AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

Tuli mieleen tuosta viimeisimmästä viestistä, että oletko törmännyt työssäsi tuollaisiin tapauksiin missä henkilöllä olisi ajoittain "ahmimisvimmaa" tai mikä olisikaan sopivampi sana tuolle? :D Eräs tuttavani joskus sanoi kun asiasta tuli jotenkin puhetta, että hänellä tulee joskus tuollaisia "kohtauksia" että syömistä ei vain voi lopettaa ja suuhun tulee niin kauan tavaraa lapottua, että olo tulee huonoks. Että se voi kuulemma olla ruokaa, karkkia, ihan mitä vain mitä syötyä tulee. Onko tälle olemassa jotain psykologista/tieteellistä termiä, onko kyseessä syömishäiriö vai ihan vain itsehillinnän puute? Kuinka tämä on korjattu?
Mitähän sekin tavaran lapioiminen ja ettei voi lopettaa sit loppupeleissä onkaan.. Monen mielestä 5h sisään syöty karkkipussi, sipsipussi ja iso limu on hirveetä mättöö 😁
Kyllä sitä nälkäisenä ja herkkuhimoissa itekin tulee 500g irtokarkkii yhdeltä istumalta vedettyy mut ei nyt joka viikko kuitenkaan.

Eri homma sitten ne jotka syö lohtuun esim. jonkun hyväksikäyttö trauman takii. Kuten hengenvaarallisesti lihava -sarjassa on lähestulkoon kaikilla lapsuudessa ollut jokin trauma ja syömisestä löytynyt keino selviytyä. Surullista kylläkin
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuli mieleen tuosta viimeisimmästä viestistä, että oletko törmännyt työssäsi tuollaisiin tapauksiin missä henkilöllä olisi ajoittain "ahmimisvimmaa" tai mikä olisikaan sopivampi sana tuolle? :D Eräs tuttavani joskus sanoi kun asiasta tuli jotenkin puhetta, että hänellä tulee joskus tuollaisia "kohtauksia" että syömistä ei vain voi lopettaa ja suuhun tulee niin kauan tavaraa lapottua, että olo tulee huonoks. Että se voi kuulemma olla ruokaa, karkkia, ihan mitä vain mitä syötyä tulee. Onko tälle olemassa jotain psykologista/tieteellistä termiä, onko kyseessä syömishäiriö vai ihan vain itsehillinnän puute? Kuinka tämä on korjattu?

"Ahmintahäiriö" eli BED (Binge Eating Disorder) se on on ihan viralliselta nimeltään ja löytyy myös psykologinen tautiluokituksensa. Syömishäiriöiden joukkoon menee. Periaatteessa bulimia, mutta ilman oksentamista. Voisin väittää, että ahmintahäiriötä on omassa työssä tullut vastaan enemmän kuin kaikkia muita perinteisiä syömishäiriöitä yhteensä.

Psykologinen sairaus kyseessä, niin jos vaan yhtään vaikeampi tapaus, niin sen alan / syömishäiriöiden asiantuntijan suuntaan ohjaan. Yleensä kun nämä tulevat esille vasta valmennuksen aikana. Eihän näitä kukaan koskaa etukäteen kerro :) Minä en hoida sairauksia, kun en ole lääkäri tai ravitsemusterapeutti, mutta lievät tapaukset ovat kyllä sellaisia, että niihin ravintovalmennuksenkin muodossa pääsee aika hyvin väliin, koska isona altistavana tekijänä on, että eihän näillä syömisen kokonaisuus mitenkään kunnossa ole.

Suurimpana provosoivana tekijänä yleensä, että syödään ihan liian vähän. Ja sitä sitten kompensoidaan ahmimisella. Kun tällainen henkilö alkaa syömään kulutuksensa mukaan ja muutenkin täyttävä terveellinen kokonaisuus, niin ainakin fyysisen ja kehon hormonaalisen tarpeen ahmimisella saa poistettua. Eihän se psykologista puolta poista, mutta tekee sen korjaamisesta huomattavasti "helpompaa".

