AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nyt tulee tyhmän ihmisen tyhmä kysymys:face:

Mutta siis sanoit tuossa joku kerta, että joillakin ihmisillä eivät lihakset kasva, jos ollaan liian pienillä plussilla? Eli siis onko tällaisessa tilanteessa mahdollista, että ainoastaan rasvamassa kasvaa, ilman lihasmassa kehitystä? Oletetaan nyt vaikka henkilön x olevan noin 200kcal plussilla...
 
Hei, Markku!

Ensinnäkin, kiitos suunnattoman arvokkaista vastauksista mitä olen tästä ketjusta saanut lukea. Hienoa että jaksat vastailla tänne! Neutraali ja vauhkoilematon tyylisi on todella virkistävää luettavaa näissä fitness-piireissä, joissa pienistä asioista tapellaan kuin joistakin pyhistä uskonkappaleista konsanaan :)

Sitten olisi muutama kysymys, jotka ovat omaa mieltäni askarruttaneet:

1. Mitä mieltä olet nopeusvoiman harjoittamisesta hypertrofian ollessa tavoitteena? Esim. Layne Norton alkuperäisessä PHAT-ohjelmassaan suosittelee bodaus-päivinä alkuun tehtäväksi jonkun nopeusvoimaa kehittävän liikkeen, esim. nopeuspenkin, tekemistä nopeusvoimaan nähden lyhyin palautteluin (90 sek sarjojen välissä).

2. Mitä mieltä olet, voiko naturaali adaptoitua järkevästi kolmijakoiseen, jossa neljän päivän kierto: 3 treenipäivää-yksi lepopäivä. Itse olen ajatellut tämän tapaista ohjelmaa kokeilla kun taas plussakaloreille siirrytään, jakona: 1. Vetävät (Selkä/takareidet/Pohkeet) 2. Työntävät (Etureidet/Rinta/Vatsat) 3. Kädet/Olkapäät.

Tuo kolmas treeni on tietenkin intensiivisyydeltään aivan toista luokkaa noihin kahteen sitä seuranneeseen treeniin verrattuna, joissa käydään läpi kehon isot lihakset.

3. Mielipiteesi vuorosarjoista/supersarjoista dieetillä? Itse olen käyttänyt nyt dieetillä ja tuntuu, että cardiokondis ainakin parantunut.

Esimerkki treenistä (etureidet/rinta)

1. Etukyykky
2. Käsipainopenkki
3a. Hack-kyykky
3b. Vinopenkki
4a. Reisiojennus
4b. Käsipaino Flyes

jne.... Eli alkuun isoja liikkeitä, jotka tehdään "omina" sarjoinaan ja sitten loppuun tuota supersarjavetämistä. Itse olen tehnyt nuo sarjat aina peräkkäin ja sitten pitänyt 60-90 sek tauon. Negatiivisena puolena voisi sanoa, että varsinkin tuossa jälkimmäisessä liikkeessä on hankalampi pitää bodaustyylisesti mieli kirkkaana ja focus lihaksessa, kun keuhkot huutavat hoosiannaa :D

4. Mielipiteesi IIFYM-syömisestä? Itse olen tehnyt tällaista välimallia, missä syön 5 päivässä. Aamupala, välipala ja iltapala vakiot (koska olen laiska enkä jaksa laskea makroja joka kerta :P ), mutta lounaaseen ja päivälliseen omat makronsa, joidenka mukaan sitten ruoka tehdään. Ainakin käytännöllinen systeemi ollut.

5. Mielipiteesi bodausharjoittelun "henkisen" puolen jutuista? Eli tarkoitan esim. Arnoldin ja kumppaneiden mielikuvaharjoituksia ("picture your biceps as mountains" jne.), äärimmäistä mind-muscle-connectionia, mantrat yms. Itse olen esim. huonosti hermottuneita takaolkapäitäni treenatessa sulkenut silmiäni ja kuvitellut takaolkapäät "irti" kehosta, toistojen tahtiin sykkivinä erillisinä kumpuina jne. Kunnon hippimeininkiä :)
 
Onko nää "pumppi-aminot" arginiini ja sitruliini mistään kotoisin? Ei sillä että olisin itse placeboa suurempaa vaikutusta huomannut.

