AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

Jos jotain aminoa haluaa ennen treeniä ottaa, koska edellisestä ruuasta on jo aikaa, niin oikea vastaus nykytietämyksen valossa on EAA ... sillä saa itsenäisesti lihasproteiinisynteesiä potkittua, BCAA ei siihen riitä.
Jep. Eli EAA ei ole turhaa ylikallista mehua tietyissä tilanteissa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Eikös se ylimääräinen proteiini kerry vyötärön ympärille siinä missä muutkin ylimääräiset ravintoaineet
Tämän mukaan ei


Antonio et al.(7) examined 30 healthy men and women with an average of nine years of resistance training experience. Subjects were randomized into one of two groups: consume 4.4 g/kg of protein daily or to maintain current dietary habits for eight weeks. Both groups were also instructed to maintain their current exercise habits. Compared to the control group, the high-protein group consumed significantly more calories (+ 800 kcal) and protein (4.4 vs. 1.8 g/kg) derived primarily from whey protein shakes, leading to a diet that was 45% protein, 27% fat, and 30% carbohydrate. There were no statistically significant changes between groups or within groups for any of the body composition variables. However, it is notable that the high-protein group increased FFM (+1.9 vs. 1.3 kg) and reduced FM (−0.2 vs. +0.3 kg) compared to the control group despite eating an additional 800 kcal/d.

Jos osasin oikein väsyneillä silmillä tulkata niin pari ryhmää joista toinen söi niinkuin normistikin ja toiselle porukalle lisättiin proteiinia 4.4g x oma paino, eli kaloreita tuli reilusti lisää proteiinin lisäyksen myötä. Se porukka kelle lisättiin proteiinia kasvatti lihasmassaa (Fat Free Mass) enemmän kun verrokki ryhmä mutta samainen plussakalori ryhmä myös poltti rasvaa (Fat Mass) enemmän kuin se vähemmän kaloreita nauttiva verrokki ryhmä.

@Markku Tikka Oletko koskaan muuten lukenut ylläolevan tutkimuksen kaltaisia tutkimuksia, tai jopa itse testannut että millainen ero saavutetaan jos vedetään ylikalorit hiilareista vs rasvasta vs proteiinista?
 
Viimeksi muokattu:
Jep. Eli EAA ei ole turhaa ylikallista mehua tietyissä tilanteissa.

Miten sen nyt sitten ottaa?! Kyllä se ainakin proteiinisynteesin pystyy maksimoimaan toisin kuin BCAA ... mutta sama se näissä kaikissa, että jos kokonaisproteiininsaanti on määrän, laadun ja ajoituksen osalta kunnossa, niin ei se EAA edelleenkään mitään sen suurempaa hyötyä tarjoa kuin muukaan proteiinilähde. Mutta ei ole huonompikaan. Jos aminohappoja on veressä kanasta, niin niitä ei sinne tarvitse EAA:sta mutta jos taas kanasta niiden ottaminen on tietyssä hetkessä epäkäytännöllistä syystä tai toisesta, niin EAA on validi vaihtoehto.
 
Tämän mukaan ei


Antonio et al.(7) examined 30 healthy men and women with an average of nine years of resistance training experience. Subjects were randomized into one of two groups: consume 4.4 g/kg of protein daily or to maintain current dietary habits for eight weeks. Both groups were also instructed to maintain their current exercise habits. Compared to the control group, the high-protein group consumed significantly more calories (+ 800 kcal) and protein (4.4 vs. 1.8 g/kg) derived primarily from whey protein shakes, leading to a diet that was 45% protein, 27% fat, and 30% carbohydrate. There were no statistically significant changes between groups or within groups for any of the body composition variables. However, it is notable that the high-protein group increased FFM (+1.9 vs. 1.3 kg) and reduced FM (−0.2 vs. +0.3 kg) compared to the control group despite eating an additional 800 kcal/d.

Jos osasin oikein väsyneillä silmillä tulkata niin pari ryhmää joista toinen söi niinkuin normistikin ja toiselle porukalle lisättiin proteiinia 4.4g x oma paino, eli kaloreita tuli reilusti lisää proteiinin lisäyksen myötä. Se porukka kelle lisättiin proteiinia kasvatti lihasmassaa (Fat Free Mass) enemmän kun verrokki ryhmä mutta samainen plussakalori ryhmä myös poltti rasvaa (Fat Mass) enemmän kuin se vähemmän kaloreita nauttiva verrokki ryhmä.

@Markku Tikka Oletko koskaan muuten lukenut ylläolevan tutkimuksen kaltaisia tutkimuksia, tai jopa itse testannut että millainen ero saavutetaan jos vedetään ylikalorit hiilareista vs rasvasta vs proteiinista?