Tuo Taitaa olla aika yleistä myös ihan "terveillä" ihmisillä esim. kisa dietin jälkeen.

Pohjaton nälkä kisadieetin perään johtuu kehon hormonaalisesta tilasta... se ei ole psykologinen sairaus.
Joten en vertaisi näitä kahta asiaa toisiinsa.
 
Jos olisi tarkoitus hommata lihasta lisää (kireään kuntoon), sen verta kuin se mahdollista ihan normaalilla ruualla olisi ja rasvaprosentti on tällä hetkellä n. 24% kieppeillä, niin lähtisitkö asiaa suorittamaan vaihtoehdolla a) aluksi ylimääräistä läskiä dieetillä pois ja siitä plussille pikkuhiljaa ja sitten taas dieettiä. Vai b) tästä suoraan plussille ja sitten dieettiä?
 
Jos olisi tarkoitus hommata lihasta lisää (kireään kuntoon), sen verta kuin se mahdollista ihan normaalilla ruualla olisi ja rasvaprosentti on tällä hetkellä n. 24% kieppeillä, niin lähtisitkö asiaa suorittamaan vaihtoehdolla a) aluksi ylimääräistä läskiä dieetillä pois ja siitä plussille pikkuhiljaa ja sitten taas dieettiä. Vai b) tästä suoraan plussille ja sitten dieettiä?
Suoraan dieetille. Sen verran rasvainen kondis.
 
Jos olisi tarkoitus hommata lihasta lisää (kireään kuntoon), sen verta kuin se mahdollista ihan normaalilla ruualla olisi ja rasvaprosentti on tällä hetkellä n. 24% kieppeillä, niin lähtisitkö asiaa suorittamaan vaihtoehdolla a) aluksi ylimääräistä läskiä dieetillä pois ja siitä plussille pikkuhiljaa ja sitten taas dieettiä. Vai b) tästä suoraan plussille ja sitten dieettiä?

Ensin dieetti niin, että rasvat ovat 12% luokkaa ... jos rasvaprosentti alkaa kakkosella, niin siihen ei pidä olla yhtään enempää pehmeää lihaa päälle pistämässä eikä kiinteäkään tartu yhtä hyvin kuin kireämmässä kunnossa. Jotta lihaskasvua tapahtuu, niin siinä joutuu kuitenkin yli kulutuksen syömään ja johtui sitten insuliiniherkkyyden puutteesta tai jostain ihan muusta, niin käytännön tasolla liian rasvaisessa kondiksessa ylikalorit menevät huonommin kiinteän massan hyväksi ja herkemmin rasvamassan.
 
Minulla on omakohtaista kokemusta BEDista. Ylisyöminen pahoinvointiin asti on keino helpottaa psyykkistä olotilaa eli kun oksettaa niin huomio menee fyysiseen tunteeseen ja silloin psyykkiset ongelmat tuntuvat hetken vähäisemmiltä. Sama mekanismi kuin viiltelyllä eli kipua hoidetaan/peitetään toisenlaisella kivulla. Varmaan aina yhteydessä depressioon ja ahdistukseen.
 
Mulla olis Markulle todennäköisesti hyvin "merkityksetön" kysymys, mutta onko sillä suurta merkitystä, sijoittaako 10 minuutin "reippaan" kuntopyöräilyn treenin alkuun vai loppuun? Otin tuon mukaan lähinnä heikon aerobisen kunnon ja hyvän lämmittelyn takia, mutta tuli vaan mieleen, että voiko noinkin lyhytkestoinen, mutta suht ripeä (pyörän mukaan n. 30km/h 10min) syödä voimia itse treeniltä? Vauhti on sellainen, että syke kyllä nousee, lievästi puuskuttaa ja vikoilla minuuteilla hiki nousee pintaan, mutta en kyllä itse koe sen olevan mitenkään kuluttavaa, päinvastoin. Osui vain joku tutkimus eteen, jossa suositeltiin ottamaan pienemmätkin aerobiset treenin jälkeen.
 