Lue sieltä rivien välistä :) "ainoat mistä on mihinkään ovat kreatiini ja beta-alaniini"

Mutta siis sanoit tuossa joku kerta, että joillakin ihmisillä eivät lihakset kasva, jos ollaan liian pienillä plussilla? Eli siis onko tällaisessa tilanteessa mahdollista, että ainoastaan rasvamassa kasvaa, ilman lihasmassa kehitystä? Oletetaan nyt vaikka henkilön x olevan noin 200kcal plussilla...

Se mitä tarkoitin on, että käytännössä oikein hiton pienestä plussamäärästä (tyyliin 50-100kcal) keho ei tuota mitään kudosta vaan aineenvaihdunta sopeutuu pieneen plussamäärään... eli aineenvaihdunta kiihtyy. Joskaan aineenvaihdunta ei loputtomiin kiihdy. Jotkut kun jaksavat unelmoida siitä että miinuksilla pystyy lihasta kasvattamaan, niin on hyvä näpäyttää, että mitäs luulee onnistumisprosentiksi kun liian pieni plussakaan ei riitä :)

Toki jos sitten mietitään vähän laajemmin niin onhan se tietty mahdollista, että plussakaloreilla keho tuottaa rasvaa eikä lihasta... mutta se on sitten yhdistelmä vajavaista kasvuärsykettä sekä sitä liian pientä plussamäärää. Keho käyttää kaikki kalorit aina siihen mihin sen mielestä on järkevintä investoida. Ja elimistölle prioriteetti nro 1 on aina hengissä pysyminen. Jotta keho saadaan laittamaan ylikalorit lihaskasvuun niin plussaa on tultava riittävän paljon ja kasvuärsykkeen on oltava riittävän voimakas.

Jos plussamäärä on ihan siinä ja tässä eli esim. 100-150kcal niin kasvuärsykkeen on oltava aivan helvetillinen jotta keho noin pienen plussan laittaa lihaskasvuun eikä talteen (läskiksi) pahan päivän varalle. Eli kehon näkökulmasta treeni uhkaa henkiin jäämistä enemmän kuin nälkäkuolema. Jos taas plussamäärä on suurempi esim. 400-500kcal niin keho on alttiimpi "tuhlaamaan" energiaa lihaskasvuun myös kehnommallakin kasvuärsykkeellä, koska energiaa tulee ovista ja ikkunoista eikä sitä ole siinä tilanteessa syytä pantata nälänhätään varten.
 
Lue sieltä rivien välistä :) "ainoat mistä on mihinkään ovat kreatiini ja beta-alaniini"



Se mitä tarkoitin on, että käytännössä oikein hiton pienestä plussamäärästä (tyyliin 50-100kcal) keho ei tuota mitään kudosta vaan aineenvaihdunta sopeutuu pieneen plussamäärään... eli aineenvaihdunta kiihtyy. Joskaan aineenvaihdunta ei loputtomiin kiihdy. Jotkut kun jaksavat unelmoida siitä että miinuksilla pystyy lihasta kasvattamaan, niin on hyvä näpäyttää, että mitäs luulee onnistumisprosentiksi kun liian pieni plussakaan ei riitä :)

Toki jos sitten mietitään vähän laajemmin niin onhan se tietty mahdollista, että plussakaloreilla keho tuottaa rasvaa eikä lihasta... mutta se on sitten yhdistelmä vajavaista kasvuärsykettä sekä sitä liian pientä plussamäärää. Keho käyttää kaikki kalorit aina siihen mihin sen mielestä on järkevintä investoida. Ja elimistölle prioriteetti nro 1 on aina hengissä pysyminen. Jotta keho saadaan laittamaan ylikalorit lihaskasvuun niin plussaa on tultava riittävän paljon ja kasvuärsykkeen on oltava riittävän voimakas.

