Silti pitää muistaa että vain sillä grammalla on merkitystä mikä suolesta imeytyy kehomme käyttöön. Jostain härkäpavusta tai kaurasta ei yksinkertaisesti suolisto pysty ottamaan samalla hyötysuhteella proteiinia kuin kananmunasta. Ja kuten aiemminkin todettu, lisäät kasviksia ja viljaa, niin teet vain suolistosi työkuorman entistä suuremmaksi eli mennään ojasta allikkoon. Hedelmät on hyvin siedettävää ruokaa ihmisen suolistolle, mutta juuret (esim. lanttu), pavut (esim. maapähkinä), siemenet (esim. rypsi) ja kasvin rungot (esim. salaatti ja kaali) ovat erittäin haastava prosessi. Tätä tukee monet seikat, kuten raudan, foolihapon, K2:n, biotiinin, EPA:n, D-vitamiinin ja ihan kaikkien muidenkin mikro/nanoravinteiden saannissa kasvit versus eläintuotteet. Rypsin ja pellavan alfalinoleenihaposta pystyy muuntamaan maksimissaan 5% EPA muotoon, kun eläimissä se on suoraan kehon käytettävissä. Sama koskee rautaa ja D-vitamiinia, ne on kasvikunnasta aivan surkeasti hyödynnettävissä. Ihan jokainen mikroravinne käyttäytyy samoin.
Yhtä tärkeää kuin se että mitä saamme ruoasta, on se mitä emme saa siitä. Meidän ei tule saada suolistoa kuormittavaa materiaalia määräänsä enempää. Kuitua esimerkiksi on turha maksimoida suolistovaivojen kustannuksella, se ei ole terveen merkki, se kertoo että suoli ei toimi kunnolla ja se on poikkeuksetta huono asia. Hedelmät on eri asia, koska ne ovat hedelmiä, ei runkoja tai juuria. Niillä ei ole mitään tekemistä kasvisten tai viljan kanssa. Tämäkin on asia mistä voidaan keskustella mieluusti, mutta mitään epäselvää tässä ei ole, puhdasta biologiaa.
Protskuvouhotus on eri asia, siihen en ota vahvasti kantaa. Mielestäni 2g laadukasta proteiinia painokiloa kohden riittää hyvin, mutta hieman enemmästä tuskin oleellista haittaa ole. Hiilihydraateilla on paikkansa, mutta ikävä tosiasia on että pääsääntöisesti hiilihydraattilähteistä ei saada mainittavaa määrää proteiinia, ilman että se kuormittaa suolistoa enemmän kuin antaa aminohappoja keholle. Tässä jälleen kerran se kokonaisuus, eikä jonkun yksittäisen makron seuraaminen. Hiilihydraatit ottaisin mahdollisimman yksinkertaisista lähteistä kuten valkoinen riisi ja hedelmät, näin vatsa pääsee helpoimmalla. Hedelmät ei sisällä pelkkää fruktoosia jos joku niin luulee, ja ne sisältävät lukuisia muita hyviä aineita. Eri hedelmät ovat erilaisella sokerijakaumalla varustettuja, siihen vaikuttaa myös kypsyysaste.
Tämä kokonaisuus pitäisi ottaa jokaisessa asiassa huomioon kun koostetaan ruokavaliota. Riistan ja laiduneläimen sisäelimien, lihan ja munien vitamiini/hivenainesisältö on moninkertainen tuotteisiin ja hyväksikäyttö ylivoimainen verrattuna kasvikunan tuotteisiin. Samalla niistä saa proteiinit ja myös rasvat siinä muodossa kun ihminen niitä kaipaa, ei muovipulloon pakattuna prosessoituna ja härskiintyneenä omega-6 öljynä. Varmasti monelle tulee taas angsti tästäkin kirjoituksestani, mutta tässä nyt ei ollut mitään uutta ja ihmeellistä, se vain poikkeaa yleisesti luullusta THL suosituksesta. Back to basics, ei tämä ole mitään hifistelyä, päinvastoin. Syödään juuri sitä alkuperäistä ruokaa mitä aina syötykin, ennen viimeisiä sotia siis.
Ja kyllä, minäkin syön kasviksia.
Eri tuotteilla on erilainen hyväksikäyttöarvo. Esimerkiksi kasvi- ja viljatuotteiden proteiinin aminohappokoostumus on aika pieni "ongelma" verrattuna siihen ettei suolisto pysty käyttämään niitä läheskään niin hyvällä hyötysuhteella, verrattuna näihin iänikuisiin klassikoihin kuten liha ja kananmuna. Eikä sekään vielä kompensoi asiaa täydellisesti että syödään kasviproteiinia enemmän, sillä se vain lisää suoliston kuormitusta ja vaikuttaa paljon muuhunkin kuin proteiinien pilkkoutumiseen ja aminohappojen imeytymisen.
? Tai yrittää täyttää protsku tarpeen hiilari lähteistä ? Kokonaisuus ratkaisee ja siihen kuuluu myös hiilarit ja rasva. Ei mitään merkitystä paljonko hiilareiden protskuista imeytyy tai onko niissä optimaaliset aminot. About 70-80% päivän protskuista otetaan joka tapauksessa protsku ruuista. Ei taatusti ole aminoiden puute yhdelläkään täällä kirjoittavista.