Mulla olis Markulle todennäköisesti hyvin "merkityksetön" kysymys, mutta onko sillä suurta merkitystä, sijoittaako 10 minuutin "reippaan" kuntopyöräilyn treenin alkuun vai loppuun? Otin tuon mukaan lähinnä heikon aerobisen kunnon ja hyvän lämmittelyn takia, mutta tuli vaan mieleen, että voiko noinkin lyhytkestoinen, mutta suht ripeä (pyörän mukaan n. 30km/h 10min) syödä voimia itse treeniltä? Vauhti on sellainen, että syke kyllä nousee, lievästi puuskuttaa ja vikoilla minuuteilla hiki nousee pintaan, mutta en kyllä itse koe sen olevan mitenkään kuluttavaa, päinvastoin. Osui vain joku tutkimus eteen, jossa suositeltiin ottamaan pienemmätkin aerobiset treenin jälkeen.

Menee kategoriaan: yksilöstä riippuu ja kokeilemalla selviää.

Eikö jengi enää itse kokeile mitään?! Luetaan tutkimuksia ikään kuin ne olisivat yksilötasolla joku jumalan sana asiasta. Tällaiset jutut mitkä pystyy ihan lyhyessä ajassa yksinkertaisella tavalla omalla kohdallaan testaamaan, niin ei sellaisissa ole tutkimustuloksilla paskaakaan merkitystä. Ne on sitten eri asioita, kun joku sellainen homma, mitä nyt ei oikein pysty mitenkään käytännön tasolla havaitsemaan.

Tutkimus sanoi, että älä tee. Mutta itse koet, että auttaa. Niin kumpaa uskot. Sitä mitä joku jossain jollakin tutki. Vai sitä mitä ihan itse omalla kohdallasi havaitsit.

Huolestuttava kehityssuunta tämä tällainen... joskin ollut nähtävissä jo vuosia.
 
Menee kategoriaan: yksilöstä riippuu ja kokeilemalla selviää.

Eikö jengi enää itse kokeile mitään?! Luetaan tutkimuksia ikään kuin ne olisivat yksilötasolla joku jumalan sana asiasta. Tällaiset jutut mitkä pystyy ihan lyhyessä ajassa yksinkertaisella tavalla omalla kohdallaan testaamaan, niin ei sellaisissa ole tutkimustuloksilla paskaakaan merkitystä. Ne on sitten eri asioita, kun joku sellainen homma, mitä nyt ei oikein pysty mitenkään käytännön tasolla havaitsemaan.

Tutkimus sanoi, että älä tee. Mutta itse koet, että auttaa. Niin kumpaa uskot. Sitä mitä joku jossain jollakin tutki. Vai sitä mitä ihan itse omalla kohdallasi havaitsit.

Huolestuttava kehityssuunta tämä tällainen... joskin ollut nähtävissä jo vuosia.

Itsekin sortunut tähän aikaisemmin. Johtunee siitä, että sitä "tietoa" on niin helppoa saada nykyään ja siihen luotetaan turhan helposti. Erityisesti kun katselee eräiden suosittujen ulkomaalaisten Youtube kanavia, minkä videoiden otsikoissa lukee yleensä tyyliin "Tee näin tai ole ilman lihaksia" ja kuvassa joku melko fitissä kunnossa oleva hemmo, niin voidaan pitää absoluuttina totuutena turhan herkästi. Jengi ei välttämättä esimerkiksi ymmärrä sitä, että vaikka liike X ei olisi välttämättä tutkitusti niin tehokas kuin liike Y, niin se liike X tuo enemmän tuloksia pidemmän päälle jos sitä tekee oikein + hyvällä motivaatiolla jatkossakin + tuntuu oikeassa paikassa, kuin liikettä Y jonka tekeminen vituttaa joka kerta tai paikat alkaa kipuilemaan väärällä tavalla ja täten lopettaa sen tekemisen kokonaan (tai jopa koko treenaamisen). Kaikki liikkeet eivät vaan välttämättä sovi kaikille, kokeilemalla selviää.
 
Menee kategoriaan: yksilöstä riippuu ja kokeilemalla selviää.