Olen lukenut ja olen lukenut tuon kyseisenkin ja eihän se nyt oikeasti noin ruusuisesti mene, miten sen tuosta tiivistelmästä voi ymmärtää. Edes proteiini ei riko thermodynamiikan peruslakeja eli ei tilanne ollut oikeasti se että toinen porukka syö 800kcal yli kulutuksen eikä silti liho, koska se oli proteiinia. Heidän proteiininsaantiaan lisättiin 800kcal edestä ... se on ihan eri asia. Jos oikeasti söisi 800kcal yli kulutuksen ja vaikka lisäosa oli proteiinia, niin kyllä kroppa edelleen varastoisi pirusti niistä helpommin varastoitavista makroista eli rasvasta ja hiilareista. Eikä tuossa tutkimuksessa oikeasti kontrolloitu kaloreita eikä kulutusta.

Oli kaksi porukkaa. Molemmille vain sanottiin, että syökää kuten ennenkin tapana ollut ja lisäksi toisen proteiininsaantia nostettiin huomattavasti. Ei heidän kokonaisruokamääräänsä vakioitu eli oli ns. "free living study" ... kun proteiinimäärää nostetaan niin TEF nousee eli hieman enemmän kaloria pystyy kyllä syömään kun proteiinia on enemmän, mutta ei se nyt niin merkittävästi ole. Kun kokonaisruokamäärä nousee niin yleensä NEAT nousee eli käytännössä myös kuluttaa enemmän. Kun proteiinimäärä nousee, niin kylläisyys lisääntyy, niin yleensä rasvaa ja hiilaria tulee syötyä intuitiivisesti vähemmän... eli ei mene niin, että proteiinia voisi syödä mielin määrin ja olla lihomatta JOS kaikki muu syömiseen ja kulutukseen liittyvä pysyy vakiona.
 
No sitähän minäkin... 2014 noin olisin sanonut itsekin. Ja varmasti tuon jälkeen näkemystään muuttanut Juhakin.

Jos jotain aminoa haluaa ennen treeniä ottaa, koska edellisestä ruuasta on jo aikaa, niin oikea vastaus nykytietämyksen valossa on EAA ... sillä saa itsenäisesti lihasproteiinisynteesiä potkittua, BCAA ei siihen riitä.
Seuraava kysymys onkin sitten, että miten määritellään "on jo aikaa...". Ihan henkilökohtaisena mieltymyksenä tykkään pitää ihan vähintään sen 3 tuntia (mieluummin 4) edellisestä kiinteästä ruuasta. Onko tässä "tarpeeksi aikaa" että EAA:sta saisi jotain hyötyä?
 
Seuraava kysymys onkin sitten, että miten määritellään "on jo aikaa...". Ihan henkilökohtaisena mieltymyksenä tykkään pitää ihan vähintään sen 3 tuntia (mieluummin 4) edellisestä kiinteästä ruuasta. Onko tässä "tarpeeksi aikaa" että EAA:sta saisi jotain hyötyä?

Hyötyä verrattuna mihin? ... jos siihen tilanteeseen, että päivän kokonaisproteiininsaanti olisi ilmankin sitä riittävä sekä saman verran ja sisältäisi jo muutenkin 3-5kpl proteiinisynteesin itsenäisesti maksimoivaa ateriaa, mutta se ei sisältäisi annosta EAA:ta ennen treeniä, vaikka edellisestä ruuasta on jo muutama tunti aikaa ennen... niin tuskinpa on yhtään mitään lisähyötyä siitä.
 
Herää vaan kysymys, että pitäiskö kuitenkin pitkään treenannut tehdä sarjat loppuun asti? Sillä 90-95% karvuärsyke ei välttämättä riitä?

Asia pitää ymmärtää niin, että siinä on 90-95% siitä kasvuärsykkeestä, mitä ko. henkilön on mahdollista saada ... ei suinkaan 90-95% jostakin yleismaailmallisesta rasitustasosta, mikä sitten riittäisi eri tason treenaajille eri tavalla. Mitään sellaista ole olemassakaan.

Lisäksi eihän siellä missään sanota, että failureen ei treenattaisi. Vain että SUURINTA OSAA sarjoista ei pidä treenata failureen (ellei nyt kyseessä sitten ole jokin todella matalan volyymin HIT-treeni) ... Mikä tietty silloin kääntäen tarkoittaa, että OSA sarjoista treenataan failureen. Kuinka paljon osuudet kummastakin riippuu miljoonasta eri tekijästä. Kuten kokonaissarjamäärästä, liikevalinnoista, jopa toistomääristä, treenaajan tasosta, palautumiskapasiteetista (sisältäen myös kemiallisia apuja vai ei), voimakestävyydestä jne. jne.

Eihän tällaisia laajoja konsepteja oikeasti pysty mitenkään kattavasti avaamaan pariin tuhanteen merkkiin, mitä joku IG-posti sallii kirjoitella. Pointti noista pitää vaan ottaa eikä jäädä kiinni kaikkiin nyansseihin... ja pointti oli, että kun rakennetaan pidemmän aikavälin suurinta mahdollista kasvuärsykettä palautumiskapasiteettinsa rajoissa, niin sitä ei saada koko ajan failureen hakkaamalla ... ja se ei silti tarkoita sitä, etteikö sitä faillureakin siellä hakattaisi.
 
Kun puhutaan iltaa kohti heikontuvasta insuliiniherkkyydestä, niin olisiko jotain käytännön määriä antaa (ks.) mitä voisi 1h ennen nukkumaan menoa hiilihydraattia nauttia? Salitreeni sijoittuu aamupäivälle.
Riippuen toki yksilöstä, mutta jos kyseessä on kehityskaudella oleva 79kg henkilö, jolla treenipäivän hh-määrät on 460g (3500kcal yht.) ja viimeisellä aterialla olisi matalan GI:n omaavaa hh-lähdettä 80-100g kaverinaan rasvaa ja proteiinia? Tuo määrä hiilihydraattia rupeaa olemaan varmaan jo tarpeeksi lihasglykogeenin maksimointiin mutta siksi aihe kiinnostaa, koska syön mieluummin energiaylijäämän hiilareista kuin rasvasta.

Ajatuksena tuossa kun syödään hitaita hh-lähteitä mm. rasvan kanssa samaan aikaan, että verensokeri ei piikkaisi hirveästi.
 
Kun puhutaan iltaa kohti heikontuvasta insuliiniherkkyydestä, niin olisiko jotain käytännön määriä antaa (ks.) mitä voisi 1h ennen nukkumaan menoa hiilihydraattia nauttia? Salitreeni sijoittuu aamupäivälle.
Riippuen toki yksilöstä, mutta jos kyseessä on kehityskaudella oleva 79kg henkilö, jolla treenipäivän hh-määrät on 460g (3500kcal yht.) ja viimeisellä aterialla olisi matalan GI:n omaavaa hh-lähdettä 80-100g kaverinaan rasvaa ja proteiinia? Tuo määrä hiilihydraattia rupeaa olemaan varmaan jo tarpeeksi lihasglykogeenin maksimointiin mutta siksi aihe kiinnostaa, koska syön mieluummin energiaylijäämän hiilareista kuin rasvasta.

Ajatuksena tuossa kun syödään hitaita hh-lähteitä mm. rasvan kanssa samaan aikaan, että verensokeri ei piikkaisi hirveästi.

Jos ihan kirjaimellisia ollaan, niin joo insuliiniherkkyys heikkenee iltaa ja yötä kohti, mutta käytännön tasolla perusterveen salitreenaajan ei tarvitse siitä välittää tuon taivaallista... varsinkaan jos syö suunnitelmallisesti eli kaiken kaikkiaan kalorimäärät ja hh-määrät ovat hallinnassa.

Päivän hh-määrä jos on vaikka tuon 460g niin tältä kantilta ajateltuna ei merkitystä laadulla, koska aterian muut makrot imeytymistä tasaavat kuitenkin niin kaikki GI-hommat saa käytännössä unohtaa kokonaan. Tietty määrä hiilaria tuottaa tietyn määrän insuliinia ja piikkaako se sitten vähän nopeammin vai hitaammin, niin ei merkitystä, koska insuliinin kokonaismäärä on kuitenkin kaikkiaan saman verran. Illalla varsinkaan ole sitä vähääkään merkitystä, kun ei siinä mitään kongnitiivisia tehtäviä tms. olla seuraavaksi suorittamassa.
 
Markku. Vieläkö joskus meinaat tehdä videon lisäravinteista. Kahdeksan vuotta sitten lupailit sellaista Q&A videolla youtubessa. Kaverin puolesta kyselen 😜.
 
Sulla on Triathlon treenin yhteydessä tullut paljon kilometrejä juoksumatolla ja sisäpyöräillessä. Kiinnostaisi kuulla arvioita laitteista ja ostaisitko nykytiedolla samat vehkeet uudelleen. Kiitoksia hyvistä infoista täällä ja IG. 👌🏼
 
Markku. Vieläkö joskus meinaat tehdä videon lisäravinteista. Kahdeksan vuotta sitten lupailit sellaista Q&A videolla youtubessa. Kaverin puolesta kyselen 😜.

On minulla tuoreempiakin lupailuja lisäravinnevideosta :LOL: ... olisin tyytyväinen, jos ehtisin joskus tekemään videon ihan mistä vaan aiheesta :cautious: Taitaa edellisestä olla aikaa taas jotain puoli vuotta.
 
Sulla on Triathlon treenin yhteydessä tullut paljon kilometrejä juoksumatolla ja sisäpyöräillessä. Kiinnostaisi kuulla arvioita laitteista ja ostaisitko nykytiedolla samat vehkeet uudelleen. Kiitoksia hyvistä infoista täällä ja IG. 👌🏼

Juoksumatossa ei ole mitään valittamista. Hyvin on toiminut näin kotisalikäytössä tuo Fitnord Sprint 500 ... hintaluokaltaan kuitenkin keskiluokkaa. Ei kaiken halvin, mutta ei todellakaan kalleintakaan. Huoltovapaaksi luvattiin eikä se ainakaan vielä 1.5 vuoden käytössä ole muuta vaatinut kuin pölyjen pyyhkimistä. Se olisi kiva jos ei 1° kulmalla paukuttaisi lattiaan, mutta ei taida olla mahdollista näin +90kg ruholla. Jos laittaa 2° kulmaa, niin lakkaa osumasta.

Fillarihan on sama millä ajan maantiellä... sisäkaudella vain nostetaan trainerin päälle. Tacx Boost Bundle harjoitusvastus sinänsä ajaa asiansa, mutta kaipaisin siihen kyllä selvästi parempia säätöjä. Hienosäätöä. Nyt kun laittaa seuraavan tason vaijerilla tai vaihtaa pyörän vaihdetta niin vastus muuttuu ihan liikaa (jos pitää kadenssin samana). Pitäisi olla pienempiä pykäliä. Tälle keväälle en enää vaivaudu, mutta jos (kun) ensi talven meinaan sisällä fillaroida, niin täytynee sijoittaa johonkin parempaan vehkeeseen... sellainen missä saa vaan nostaa takahaarukan rataspakan päälle. Eivät vaan ole ihan halpoja leluja.
 
Fillarihan on sama millä ajan maantiellä... sisäkaudella vain nostetaan trainerin päälle. Tacx Boost Bundle harjoitusvastus sinänsä ajaa asiansa, mutta kaipaisin siihen kyllä selvästi parempia säätöjä. Hienosäätöä. Nyt kun laittaa seuraavan tason vaijerilla tai vaihtaa pyörän vaihdetta niin vastus muuttuu ihan liikaa (jos pitää kadenssin samana). Pitäisi olla pienempiä pykäliä. Tälle keväälle en enää vaivaudu, mutta jos (kun) ensi talven meinaan sisällä fillaroida, niin täytynee sijoittaa johonkin parempaan vehkeeseen... sellainen missä saa vaan nostaa takahaarukan rataspakan päälle. Eivät vaan ole ihan halpoja leluja.
Jos yhtään enempää sisällä fillaroi niin suoravetotraineri on aivan ehdoton. Tuntemus ajamiseen/polkemiseen paljon realistisempi kun noilla vanhoilla kikottimilla missä takarengas säädetään rullaa vasten. Puhumattakaan kun voit tehdä treenin valmiiksi appiin tehojen mukaan ja painella vaan menemään ilman vaihteiden ropaamista, traineri säätää tehot haluamasi tasolle. Noissa +600€ laitteissa tehomittaritkin on jo mukavan tarkkoja millä pystyy vaikka kehitystä seuraamaan.
 
Tässä kevään ja kesän ajan treenailen yksijakoisella ohjelmalla. Koska sali käynnit vaihtelee 1-3 välillä. Markku mikä on sinun mielestäsi paras kokonaisvaltaisin liike olkapäille. Minkä liikkeen sinä valitsisit artikkeli sarjaan jos pitäisi valita vain yksi liike olkapäille.

A. Pystypunnerrus seisten.
B. Arnold Press
C. Hang clean and press
D. Joku muu mikä?
 
Tässä kevään ja kesän ajan treenailen yksijakoisella ohjelmalla. Koska sali käynnit vaihtelee 1-3 välillä. Markku mikä on sinun mielestäsi paras kokonaisvaltaisin liike olkapäille. Minkä liikkeen sinä valitsisit artikkeli sarjaan jos pitäisi valita vain yksi liike olkapäille.

A. Pystypunnerrus seisten.
B. Arnold Press
C. Hang clean and press
D. Joku muu mikä?

Ensinnäkin kysymyksestä unohtui yksi oleellinen asiaan vaikuttava tekijä: "Mitä TAVOITETTA ajatellen?" Mutta jos oletetaan, että hypertrofiaa tavoitellaan, niin ei mikään näistä ... niin hyviä olkapääliikkeitä kuin erinäiset pystypunnerrukset ovatkin, niin jos vain yksi yksinään pitäisi valita, niin se ei ole mikään pystypunnerrus, koska teki sellaisen miten tahansa niin aina se lähinnä etuhartiaa kehittää. Ja minä kyllä tykkään fokuksen laittaa enemmän sivulohkoon ja takalohkoon.

Täytyypä jatkaa "vain yksi liike sarjaa" lähiaikoina :giggle:
 
Back
Ylös Bottom