Jos plussamäärä on ihan siinä ja tässä eli esim. 100-150kcal niin kasvuärsykkeen on oltava aivan helvetillinen jotta keho noin pienen plussan laittaa lihaskasvuun eikä talteen (läskiksi) pahan päivän varalle. Eli kehon näkökulmasta treeni uhkaa henkiin jäämistä enemmän kuin nälkäkuolema. Jos taas plussamäärä on suurempi esim. 400-500kcal niin keho on alttiimpi "tuhlaamaan" energiaa lihaskasvuun myös kehnommallakin kasvuärsykkeellä, koska energiaa tulee ovista ja ikkunoista eikä sitä ole siinä tilanteessa syytä pantata nälänhätään varten.

Paitsi jos on Max Charles, niin kasvaa miltei ilman ruokaa :D
 
1. Mitä mieltä olet nopeusvoiman harjoittamisesta hypertrofian ollessa tavoitteena? Esim. Layne Norton alkuperäisessä PHAT-ohjelmassaan suosittelee bodaus-päivinä alkuun tehtäväksi jonkun nopeusvoimaa kehittävän liikkeen, esim. nopeuspenkin, tekemistä nopeusvoimaan nähden lyhyin palautteluin (90 sek sarjojen välissä).

Johonkin spesiaaliin painotus/priorisointi-ohjelmaan olen joskus laittanut kun oikein kaivamalla kaivetaan kaikki mahdolliset erilaiset lihastyötavat, mutta ”perustreenissä” hypertrofiatarkoituksessa en näe mitään syytä erilliselle nopeusvoimaharjoittelulle, koska ainahan raskaat raudat isoissa liikkeissä pitäisi yrittää nostaa niin nopeasti kuin mahdollista... ja nousu/lämmittelysarjojen aikana absoluuttinen liikenopeuskin voidaan pitää vielä nopeana... raskaammissa raudoissa se enää pyrkii sitä olemaan, vaikka itse liike alkaakin jo hidastua.

2. Mitä mieltä olet, voiko naturaali adaptoitua järkevästi kolmijakoiseen, jossa neljän päivän kierto: 3 treenipäivää-yksi lepopäivä. Itse olen ajatellut tämän tapaista ohjelmaa kokeilla kun taas plussakaloreille siirrytään, jakona: 1. Vetävät (Selkä/takareidet/Pohkeet) 2. Työntävät (Etureidet/Rinta/Vatsat) 3. Kädet/Olkapäät.

Tuo kolmas treeni on tietenkin intensiivisyydeltään aivan toista luokkaa noihin kahteen sitä seuranneeseen treeniin verrattuna, joissa käydään läpi kehon isot lihakset.

”voiko naturaali adaptoitua järkevästi kolmijakoiseen”
En yoikein mmärrä mitä tällä tarkoitat? Sitä että palautuuko naturaali riittävästi 3-ON, 1-OFF kierrolla 3-jakoisesta ohjelmsata? Totta kai jos vaan voluumi ja intensiteetti on kohdallaan. Ei liikaa, ei liian vähän.

3. Mielipiteesi vuorosarjoista/supersarjoista dieetillä? Itse olen käyttänyt nyt dieetillä ja tuntuu, että cardiokondis ainakin parantunut.

Ovat tehokas tapa treenata sekä dieetillä että offilla, mutta ei koko ohjelmaansa pidä vain niiden varaan laittaa, mutta ärsykevaihteluna. Pitää kuitenkin muistaa, että punttitreenistä ei pidä (edes dieetillä) yrittää tehdä kestävyys/cardio-harjoitusta vaan salitreeni on salitreeniä kovilla tehoilla eikä koko aikaisella hapenottokyvyn piiputuksella.

4. Mielipiteesi IIFYM-syömisestä? Itse olen tehnyt tällaista välimallia, missä syön 5 päivässä. Aamupala, välipala ja iltapala vakiot (koska olen laiska enkä jaksa laskea makroja joka kerta :P ), mutta lounaaseen ja päivälliseen omat makronsa, joidenka mukaan sitten ruoka tehdään. Ainakin käytännöllinen systeemi ollut.

IIFYM toimii hyvin kunhan sen tekee järkevästi eikä ole idiootti... makromäärä on vain puolet totuudesta ja toinen puoli on niiden laatu. Jos joku luulee, että 100g hiilaria karkista = 100g hiilaria täysjyväriisistä, niin metsään mennään.

5. Mielipiteesi bodausharjoittelun "henkisen" puolen jutuista? Eli tarkoitan esim. Arnoldin ja kumppaneiden mielikuvaharjoituksia ("picture your biceps as mountains" jne.), äärimmäistä mind-muscle-connectionia, mantrat yms. Itse olen esim. huonosti hermottuneita takaolkapäitäni treenatessa sulkenut silmiäni ja kuvitellut takaolkapäät "irti" kehosta, toistojen tahtiin sykkivinä erillisinä kumpuina jne. Kunnon hippimeininkiä :)

Jokainen omalla tavallaan... minä olen sitä mieltä, että ”henkimaailman asiat” ovat erittäin tärkeitä kaikessa urheilussa ja liikunnassa... pitää sisällään myös bodausharjoittelun. Esim. olen vahvasti ”treeniohjelma-ajattelun” kannattaja koska jos päättää vasta salilla, että mitä sitä olikaan tekemässä, niin siihen ei voi etukäteen henkisesti valmistautua. Omalla kohdallani ainakin treeni menee aina paremmin kun olen sen mielikuvaharjoitellut [useammankin kerran] läpi jo sitten salille mennessäni.
 
Senseille kyssäri liittyen safkaamiseen. Onko ateriavälillä merkitystä millään tapaa jos muuten päivän aikana suunnitellut kalorit/ateriat syödään sinä aikana esim. Kun herätään aamulla klo 6 - illalla nukkumaan klo 10 eli jos vaikka aamupalan ja lounaan välille tulee 4h ja lounaan ja välipalan väliin 2h niin onko kummallaan ajalla mitään merkitystä jos x määrä ruokaa syödään tuona aikana?
 
Senseille kyssäri liittyen safkaamiseen. Onko ateriavälillä merkitystä millään tapaa jos muuten päivän aikana suunnitellut kalorit/ateriat syödään sinä aikana esim. Kun herätään aamulla klo 6 - illalla nukkumaan klo 10 eli jos vaikka aamupalan ja lounaan välille tulee 4h ja lounaan ja välipalan väliin 2h niin onko kummallaan ajalla mitään merkitystä jos x määrä ruokaa syödään tuona aikana?

Eipä oikeastaan... mutta onhan se toki "järkevämpää" että ison aterian jälkeen tulee isompi tauko syömiseen ja pienemmän aterian jälkeen pienempi tauko... silloin kroppa pysyy tasaisesti ravittuna.
Treenin ajankohta (tai liikunta ylipäätään) sitten vähän sekoittaa kuviota kun siellä ei pitäisi liian maha täynnä tai täysin paastotilassa olla.

Kokonaismäärä on kuitenkin loppupeleissä tärkein yksittäinen tekijä ja ajoitus on siihen nähden toissijaista.
 
Eipä oikeastaan... mutta onhan se toki "järkevämpää" että ison aterian jälkeen tulee isompi tauko syömiseen ja pienemmän aterian jälkeen pienempi tauko... silloin kroppa pysyy tasaisesti ravittuna.
Treenin ajankohta (tai liikunta ylipäätään) sitten vähän sekoittaa kuviota kun siellä ei pitäisi liian maha täynnä tai täysin paastotilassa olla.

Kokonaismäärä on kuitenkin loppupeleissä tärkein yksittäinen tekijä ja ajoitus on siihen nähden toissijaista.
Selvä peli [emoji1] kysyin siksi koska aamupalan jälkeen tulee aina töissä ennen lounasta 4h jolloin on mahdollista vasta syödä ja lounaan jälkeen yleensä jo 2h päästä kahvitauko millo kerkee syömään pienemmän välipalan että onko merkitystä jos ravitsee kroppaa "ison" aterian jälkeen heti 2h päästä. Mutta jos ei ole nii mitäpä tällä enää päätä vaivaamaa.[emoji15]
 
Kiitos kaikista vastauksista. Haluaisin vielä kuulla mielipiteesi seuraavista asioista:

1) Voiko naturaali kuntoilija ylläpitää 6% rasvat ja säilyttää lihaksensa, tai jopa kasvattaa niitä? Jos ei niin mikä olisi minimi rasvaprosentti noin keskimäärin?

