AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Huonosti kirjoitettu tuo - paremminkin tarkoitin juoksijan sijaan henkilöä, joka myös harrastaa juoksua jokusen kerran viikkoon, mutta ei ole päälaji.
Auttaako mitään jos rytmittää pohje treenit juoksu treenin jälkeiselle päivälle TAI sit se on vaan vielä liikaa sun jaloille ja ei se silloin ole optimaalista kummaltakaan kannalta tarkasteltuna. Mikäli molempia tykkää tehdä niin jotain pitää vähentää tai jättää pois.
 
Auttaako mitään jos rytmittää pohje treenit juoksu treenin jälkeiselle päivälle TAI sit se on vaan vielä liikaa sun jaloille ja ei se silloin ole optimaalista kummaltakaan kannalta tarkasteltuna. Mikäli molempia tykkää tehdä niin jotain pitää vähentää tai jättää pois.
Noin se lienee järkevintä. Lihashuolto myös pohkeiden ja penikoiden osalta korostuu. Tuskin tuossa mitään taikakeinoja on, turhauttaa vain ajoittain vaivaavat sääret.
 
Noin se lienee järkevintä. Lihashuolto myös pohkeiden ja penikoiden osalta korostuu. Tuskin tuossa mitään taikakeinoja on, turhauttaa vain ajoittain vaivaavat sääret.
Joo vähän tuo lihashuoltokin on terminä ”kyseenalainen” siinä mielessä että jos suorituskyky ja treeni on sopivassa balanssissa ottaen huomioon aktiiviset liikelaajuudet jne ei kehossa tulisi olla ”huollettavaa”.

Myöskin tämä ”lihasjumi” on mielenkiintoinen koska harvoin se kuitenkaan näkyy nivelen liikelaajuuksien kapenemisena tms.
 
Myöskin tämä ”lihasjumi” on mielenkiintoinen koska harvoin se kuitenkaan näkyy nivelen liikelaajuuksien kapenemisena tms.
Ei ehkä näy, mutta tuntuu. Esim kalvojen kireys vaikuttaa melko perkeleesti lihaksen venymiseen ja kun ne kunnolla kiristää, siellä on isommat riskit hajottaa jotain kunnolla. Ja kireet kalvot automaattisesti jossain vaiheessa ehkäisee voimantuottoa. Reississä sen huomaa hyvin inhoralistisesti kun alhaalla ei enää ole laisinkaan mukavan tuntuista reiden sivuissa.
 
Täytyypä testata loppukesästä / alkusyksystä. Nyt menossa PK-kausi, videon ohjelma toiminee erinomaisena piikkauksena leveän pyramidin pohjan päälle, kuten Senseikin sanoi.

Toisessa (hiljaisessa) ketjussa kysyinkin vastauksia saamatta, joten osoitetaanpa suoraan Markulle: Lihaskasvuun tähtäävä pohjetreeni juoksijoilla - miten saa onnistumaan? Itsellä kärsii aika nopeasti lenkit, kun kireät pohkeet poikivat penikkakipuja.

Ensimmäisenä pitää hyväksyä se fakta, että siinä on sellainen yhdistelmä, että 100% et saa irti molemmista yhtä aikaa mitenkään. Sen jälkeen pitää pistää itselleen pohkeiden hypertrofia ja juoksukunto jotenkin päin tärkeysjärjestykseen ja sitten tehdä sitä itselleen vähemmän oleellista sen tärkeämmän ehdoilla.

Pohkeiden lihashuollon sekä juoksutekniikan merkitys korostuvat suuresti. Itsellänikin loppuivat kaikki penikkakivut kuin seinään, kun OPETTELIN JUOKSEMAAN OIKEIN ... eli oikeanlaisella askelluksella, kadenssilla yms. ihan tosissaan on merkitystä ja mitä enemmän kehonmassaa päällä niin sitä enemmän.

Ja käytännön toimenpiteenä pohjetreeniin, että niitä pitää treenata USEIN ... viikkovolyymi sellainen mitä pitää järkevänä ja riittävänä, mutta jakaa sen ainakin 3 treeniin, mahdollisesti jopa 4:ään, koska mitä tiheämpi frekvenssi niin aina sitä pienemmillä tai ainakin lyhytaikaisemmalla kipeytymisellä ja jumilla selviää, mutta samalla viikkotason kokonaisvolyymilla kasvuärsykettä saa käytännössä saman verran. Tosin miten nopeasti tällaiseen frekvenssiin voi siirtyä riippuu sitä, mitä se on tällä hetkellä. SISÄÄNAJO on tärkeää. Kerrasta ei pidä alkaa treenaamaan pohkeita 3-4 krt viikossa, jos tuttu määrä on 1 kerran.



View: https://youtu.be/oUWOu3EHsN4
 
Ei ehkä näy, mutta tuntuu. Esim kalvojen kireys vaikuttaa melko perkeleesti lihaksen venymiseen ja kun ne kunnolla kiristää, siellä on isommat riskit hajottaa jotain kunnolla. Ja kireet kalvot automaattisesti jossain vaiheessa ehkäisee voimantuottoa. Reississä sen huomaa hyvin inhoralistisesti kun alhaalla ei enää ole laisinkaan mukavan tuntuista reiden sivuissa.
Onko ne silloin ”jumissa” tai kalvot kireät jos aktiivinen liikelaajuus (lyheneminen ja piteneminen) on sama? Tunne puoli on sitten eri tietysti.

Ja en kiellä etteikö moni helpotusta näiden ”avauksista”/ manipulaatiosta saa mutta tässä yllä olevassa esimerkissä jos jatkuvasti koet saman paikan olevan arka silloin on tekemisessä useimmin syy ”kehon oma suojamekanismi” ei niinkään että joku on kireä tai jumissa. Keho viestii: älä tee tuota, älä vie liikettä noin laajalle, anna lepoa tälle ja tälle osalle ja jos ne vaan aina ulkoisesti ”korjataan” tms altistaa ne pidemmille tulehduksille ja niiden negatiivisille seurauksille.
 
Keho viestii: älä tee tuota, älä vie liikettä noin laajalle, anna lepoa tälle ja tälle osalle ja jos ne vaan aina ulkoisesti ”korjataan” tms altistaa ne pidemmille tulehduksille ja niiden negatiivisille seurauksille.
Periaatteessa, mutta me puhutaan urheilusta. Semmoinen asia pitää ymmärtää, että keho adaptoituu ja jos joka kerta himmataan heti kun vähän jumittaa, niin koskaan ei tulla etenemään. Laita perus sohvaperuna lenkille ja sitten salille, niin se on seuraavana päivänä puolikuollut, tämäkö signaali pitää ymmärtää, että nyt annetaan lepoa. Ei todellakaan., vaan silloin venytellään, aktiivisesti tehdään kotikonstein liikkeitä jotka auttaa.

Bodauksessa taas kyllä sillä kehonhuollolla on aivan tolkuton vaikutus jos se on säännöllistä. Liika tosin on liikaa niin treenissä kuin manipuloinnissa.
 
Periaatteessa, mutta me puhutaan urheilusta. Semmoinen asia pitää ymmärtää, että keho adaptoituu ja jos joka kerta himmataan heti kun vähän jumittaa, niin koskaan ei tulla etenemään. Laita perus sohvaperuna lenkille ja sitten salille, niin se on seuraavana päivänä puolikuollut, tämäkö signaali pitää ymmärtää, että nyt annetaan lepoa. Ei todellakaan., vaan silloin venytellään, aktiivisesti tehdään kotikonstein liikkeitä jotka auttaa.

Bodauksessa taas kyllä sillä kehonhuollolla on aivan tolkuton vaikutus jos se on säännöllistä. Liika tosin on liikaa niin treenissä kuin manipuloinnissa.
Esimerkki: lähtötaso X ja sitä lähdetään parantamaan, kehitys ei vaadi että se kroppa on raiskattu. Ärsykkeen ja palautumisen suhde se tärkein. Se ”jumittaminen” ei aina johdu kovasta treenistä. Mittasuhteet, liikelaajuudet, tekniikka yms yms vaikuttaa lähes enemmän.
Aikajänne näille kivuille on todella merkityksellinen.

”Venyttely” onnistuu lähtökohtaisesti (voidaan melkein sanoa että) ainoastaan 2 nivelen ylittäville lihaksille
 
Jokainen tyylillä eli kuten todettu niin en ota taustalla oleviin syihin henkilötasolla kantaa ... ylipäätään olen sitä mieltä, että nimenomaan EETTISET syyt ovat ainoa hyvä syy vege-syömiseen. Ymmärrän täysin, jos joku ei halua, että eläintä käytetään tai sellainen kuolee hänen ruokansa takia. Kun taas heti jos lähdetään ympäristöasioilla tai terveydellä perustelemaan, niin tutkimusdatan mukaan ollaan aika ohkaisella pohjalla :giggle:

Kaipaisin boldattuun perusteluja. En oo kauheesti jaksanu perehtyä asiaan, mut oon ollu siinä käsityksessä, että tuotantoeläimiin käytettäviä resursseja (=tuotantoeläinten ravintoa jne.) voisi valjastaa suoraan ihmiskäyttöön. Luopumalla tuotantoeläimistä kaikenlaiset päästöt siis vähenisivät väistämättä? Toki tää vaatis vegaaniruokavalion valtaväestölle, pelkkä lihan välttely ei riittäisi.
 
Uusimpaan kirjoitukseen, eli tuoteselosteiden epätarkkuuteen viitaten : Kuinka tarkkaan Sensein oppilaat mittaavat annokset, meneekö kaikki bodytieteellisen tarkasti vaakan kautta vai onko käytössä myös silmämääräistä tai tilavuuteen perustuvaa mittaamista?
 
Kaipaisin boldattuun perusteluja. En oo kauheesti jaksanu perehtyä asiaan, mut oon ollu siinä käsityksessä, että tuotantoeläimiin käytettäviä resursseja (=tuotantoeläinten ravintoa jne.) voisi valjastaa suoraan ihmiskäyttöön. Luopumalla tuotantoeläimistä kaikenlaiset päästöt siis vähenisivät väistämättä? Toki tää vaatis vegaaniruokavalion valtaväestölle, pelkkä lihan välttely ei riittäisi.

Eiköhän googlella löydy, jos kiinnostaa etsiä ja jos ei kiinnosta, niin en minä näe asiakseni viritellä julkista keskustelua kirjoitetussa muodossa vegaanisyömisen ympäristövaikutuksista vs. sekasyömisen, kun ei nyt kuitenkaan ammattitaitoni piiriin sinänsä kuulu mitenkään, vaan menee kategoriaan, että näin olen ymmärtänyt ja tässä käsityksessä elän ja aina on se mahdollisuus olemassa, että olenkin totaalisen väärässä :unsure:
 
Uusimpaan kirjoitukseen, eli tuoteselosteiden epätarkkuuteen viitaten : Kuinka tarkkaan Sensein oppilaat mittaavat annokset, meneekö kaikki bodytieteellisen tarkasti vaakan kautta vai onko käytössä myös silmämääräistä tai tilavuuteen perustuvaa mittaamista?

Kuka nyt mitenkin näkee tarpeelliseksi kohdallaan ... ei tähän ole mitään yhtä vastausta olemassa.
Kovasti riippuu, että mitä syö ja millä tasolla tavoitteet ovat. Harrastelija kehityskaudella vs. urheilija dieetillä, niin eri mallin toimintaa yleensä vaatii. Minä ilmoitan määrät grammoissa, purkeissa ja kappaleissa. Riippuen mistä puhutaan. Mitään sellaisia ilmaisuja, kuten "kourallinen" tai "puolilautasellista" ei ohjeista löydy.

Vaikka sinänsä hyvinkin tarkasti toteutettaisiin, niin eihän siinä loppupeleissä varsinaista puntarointia ole paljoakaan. Kaksi annosta paketillisesta lihaa, purkillinen rahkaa, yksi banaani, 2dl tai 80g kaurahiutaleita ... jos syö jonkun muun tekemään ruokaa niin yleensä mennään silmäarviolla kuitenkin ja jos itse tekee niin lähinnä puurot ja riisit täytyy puntaroida ja silloinkin desimitta on sinänsä ihan yhtä pätevä väline. Tosin henk koht pidän vaakaa paljon HELPOMPANA kuin desien tai kupillisten kanssa pelaamista.
 
Moi Markku. Taisit treenata joskus 10-vuotta sitten 5/3/1-mallilla. Menikö toteutus jotenkin näin:
5-toiston viikolla: Nousut 5kg:n nousuilla 5-maksimiiin, Esim. 5x130kg, 5x135kg 5x140kg 4x140kg ja sitten se oli siinä.
3-toiston viikoilla: Nousut 5kg: nousuilla 3-maksimiin ja 1-toiston viikolla nousut lähelle 1-maksimia. Sitten kevennys ja sama alusta.

Mikä on sinun mielipide tuosta wendlerin 5/3/1? Itse pidän tuota sinun toteuttamaasi helpompana, niin ei tarvitse pelata prosenttien kanssa.

Harmi kun noita ihan sinun vanhimpia blogi tekstejä treeneistä ei ole luettavissa koska sieltä tämänkin mallin toteutus varmaan olisi selvinnyt.
 
Moi Markku. Taisit treenata joskus 10-vuotta sitten 5/3/1-mallilla. Menikö toteutus jotenkin näin:
5-toiston viikolla: Nousut 5kg:n nousuilla 5-maksimiiin, Esim. 5x130kg, 5x135kg 5x140kg 4x140kg ja sitten se oli siinä.
3-toiston viikoilla: Nousut 5kg: nousuilla 3-maksimiin ja 1-toiston viikolla nousut lähelle 1-maksimia. Sitten kevennys ja sama alusta.

Mikä on sinun mielipide tuosta wendlerin 5/3/1? Itse pidän tuota sinun toteuttamaasi helpompana, niin ei tarvitse pelata prosenttien kanssa.

Harmi kun noita ihan sinun vanhimpia blogi tekstejä treeneistä ei ole luettavissa koska sieltä tämänkin mallin toteutus varmaan olisi selvinnyt.

Jotenkin noin mutta ei 5kg nousut mikään vakio olleet vaan riippuu liikkeestä eli käytännössä käytettävästä painomäärästä. Tuollaisissa esimerkkisi 130-150kg lukemissa 5kg nousut olisi ihan ok, koska edustaa noin 3% nousuja, mutta esim. alle 100kg kuormissa olisi liian paljon, koska silloin raskasta volyymia ei tule tarpeeksi. Idea kun ei kuitenkaan ole säästellä itseään vain sitä raskainta huippusarjaa varten vaan saada riittävästi kokonaisvolyymia. Eikä sitä viimeistäkään sarjaa tarkoituksella alle 5 toiston jätetä, jos tarkoitus on 5 toistoa tehdä. Ei siis ole jatkuvaa failuren paukuttamista vajaalla toistomäärällä, vaan jos tuntuu, että vielä voisi enemmän mennä, niin sitten viimeiseen lisätään vain 2.5kg. Ainoastaan vahingossa harvakseltaa voi jäädä tavoitetoistoista.

Lisäksi aika usein otin ja otan edelleen pidemmän ns. "feeder setin" raskaan nousun loppuun eli esim. 5x 140kg jälkeen viel 8-12 toistoa noin 20-25% pienemmällä kuormalla. Riippuen taas hieman liikkeestä, että kuinka pitkä sarja loppuun.

Wendlerin version suurin ongelma ei ole prosentit vaan tooooosi hidas progressio. Se on sitä ns. "näennäistä progressiota" mistä usein puhun. Painot kyllä nousevat viikosta seuraavaan, mutta jos oikeasti ei ole lähelläkään suorituskykynsä rajaa, niin ei se ole oikeaa uutta kehitystä. En minä ainakaan ole ikinä treenannut millään systeemillä siten, että käyttäisin 4-6kk aikaa sellaisiin kuormiin siirtyäkseni, mitä pystyisin ongelmitta liikuttelemaan jo nyt.
 
Jotenkin noin mutta ei 5kg nousut mikään vakio olleet vaan riippuu liikkeestä eli käytännössä käytettävästä painomäärästä. Tuollaisissa esimerkkisi 130-150kg lukemissa 5kg nousut olisi ihan ok, koska edustaa noin 3% nousuja, mutta esim. alle 100kg kuormissa olisi liian paljon, koska silloin raskasta volyymia ei tule tarpeeksi. Idea kun ei kuitenkaan ole säästellä itseään vain sitä raskainta huippusarjaa varten vaan saada riittävästi kokonaisvolyymia. Eikä sitä viimeistäkään sarjaa tarkoituksella alle 5 toiston jätetä, jos tarkoitus on 5 toistoa tehdä. Ei siis ole jatkuvaa failuren paukuttamista vajaalla toistomäärällä, vaan jos tuntuu, että vielä voisi enemmän mennä, niin sitten viimeiseen lisätään vain 2.5kg. Ainoastaan vahingossa harvakseltaa voi jäädä tavoitetoistoista.

Lisäksi aika usein otin ja otan edelleen pidemmän ns. "feeder setin" raskaan nousun loppuun eli esim. 5x 140kg jälkeen viel 8-12 toistoa noin 20-25% pienemmällä kuormalla. Riippuen taas hieman liikkeestä, että kuinka pitkä sarja loppuun.

Wendlerin version suurin ongelma ei ole prosentit vaan tooooosi hidas progressio. Se on sitä ns. "näennäistä progressiota" mistä usein puhun. Painot kyllä nousevat viikosta seuraavaan, mutta jos oikeasti ei ole lähelläkään suorituskykynsä rajaa, niin ei se ole oikeaa uutta kehitystä. En minä ainakaan ole ikinä treenannut millään systeemillä siten, että käyttäisin 4-6kk aikaa sellaisiin kuormiin siirtyäkseni, mitä pystyisin ongelmitta liikuttelemaan jo nyt.
Kiitos Markku tyhjentävästä vastauksesta. Tällä metodilla on mukava lähteä kipuamaan kohti parempia tuloksia :)
 
Jotenkin noin mutta ei 5kg nousut mikään vakio olleet vaan riippuu liikkeestä eli käytännössä käytettävästä painomäärästä. Tuollaisissa esimerkkisi 130-150kg lukemissa 5kg nousut olisi ihan ok, koska edustaa noin 3% nousuja, mutta esim. alle 100kg kuormissa olisi liian paljon, koska silloin raskasta volyymia ei tule tarpeeksi. Idea kun ei kuitenkaan ole säästellä itseään vain sitä raskainta huippusarjaa varten vaan saada riittävästi kokonaisvolyymia. Eikä sitä viimeistäkään sarjaa tarkoituksella alle 5 toiston jätetä, jos tarkoitus on 5 toistoa tehdä. Ei siis ole jatkuvaa failuren paukuttamista vajaalla toistomäärällä, vaan jos tuntuu, että vielä voisi enemmän mennä, niin sitten viimeiseen lisätään vain 2.5kg. Ainoastaan vahingossa harvakseltaa voi jäädä tavoitetoistoista.

Lisäksi aika usein otin ja otan edelleen pidemmän ns. "feeder setin" raskaan nousun loppuun eli esim. 5x 140kg jälkeen viel 8-12 toistoa noin 20-25% pienemmällä kuormalla. Riippuen taas hieman liikkeestä, että kuinka pitkä sarja loppuun.

Wendlerin version suurin ongelma ei ole prosentit vaan tooooosi hidas progressio. Se on sitä ns. "näennäistä progressiota" mistä usein puhun. Painot kyllä nousevat viikosta seuraavaan, mutta jos oikeasti ei ole lähelläkään suorituskykynsä rajaa, niin ei se ole oikeaa uutta kehitystä. En minä ainakaan ole ikinä treenannut millään systeemillä siten, että käyttäisin 4-6kk aikaa sellaisiin kuormiin siirtyäkseni, mitä pystyisin ongelmitta liikuttelemaan jo nyt.
Moi. Heräsi vielä kysymys tähän progressiomalliin liittyen, että kuinka usein teit jonkinlaisen piikkauksen ja miten sen teit vai taoitko silloin tätä kiertoa yksistään? Sinänsähän tuota voi toteuttaa aika kauankin kun hakee vaihtelua kierrättämällä liikkeitä.
 
Moro Markku!
Onnittelut perusmatkan suorittamisesta! Minulle heräsi pari kysymystä pyörääsi liittyen:
1. Mikä pyörä kyseessä?
2. Oletko ostanut pyörään jotain lisävarausteita ja jos olet niin mitä?
 
Back
Ylös Bottom