Eikö jengi enää itse kokeile mitään?! Luetaan tutkimuksia ikään kuin ne olisivat yksilötasolla joku jumalan sana asiasta. Tällaiset jutut mitkä pystyy ihan lyhyessä ajassa yksinkertaisella tavalla omalla kohdallaan testaamaan, niin ei sellaisissa ole tutkimustuloksilla paskaakaan merkitystä. Ne on sitten eri asioita, kun joku sellainen homma, mitä nyt ei oikein pysty mitenkään käytännön tasolla havaitsemaan.

Tutkimus sanoi, että älä tee. Mutta itse koet, että auttaa. Niin kumpaa uskot. Sitä mitä joku jossain jollakin tutki. Vai sitä mitä ihan itse omalla kohdallasi havaitsit.

Huolestuttava kehityssuunta tämä tällainen... joskin ollut nähtävissä jo vuosia.

Nimenomaan kokeilullahan mä tuon pyöräilyn otin treenin alkuun. Oletin, että tuo avaa kroppaa hyvin ja keuhkot on valmiimpana itse treeniin. Tuli vain mieleen, kun aihetta käsittelevä artikkeli osui silmään. Mielestäni taas on täysin typerää sokeasti tehdä sitä, mihin on tottunut, vaikka se tuntuisikin hyvältä. Voihan esimerkiksi reenata aivan päin helvettiä siitä huolimatta, että se tuntuu toimivan.

Koska tuo pyöräily TUNTUU hyvältä treenin alussa, se ei silti tarkoita, että se olisi kaikkein optimaalisinta. Ihan tästä syystä ajattelin kysyä mielipidettäsi ja mahdollista tietoa siitä, onko noilla mitään merkitystä mihinkään. En näe järkeä kokeilla tuota pyöräilyä treenin lopussa, ellei sen hyödyistä ole tutkittua tietoa verrattuna että sen tekisi alussa.

Pienistä asioista kyse, mutta sitä vartenhan täällä kysellään itseään fiksummilta.
 
Nimenomaan kokeilullahan mä tuon pyöräilyn otin treenin alkuun. Oletin, että tuo avaa kroppaa hyvin ja keuhkot on valmiimpana itse treeniin. Tuli vain mieleen, kun aihetta käsittelevä artikkeli osui silmään. Mielestäni taas on täysin typerää sokeasti tehdä sitä, mihin on tottunut, vaikka se tuntuisikin hyvältä. Voihan esimerkiksi reenata aivan päin helvettiä siitä huolimatta, että se tuntuu toimivan.

Koska tuo pyöräily TUNTUU hyvältä treenin alussa, se ei silti tarkoita, että se olisi kaikkein optimaalisinta. Ihan tästä syystä ajattelin kysyä mielipidettäsi ja mahdollista tietoa siitä, onko noilla mitään merkitystä mihinkään. En näe järkeä kokeilla tuota pyöräilyä treenin lopussa, ellei sen hyödyistä ole tutkittua tietoa verrattuna että sen tekisi alussa.

Pienistä asioista kyse, mutta sitä vartenhan täällä kysellään itseään fiksummilta.

Mietinkin jälkikäteen, että olisi pitänyt laittaa joku disclaimer ensimmäisen rivin sinulle suunnatun vastauksen ja sen perään tulleen yleisemmän tason "avautumisen" väliin :giggle: ... kun ei siis suinkaan ollut sinulle henkilökohtaisesti suunnattu.

Mutta miten niin et pysty kokeilemaan kummalla tavalla treeni menee paremmin? Teet aerobisen treenin alkuun. Miten meni treeni? Teet aerobisen treenin loppuun. Miten meni treeni? Eihän se nyt ole vain subjektiivista näkemystä, että miltä TUNTUI, vaan ihan kiloista ja toistoista ja toki MYÖS treenin aikaisesta koetusta uupumuksesta (RPE) sen saa todettua.

En minä tässä kokeilussa ilman mitään tutkimustietoakaan näe kyllä yhtään mitään ongelmaa?! Teet yhden viikon yhdellä tavalla. Teet toisen toisella tavalla. Ja pahinta mitä voi seurata on, että yksi treeniviikko meni vähemmän optimaalisesti (mikä nyt on hyvin tavoittamaton tila muutenkin) kuin mitä se toinen viikko meni.

Juuri tämä on sitä ongelmallista ajattelua, että ei voi edes sitä yhtä viikkoa "uhrata" KOKEILEMISEEN, kun siinä muka menettää jotain, kun ei ehkä ollutkaan optimaalista ja science based. Viikon verran nyt voi olla vaikka kokonaan treenaamatta ja siinäkään menetä yhtään mitään vs. se että opit jotain itsestäsi mitä pystyt jatkossa hyödyntämään aina.

Proteiinisynteesiä ei pysty tuntemaan. Siinä täytyy luottaa tieteeseen. Mutta tällaiset YKSINKERTAISET asiat kuin, että millaisilla tehoilla tietyllä tai toisella tavalla tehden treeni meni ja miten siitä palauduit, pitää kyllä vaan ihan itsellään ja omalla kohdallaan vain kokeilemalla selvittää, koska tiede ei nyt ylipäätään anna mitään absoluuttisia yksilötason totuuksia tällaisessa asiassa.
 
Mietinkin jälkikäteen, että olisi pitänyt laittaa joku disclaimer ensimmäisen rivin sinulle suunnatun vastauksen ja sen perään tulleen yleisemmän tason "avautumisen" väliin :giggle: ... kun ei siis suinkaan ollut sinulle henkilökohtaisesti suunnattu.

Mutta miten niin et pysty kokeilemaan kummalla tavalla treeni menee paremmin? Teet aerobisen treenin alkuun. Miten meni treeni? Teet aerobisen treenin loppuun. Miten meni treeni? Eihän se nyt ole vain subjektiivista näkemystä, että miltä TUNTUI, vaan ihan kiloista ja toistoista ja toki MYÖS treenin aikaisesta koetusta uupumuksesta (RPE) sen saa todettua.

En minä tässä kokeilussa ilman mitään tutkimustietoakaan näe kyllä yhtään mitään ongelmaa?! Teet yhden viikon yhdellä tavalla. Teet toisen toisella tavalla. Ja pahinta mitä voi seurata on, että yksi treeniviikko meni vähemmän optimaalisesti (mikä nyt on hyvin tavoittamaton tila muutenkin) kuin mitä se toinen viikko meni.

Juuri tämä on sitä ongelmallista ajattelua, että ei voi edes sitä yhtä viikkoa "uhrata" KOKEILEMISEEN, kun siinä muka menettää jotain, kun ei ehkä ollutkaan optimaalista ja science based. Viikon verran nyt voi olla vaikka kokonaan treenaamatta ja siinäkään menetä yhtään mitään vs. se että opit jotain itsestäsi mitä pystyt jatkossa hyödyntämään aina.

Proteiinisynteesiä ei pysty tuntemaan. Siinä täytyy luottaa tieteeseen. Mutta tällaiset YKSINKERTAISET asiat kuin, että millaisilla tehoilla tietyllä tai toisella tavalla tehden treeni meni ja miten siitä palauduit, pitää kyllä vaan ihan itsellään ja omalla kohdallaan vain kokeilemalla selvittää, koska tiede ei nyt ylipäätään anna mitään absoluuttisia yksilötason totuuksia tällaisessa asiassa.

Luulen, että noin lyhyellä kokeilujaksolla muut asiat vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin itse aerobisen ajankohta. Kuitenkin kyseessä on vain 10min aerobinen, joten eihän se voimatasoihin todennäköisesti varsinkaan lyhyellä aikavälillä vaikuta. Sen sijaan tuolle viikon kokeilujaksolle voisi sattua yksi heikompi treenikierto, jolla ei ole mitään tekemistä aerobisen kanssa, jolloin lopputulos on virheellinen.

Jotta tästä voitaisiin saada jonkinlaista dataa edes kokemuksen pohjalta, niin luulen, että pitäisi ensin ottaa tismalleen samoilla kaloreilla, treenityylillä ja "elämänvaiheella" aerobinen reenin alkuun vaikka kuukauden ja sen jälkeen ottaa uusi jakso, mutta tehdä aerobinen treenin jälkeen. Se ei nyt kuitenkaan itsellä onnistu, koska dieetti, jolloin kalorit eivät ole jatkuvasti samat ja näin ollen sarjapainoihin todennäköisesti tulee muutoksia, vaikka aerobinen olisi missä välissä.

Mulla on nyt kokemusta aiheesta sen verran, että tiedän tuon aerobisen sopivan mulle treeniin, koska helpottanut etenkin jalkapäivien hapenottokykyä. Sitä en tiedä, olisiko parempi tehdä ennen vai jälkeen treenin, vai onko sillä mitään merkitystä mihinkään. Eli mulla oli ongelma ja kokeilun kautta sen "ratkaisin". Nyt mulla ei ole enää ongelmaa, vaan lähinnä mielenkiinnosta kyselen, että onko tähän jotain mielipiteitä tai faktaa.
 
Luulen, että noin lyhyellä kokeilujaksolla muut asiat vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin itse aerobisen ajankohta. Kuitenkin kyseessä on vain 10min aerobinen, joten eihän se voimatasoihin todennäköisesti varsinkaan lyhyellä aikavälillä vaikuta. Sen sijaan tuolle viikon kokeilujaksolle voisi sattua yksi heikompi treenikierto, jolla ei ole mitään tekemistä aerobisen kanssa, jolloin lopputulos on virheellinen.

Jotta tästä voitaisiin saada jonkinlaista dataa edes kokemuksen pohjalta, niin luulen, että pitäisi ensin ottaa tismalleen samoilla kaloreilla, treenityylillä ja "elämänvaiheella" aerobinen reenin alkuun vaikka kuukauden ja sen jälkeen ottaa uusi jakso, mutta tehdä aerobinen treenin jälkeen. Se ei nyt kuitenkaan itsellä onnistu, koska dieetti, jolloin kalorit eivät ole jatkuvasti samat ja näin ollen sarjapainoihin todennäköisesti tulee muutoksia, vaikka aerobinen olisi missä välissä.

Mulla on nyt kokemusta aiheesta sen verran, että tiedän tuon aerobisen sopivan mulle treeniin, koska helpottanut etenkin jalkapäivien hapenottokykyä. Sitä en tiedä, olisiko parempi tehdä ennen vai jälkeen treenin, vai onko sillä mitään merkitystä mihinkään. Eli mulla oli ongelma ja kokeilun kautta sen "ratkaisin". Nyt mulla ei ole enää ongelmaa, vaan lähinnä mielenkiinnosta kyselen, että onko tähän jotain mielipiteitä tai faktaa.

Minun näkemykseni on, että ehdottomasti kannattaa tällainen kroppaa lämmittävä / herättävä (vaikkakin ei ihan lepsu sellainen) aerobinen tehdä treenin alkuun... jos kunto sen vaan kestää / niin kovaa kuin kunto sen kestää... eli ei niin kovaa, että se syö treenistä jaksamista. Tähän perustan sen, että varmasti kokeilemalla huomaat väsytätkö tällä itsensä vai et. Jos suoritat itsellesi sopivan kovaa niin treeni menee paremmin. Jos suoritat liian kovaa niin sitten treeni menee huonommin.

- - - - - -

Mutta pohditaanpa tätä kokemus vs. tiede vielä vähän :giggle: Kuulostaako järkevältä:

Et olisi valmis perustamaan tätä päätöstä omaan kokemukseesi viikon aikavälillä, koska olosuhde ei välttämättä olisi aivan vastaava.
MUTTA.
Olisit kuitenkin valmis perustamaan päätöksen siihen mitä asiasta on havaittu jonkun kokoisesta ryhmästä (harvoin kovin isoja ryhmiä tutkimuksissa), jotka mahdollisesti edustavat ihan erilaista populaa (treenaamattomia keski-ikäisiä naisia tms.), jossain ihan eri olosuhteessa, yleensä eri maassa ja aerobinenkin mahdollisesti tehty enemmän tai vähemmän eri tavalla.

Vaikkakaan mahdollisesti ei täysin vastaava, niin uskallan silti väittää, että ensin mainittu olosuhde menisi huomattavasti lähemmäs SINUN olosuhdettasi.

En nyt vaan löydä tuosta ajattelusta mitään logiikkaa tällaisessa asiassa, jonka itsellään testaaminen on hyvin suoraviivaista.
Jos vielä löydät niin linkkaa ihan piruuttasi se artikkeli missä asiasta jotain väitetään, niin katsotaan selviääkö, että millaiseen tutkimukseen väitteensä edes perustavat??
 
Se, miten lajin harrastajat kuvailevat kilpakehonrakentajan lihaksia, tuntuu ulkopuoliselle tarkkailijalle joskus yhtä kryptiseltä kuin viininiilojen "takaapäinantavuudet" ja "tallinnurkat". Mitä esimerkiksi voisi olla "kivinen liha"? Onko urheilufysiologian näkökulmasta lihaksella oikeasti muita visuaalisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia kuin koko, muoto ja päällä olevan rasvan tai nesteen määrä?
 
Se, miten lajin harrastajat kuvailevat kilpakehonrakentajan lihaksia, tuntuu ulkopuoliselle tarkkailijalle joskus yhtä kryptiseltä kuin viininiilojen "takaapäinantavuudet" ja "tallinnurkat". Mitä esimerkiksi voisi olla "kivinen liha"? Onko urheilufysiologian näkökulmasta lihaksella oikeasti muita visuaalisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia kuin koko, muoto ja päällä olevan rasvan tai nesteen määrä?

On... juurikin se mikä saa kivisen näköisen lihaksen aikaan = lihastonus eli jänteys.

Wiki: "Jänteys tai lihasjänteys, joskus myös lihastonus, on lihaksilla jatkuvasti oleva supistustila. Jänteyden aiheuttaa jatkuva hermoimpulssien syöttö lihaksiin."

On siis hermostollinen ominaisuus ja siitä syystä saa vain raskaalla (voimatyyppinen) treenillä, ei pidemmillä sarjoilla.
 
Mulla olis Markulle todennäköisesti hyvin "merkityksetön" kysymys, mutta onko sillä suurta merkitystä, sijoittaako 10 minuutin "reippaan" kuntopyöräilyn treenin alkuun vai loppuun? Otin tuon mukaan lähinnä heikon aerobisen kunnon ja hyvän lämmittelyn takia, mutta tuli vaan mieleen, että voiko noinkin lyhytkestoinen, mutta suht ripeä (pyörän mukaan n. 30km/h 10min) syödä voimia itse treeniltä? Vauhti on sellainen, että syke kyllä nousee, lievästi puuskuttaa ja vikoilla minuuteilla hiki nousee pintaan, mutta en kyllä itse koe sen olevan mitenkään kuluttavaa, päinvastoin. Osui vain joku tutkimus eteen, jossa suositeltiin ottamaan pienemmätkin aerobiset treenin jälkeen.

Jos 10min kuntopyöräily, vaikka ois ripeääkin, vaikuttaa kuluttavasti punttitreeniin. Niin kyllä mun näkemyksen mukaan peruskunto on niin paskalla tasolla, että on hyvin paljon syytä alkaa panostamaan siihen peruskuntoon ja sen mukana tuomaan palautumiskapasiteettiin. Tällanen tuli mieleen vaikken Markku olekkaan.
 
Jos 10min kuntopyöräily, vaikka ois ripeääkin, vaikuttaa kuluttavasti punttitreeniin. Niin kyllä mun näkemyksen mukaan peruskunto on niin paskalla tasolla, että on hyvin paljon syytä alkaa panostamaan siihen peruskuntoon ja sen mukana tuomaan palautumiskapasiteettiin. Tällanen tuli mieleen vaikken Markku olekkaan.
Kyllä se pyörän polkeminen ripeästi vastuksella hapottaa etureisiä, mikä voi vaikuttaa esim kyykkyyn. Vaatii jonkun verran aikaa että tottuu. Sama asia kun ensimmäisiä kertoja kiipee porraskonetta ylös.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom