluttiin tai ei. Kolesterolia saadaan muutenkin nykysuosituksissa niin vähän, etten lähtisi sitä erikseen blokkaamaan. Tällä ei ole mitään tekemistä veren lipidien kanssa, se jos joku on Pohjois-Karjala-projektin suurimpia huijauksia ja väärinkäsityksiä. kolesterolista voidaan keskutella myöskin eri kerralla, ja se onkin laaja aihe.

Riisi ja maissi kuuluu myös viljakasveihin, käytännössä kuin kotimaiset viljat ilman gluteenia. Maissin kuoriosa on erittäin sulamatonta materiaalia ja ydinosa yllättävänkin allergisoivaa. Riisi kuoriosassa sama homma, mutta kuorittuna (valkaistuna) eli pelkkä ydinosa toimii hyvinkin neutraalisti ja suurin osa ihmisistä sietää sitä suuriakin määriä.

Palkokasvit ei ehkä ole varsinainen hiilihydraatin lähde, mutta sen verran mainitsen että ne kyllä saa monella vatsa kiertämään ylikierroksilla, mikä ei ole hyvän toiminnan merkki. Myös maapähkinä kuuluu tähän palkokasvien ryhmään. Palkokasvit ovat parhaimmillaan maanparannusaineena (lannoitteena) koska ovat erittäin typpipitoisia.

Suoliston hyväksi voisi kokeilla myös riittävän harvoja ateriavälejä, eli syödä noin 4-6 tunnin välein. Suolisto (koko keho) saisi myös kaivattua lepoa ja ihmiselle ei ole olemassa mitään maksimi ateriakokoa, vaan kaikki on kiinni kaikesta. Kypsää bataattia ja riisiä suhteessa 1 osa baattia ja 4 osaa riisiä, siitä voisi ottaa noin 50-70% päivän hiilihydraateista ja loput hedelmistä. Jos syöt todella paljon hiilihydraattia (yli 300g), voisi tärkkelyksen osuus olla isompi, mutta kohtuullisesti syöden taas nauti vaikka suhteessa enemmän hedelmiä. Hedelmistä voisin suosia kohtuullisesti banaania, omenaa (ehkä kuorittuna), sitrushedelmiä sekä reilummin erilaisia meloneita, viinirypäleitä, ananasta sekä eksoottisia yksilöitä kuten mangoa, nektariinia ja papaijaa. Fruktoosista ei kannata olla huolissaan kun syö hedelmät sellaisenaan, eikä juo mehutiivisteitä tai hilloja. Marjojakin voisi syödä kohtullisesti, mutta niitä nyt en laskisi hiilihydraatin lähteiksi.

Tämä vastaus ei luonnollisestikaan ole autuaaksi tekevä. Kaikkea voi syödä kohtuullisesti ja se on ihan normaalia. Mutta, ehkä näitä asioita voi pohtia jos omalle kohdalle sattuu jotain problemaa kehon toiminnan suhteen, tai muuten haluaa ennalta vältellä tiettyjä riskitekijöitä.

On tietoa ja sitten on ymmärrystä.

Tässä kuluneen muutaman sivun aikana taas mainio esimerkki näiden kahden asian eroavaisuudesta.

"Tietoa" keskustelussa edustaa taho, joka tarkastelee madonreiän lävitse pakkausselostetta ja päätyy lopputulokseen jossa pakastekalapuikko sekä kaurahiutaleet näyttelevät merkittävää roolia proteiininlähteenä.

Ymmärrystä on tarkastella asioita moniulotteisemmin. Sitä edustaa lainattu viesti yllä.

Arvostan keskustelijoita jotka jaksavat perustella asiat ja ulosanti on mainitunlaista. Oma tietotaito sekä ennenkaikkea kärsivällisyys ja verenpainemittari eivät kestäisi alkuunkaan.

 

[inoksi]

Kiitos todella hyvästä kirjoituksesta.

Tässä kohdassa on kuitenkin kaksi asiaa jotka häiritsee aika reilusti.

Ensinnäkin jokaisella ihmisellä on maksimi ateria koko, se toki vaihtelee yksiköittäin ja sitä voi "treenata"(=venyttää vatsalaukkua), mutta jossain vaiheessa se raja tulee vastaan jopa Pynnösellä.

Ja toiseksi todella paljon hiilihydraatteja (yli 300g)
Tarkoititko yhtä ateriaa vai koko vuorokautta?

Jos koko vuorokautta niin 300g ei todellakaan ole paljon vaan todella vähän(=dieetti kalorit).
Itsellä tulee enemmän HH jo pelkästään treenin ympärillä olevasta ravinnosta.
Paljon alkaa olla kun puhutaan yli kilosta HH/päivä.

Mietippä vaikka noin 100kg mies.
Protskut on siinä 250g=1000kca
Rasva 80g= 720kca
Ja jos HH on VAIN 300g=1200kca
Yhteensä 2920kca joka on todella vähän
Monet ei joudu edes kisadietillä menemään tuon alemmaksi kaloreissa.

Kuinka monella jää rasvat 80g? Käytännössä vain niillä jotka laskee päivän ruat tai pelkää rasvaa ja välttelee tietoisesti. Muistan kun joskus laskin syömisiä, rasvat meinas aina kivuta ylöspäin vaivihkaa

 

[Mike]

Ja eikö Mikekin joku aika sitten sanonut että dieetillä menee noin 2000kcal ja mies taitaa olla jotain 90-95kg.

Mä olen nytten parhaimmassa kunnossa varmaan mitä koskaan ja mäpäs lasken huvikseen kalorit että mitä tänään menee. Mähän en ole melkein kahteen vuoteen vaakaan koskenutkaan, vaan meen ihan fiiliksen mukaan.

 

[Vesa Valkeejärvi]

Kiitos todella hyvästä kirjoituksesta.

Tässä kohdassa on kuitenkin kaksi asiaa jotka häiritsee aika reilusti.

Ensinnäkin jokaisella ihmisellä on maksimi ateria koko, se toki vaihtelee yksiköittäin ja sitä voi "treenata"(=venyttää vatsalaukkua), mutta jossain vaiheessa se raja tulee vastaan jopa Pynnösellä.

Ja toiseksi todella paljon hiilihydraatteja (yli 300g)
Tarkoititko yhtä ateriaa vai koko vuorokautta?

Jos koko vuorokautta niin 300g ei todellakaan ole paljon vaan todella vähän(=dieetti kalorit).
Itsellä tulee enemmän HH jo pelkästään treenin ympärillä olevasta ravinnosta.
Paljon alkaa olla kun puhutaan yli kilosta HH/päivä.

Mietippä vaikka noin 100kg mies.
Protskut on siinä 250g=1000kca
Rasva 80g= 720kca
Ja jos HH on VAIN 300g=1200kca
Yhteensä 2920kca joka on todella vähän
Monet ei joudu edes kisadietillä menemään tuon alemmaksi kaloreissa.

Kiitos. Tässä kirjoituksessani paneuduin asiaan ainoastaan terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, sen muistaakseni mainitsinkin. Kilpaurheilu ja etenkin bodaus on oleellisesti poikkeus ihmisen olosuhteissa. Siihen voisi mieluusti paneutua lisää, sillä se on aina kompromissi absoluuttisen terveyden ja suorituskyvyn välillä.

Tottakai joka asiassa tulee käytännön rajat vastaan. Tässä ei oletettu että kenenkään tarvitsisi syödä Pynnösen 10000kcal aterioita kolmasti päivässä Itse syön usein 1500-2000kcal aterioita ja se toimii ihan hyvin, enkä ole mikään friikki.

Tarkoitin päivän kokonaishiilihydraatteja tuolla noin 300 gramman kanssa. Ja se määräytyi keskivertoihmisen terveelliseen ruokailuun (ei THL suosituksiin). Samalla hän voisi syödä 150g proteiinia ja 150g rasvaa ja kokonaisenergian määrä olisi 3150kcal mikä on jo kohtuullisen paljon.

Siksi kiinnitin hiilihydraattien määrään huomiota, koska jos niitä syö tosi runsaasti, on kenties hyvä käyttää samassa suhteessa enemmän tärkkelystä, ettei kaikkea vaikkapa 500g oteta marjoista ja hedelmistä. Tässäkään mitää ongelmaa periaatteessa ole, ja kokonaisenergiansaanti vaikuttaa tähän yhtälöön merkittävästi. Siitäkin voisi haastella lisää vielä

 

[Vesa Valkeejärvi]

On tietoa ja sitten on ymmärrystä.

Tässä kuluneen muutaman sivun aikana taas mainio esimerkki näiden kahden asian eroavaisuudesta.

"Tietoa" keskustelussa edustaa taho, joka tarkastelee madonreiän lävitse pakkausselostetta ja päätyy lopputulokseen jossa pakastekalapuikko sekä kaurahiutaleet näyttelevät merkittävää roolia proteiininlähteenä.

Ymmärrystä on tarkastella asioita moniulotteisemmin. Sitä edustaa lainattu viesti yllä.

Arvostan keskustelijoita jotka jaksavat perustella asiat ja ulosanti on mainitunlaista. Oma tietotaito sekä ennenkaikkea kärsivällisyys ja verenpainemittari eivät kestäisi alkuunkaan.

Kiitos. Jokainen saa tämän informaation kanssa elää itsekseen, joko tehdä asioille jotain tai jatkaa ennallaan. Itselle on pääasia että eri näkökulmat tulevat esille, jotta jokainen voi tehdä omat päätöksensä ns. rehelliseltä pohjalta, ei pelkästään jonkun teollisuusjätin markkinoinnin perusteella.

 

[Vesa Valkeejärvi]

Kille kertoi kuukausi sitten videollaan että syö 111 kiloisena lepopäivänä 1800kcal(300p 80h 40r) ja treenipäivinä 3200kcal(200p 500h 40r). Veti esim. putkeen kuus päivää 1700-1800 kaloreilla.

Ja eikö Mikekin joku aika sitten sanonut että dieetillä menee noin 2000kcal ja mies taitaa olla jotain 90-95kg.
Moni mies vetää dieetillä alle 2500kcal vaikka instassa lukee että "en koskaan mene alle 4800kcal enkä dieetillä alle 3500kcal".
Joopajoo,ne on niitä sometarinoita ja dieetin "salaisuuksia" ei koskaan kerrota kun kukaan ei usko että siellä miehet vetää alle 2000kcal raskaassaki sarjassa. :D

Knoppitietoutta, mutta jo toistamiseen hallitsevan Klassisen Fysiikan mestarin viimeiset dieettiviikot meni noin 1100kcal voimin, ja alle 2000kcal oltiin melko aikaisessa vaiheessa.

 

[Deleted member 133729]

Aika turha yrittää asettaa rajoja mikä on optimaalinen määrä hiilareita, rasvaa ja protskua. Kuten vastauksista näkee ne vaihtelevat laidasta laitaan eri ihmisillä. Ja kaikilla tyyleillä on noustu mestareiksi asti. Se näyttää kuitenkin aika selkeältä että protskun määrää on hyvin monella yli suuri verrattuna rasvaan ja hiilareihin jos verrokkina on urheilijan/bodarin keskiverto suositukset. Myös keskustelut pyörivät aina pelkän protskun ynpärillä. Hiilareista ja rasvoista ei edes puhuta. En oikein ymmärrä miksi protskusta pitää vouhkata. Riittävän määrän saa yrittämättäkin. Kannattaisi välillä miettiä omaa rasvan ja hiilarien saantiakin. Veikkaan että sieltä löytyy suurimmat puutteet.

 

[Polari]

Aika turha yrittää asettaa rajoja mikä on optimaalinen määrä hiilareita, rasvaa ja protskua. Kuten vastauksista näkee ne vaihtelevat laidasta laitaan eri ihmisillä. Ja kaikilla tyyleillä on noustu mestareiksi asti. Se näyttää kuitenkin aika selkeältä että protskun määrää on hyvin monella yli suuri verrattuna rasvaan ja hiilareihin jos verrokkina on urheilijan/bodarin keskiverto suositukset. Myös keskustelut pyörivät aina pelkän protskun ynpärillä. Hiilareista ja rasvoista ei edes puhuta. En oikein ymmärrä miksi protskusta pitää vouhkata. Riittävän määrän saa yrittämättäkin. Kannattaisi välillä miettiä omaa rasvan ja hiilarien saantiakin. Veikkaan että sieltä löytyy suurimmat puutteet.

Tottakai pyörii. Proteiinia mielellään yli ku just ja just laskennallinen ja sit loput haetaan kohdalleen mikä itelle sopii

 

[Polari]

Laitetaas tälle puolelle ku tästäkin on aika paljon ollu vääntöä, että mites porukka punnitsee ruokansa esim lihan osalta. Lasketteko raakapainosta proteiinit vai vasta kypsennyksen jälkeen esimerkkinä ku paistaa vaikka kilon kerralla. Ja jos punnitsee vasta kypsennyksen jälkeen niin paljon määrästä haihtuu painoa?

 

[inoksi]

Laitetaas tälle puolelle ku tästäkin on aika paljon ollu vääntöä, että mites porukka punnitsee ruokansa esim lihan osalta. Lasketteko raakapainosta proteiinit vai vasta kypsennyksen jälkeen esimerkkinä ku paistaa vaikka kilon kerralla. Ja jos punnitsee vasta kypsennyksen jälkeen niin paljon määrästä haihtuu painoa?

Liha yleensä sillain, et paistaa vaikka 400g ja sit paiston jälkeen jakaa kahtia. Kylhän tommosesta 400g setistä häviää äkkiä 100g tavaraa