2) Miten joillain kilpailijoilla näyttää kuin rasvaprosentti varsinkin käsivarsissa ja jaloissa olisi hyvin alhainen jo dietin alussa. Johtuuko tämä yksinkertaisesti hyvästä lähtötasosta vai voiko bodaus ja jatkuva diettaus muuttaa kehon rasvajakaumaa pysyvästi?

3) Voinko pitää ketoosidietin lopussa tankkauksen jossa täyttäisin kerralla hiilarivarastot? Miten tämä kannattaisi suorittaa? Kannattaako ketoosin jälkeen jatkaa vähähiilarisella dietillä ja kuinka kauan?
 
Mistähän johtuu, kun mulla pystypunnerruksessa tangolla istuen saa ottaa ainakin 10kg sarjapainoista pois, jos teen sen ensimmäisenä liikkeenä? :D Pari viikkoa sitten penkin ja vinopenkin jälkeen yläkropan voimatreenissä 6x90kg täydellä liikeradalla, tänään selkä/olkapäätreenissä olkapäille ekaksi pystäriä ja 75 kilolla hikisesti kaseja.
 
Onko järkevää tehdä aerobista dietillä heti salitreenin jälkeen vai olisiko parempi tehdä se erikseen eri päivänä tai esim. aamulla aerobinen ja illalla salitreeni?
 
Mitäs mieltä Sensei on siitä, kun jotkut on sitä mieltä, että kroppa tottuu tiettyihin ruoka-aineisiin, jos niitä syö joka päivä. Riittääkö vaihteluun vaikka pelkästään riisin,makaronin ja perunan välillä? Ja silti ottaa rasvat ja proteiinit samoista lähteistä kuin aina.
 
Onko kiristely mahdollista ns. taviksilla ilman suurempaa painonpudotusta? Olen joskus kuullut, että vaikka rasvaa olisikin palanut kropasta, niin tilalle voi tulla nestettä, onko tämä ilmiö kuinka tavallinen? Onko painon seuraaminen siis ehdoton dieetin kehityksen mittari, jos tavoitteena on vain siistiä kuntoa?

Mistä voi johtua dietillä painon jämähtäminen, jos ruokapuoli on suht kurinalainen ja kaiken järjen mukaan mentäisiin miinuksilla?
 
Nostin kalorit 2600/3000 tasolle puolen vuoden aikana ja näillä kaloreilla aamupaino pysyi alle 83kg. Nyt viikko sitten laskin kalorit 2300/2550 tasolle ja alkuun näytti, että paino lähtisi laskemaan, mutta eipä sittenkään. Tänään aamupaino 83.2kg mikä on korkein tankkaamaton aamupaino. Pitäiskö tässä tehä paniikkiratkasu ja puottaa kaloreita edelleen tasolle 2100/2400(20% leikkaus alkuperäisistä kaloreista), vai jatkaako edelleen nykyisillä kaloreilla? Tässä reilun viikon aikana ei liene aineenvaihunnan olisi vielä pitänyt hidastua?
 
Kiitos kaikista vastauksista. Haluaisin vielä kuulla mielipiteesi seuraavista asioista:

1) Voiko naturaali kuntoilija ylläpitää 6% rasvat ja säilyttää lihaksensa, tai jopa kasvattaa niitä? Jos ei niin mikä olisi minimi rasvaprosentti noin keskimäärin?

2) Miten joillain kilpailijoilla näyttää kuin rasvaprosentti varsinkin käsivarsissa ja jaloissa olisi hyvin alhainen jo dietin alussa. Johtuuko tämä yksinkertaisesti hyvästä lähtötasosta vai voiko bodaus ja jatkuva diettaus muuttaa kehon rasvajakaumaa pysyvästi?

3) Voinko pitää ketoosidietin lopussa tankkauksen jossa täyttäisin kerralla hiilarivarastot? Miten tämä kannattaisi suorittaa? Kannattaako ketoosin jälkeen jatkaa vähähiilarisella dietillä ja kuinka kauan?

1) Ei voi YLLÄPITÄÄ samaa rasvaprosenttia riippumatta siitä mikä se on, koska painon pitää nousta, jotta saa lihasta aikaiseksi ja kyllä silloin samalla rasvaprosenttikin nousee. Ja se missä rasvaprosentissa kroppa sinänsä toimii parhaiten on yksilön set pointista kiinni, mutta enpä ainakaan tähän mennessä ole tavannut ketään jolla se olisi 6% paikkeilla. Jopa luonnostaan rasvattomilla kavereilla (ja siis miehillä) 8-10% alue on yleensä ensimmäinen missä keho tuntee itsensä ”syöneeksi” ja voi sanoa, että kaikki toimii normaalisti.

2) Genetiikka ja hormonitoiminta määrittää sitä, että mihin paikkoihin ja missä järjestyksessä rasvaa tulee... ei sinänsä liity juuri kilpailijoihin mitenkään. Yleensä sanotaankin että useat dieetit muuttaa sitä miten rasvaa tulee, mutta minä olen sellaisen näkemyksen kehittänyt, että se ei varsinaisesti liity dieetteihin. Vaan sitä mukaan, kun kehonkoostumus muuttuu ja ikää tulee lisää, niin hormonaalinen profiili muuttuu ja se vaikuttaa siihen miten rasvaa kertyy.

3) Ketoosin jälkeen kannattaa vaiheittain nostella hiilarimäärää. Ensin vähän lisää ja sitten taas vähän lisää ja sitä rataa. Minä en suosittele reverse dieettiä kovalla tankkauksella aloittamaan, vaikka toki se treenitehot kerrasta nostaisi, mutta sitten ei oikein jää pelivaraa hiilareiden kanssa, vaan jos syöt vähänkin liikaa niin sillä ei ole mitään muuta paikkaa mennä kuin läskiksi, kun taas aavistuksen tyhjät lihakset antaisi vähän puskuria hiilarien syömiselle.

Mistähän johtuu, kun mulla pystypunnerruksessa tangolla istuen saa ottaa ainakin 10kg sarjapainoista pois, jos teen sen ensimmäisenä liikkeenä? :D Pari viikkoa sitten penkin ja vinopenkin jälkeen yläkropan voimatreenissä 6x90kg täydellä liikeradalla, tänään selkä/olkapäätreenissä olkapäille ekaksi pystäriä ja 75 kilolla hikisesti kaseja.

Jos vain yksi kerta niin menee huonon päivän piikkiin, mutta jos jatkuva trendi niin sitten hermosto ei vaan ole tarpeeksi hereillä heti treenin alkuun mikä tarkoittaa, että tarvitsisi lämmitellä paremmin ja ottaa maltillisempi nousu työsarjoihin (eli enemmän noususarjoja).

Onko järkevää tehdä aerobista dietillä heti salitreenin jälkeen vai olisiko parempi tehdä se erikseen eri päivänä tai esim. aamulla aerobinen ja illalla salitreeni?

Parempi tehdä erikseen, koska aineenvaihdunta tykkää enemmän kun siihen potkii vauhtia usein kuin, että enemmän kerralla. Nettovaikutus on siis suurempi vaikka kokonaismäärä olisi sama kun työn jakaa kahteen erilliseen kertaan.

Mitäs mieltä Sensei on siitä, kun jotkut on sitä mieltä, että kroppa tottuu tiettyihin ruoka-aineisiin, jos niitä syö joka päivä. Riittääkö vaihteluun vaikka pelkästään riisin,makaronin ja perunan välillä? Ja silti ottaa rasvat ja proteiinit samoista lähteistä kuin aina.

Saman ruoka-aineen syömiselle tuskin herkistyy jos sitä ei ihan oikeasti syö paljon ja koko ajan. Eli jos syö puuroa aamulla joka aamu niin se ei ole ongelma. Mutta jos syö puuroa aamulla päivällä ja illalla niin se saattaa sitten jo olla. Mutta ruoka-ainekohtaista se tottuminen on joka tapauksessa eikä vaihtelu siinä ympärillä auta jos kuitenkin se yksi pysyy koko ajan samana.

Tosin jos jollakin saa ruoka-aineallergiaa aikaiseksi niin sillä, että jättää jonkun ruoka-aineen pitkäksi aikaa syömättä. Esim. jos karppaa tai on ketodieetillä eikä tankkaa hiilaria ikinä niin hetken päästä keho ei osaa hiilareita enää oikein käsitellä kun entsyymitoiminta siihen on niin matalalla tasolla. Tai jos jättää maitotuotteet pitkäksi aikaa pois ja sitten yrittää ottaa niitä takaisin niin huomaakin olevansa laktoosi-intoleranssi.

Onko kiristely mahdollista ns. taviksilla ilman suurempaa painonpudotusta? Olen joskus kuullut, että vaikka rasvaa olisikin palanut kropasta, niin tilalle voi tulla nestettä, onko tämä ilmiö kuinka tavallinen? Onko painon seuraaminen siis ehdoton dieetin kehityksen mittari, jos tavoitteena on vain siistiä kuntoa?

Mistä voi johtua dietillä painon jämähtäminen, jos ruokapuoli on suht kurinalainen ja kaiken järjen mukaan mentäisiin miinuksilla?

Omassa valmennuksessa jopa melko yleistä, että kun syömiset laitetaan kerrasta kuntoon, että lihakset imee itsensä lisää painetta vaikka ollaan dieetillä ja samalla rasva palaa jolloin tulos ei heti alkuun vaa’an lukemassa näy. MUTTA ei sitä tapahdu kuin dieetin ihan muutama ensimmäinen viikko eli jos 1½kk kohdalla vielä paino pyörii samoissa, niin todennäköisesti rasva ei vaan pala kunnolla.

...mutta ei vaakapaino todellakaan ainoa mittari ole eli toinen mitä ehdottomasti kannattaa seurata (varsinkin jos painokehitys näyttää hassulta) on miehillä vyötärön ympärys tai naisilla vyötärö+lantio. Joskin pitää muistaa, että toki sekin alkuun kovaa tahtia pienenee ihan siitä syystä, että ei ole vatsassa ja suolessa enää niin paljoa täytettä.

Yleensä paino jämähtää dieetillä siitä syystä että keho tottuu siihen ruokamäärään mitä on syönyt ja vaikka se hetki sitten oli vielä miinuksen puolella olemista niin eipä ole enää... vähemmän ruokaa ja enemmän liikuntaa sitten vaan.

Nostin kalorit 2600/3000 tasolle puolen vuoden aikana ja näillä kaloreilla aamupaino pysyi alle 83kg. Nyt viikko sitten laskin kalorit 2300/2550 tasolle ja alkuun näytti, että paino lähtisi laskemaan, mutta eipä sittenkään. Tänään aamupaino 83.2kg mikä on korkein tankkaamaton aamupaino. Pitäiskö tässä tehä paniikkiratkasu ja puottaa kaloreita edelleen tasolle 2100/2400(20% leikkaus alkuperäisistä kaloreista), vai jatkaako edelleen nykyisillä kaloreilla? Tässä reilun viikon aikana ei liene aineenvaihunnan olisi vielä pitänyt hidastua?

Yksi viikko nyt ei vielä meinaa mitään missään koskaan... sellaisen aikavälin perusteella ei pidä siis dieetillä missään vaiheessa päätellä mitään. Joskin tämän sanottuani sanon vielä että melkoisen maltillinen pudotus sinulla oli... jos jotain nyrkkisääntöä niin plussakaloreista saa (eli siitä ruokamäärästä millä paino nousi) ottaa 25% pois ja ylläpitokaloreista (eli siitä millä paino pysyy paikallaan) 20% pois kun dieetille siirtyy.
 
No nyt oli mielenkiintoinen viritys lankulle, mitäs tuossa on teipattuna lankkuun ? Näyttää pysyvän aika hyvin paikallaan tuolla.
 
Miten kannattaisi tehdä 3-jakoinen 5 kertaa viikossa? Nyt olen tuota 2+3 jakoista phatia tehnyt jo tovin ja haluaisin siirtyä 3-jakoiseen samalla idealla. Eli viikon aikana kroppa läpi voimatreenillä ja bodytreenillä. 3on 1off en halua tehdä, 6 punttia viikossa liikaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom