Onko olemassa minkäälaista sääntöä sille, kuinka paljon hiilaria tulisi saada treenin jälkeen?
Eli onko esim. 200-300g hiilaria liikaa, varastoituuko tuosta osa rasvaksi jne?
Ei ole sääntöjä. Riippuu siitä, että mikä on kokonaistarve vrk-tasolla. Ei kroppa ihan niin lyhyellä aikavälillä toimi. Jos vaikka treenin on aamulla niin kaikki loput sen päivän syömiset on ”treenin jälkeistä hiilari” ... ja ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Aina kun syö niin kroppa varastoi rasvaa (jopa dieetillä). Aina kun on syömättä niin kroppa käyttää sitä ateriasta varastoimaansa rasvaa (jopa offilla).
Kävit venyttelyä läpi ensimmäisessä Q&A:ssa. Mutta kiinnostaisi se, että miten kannattaa kroppa lämmitellä jos venyttelee kotona illalla tunteja treenin jälkeen? Onko jokainen lihasryhmä 2x viikossa tarpeeksi, jos tavoitteena elastisuus/vammariskin vähentäminen? Kroppa tulee siis treenattua 2x viikossa läpi ja venyteltyä treenatut lihakset treenipäivän iltaisin, välipäivisin en venyttele koska DOMSeissa olevia lihaksia on todella epämiellyttävää venytellä.
En näe mitään syytä venytellä vasta kotona. Venyttele treenin päälle niin ei tarvi erikseen lämmitellä. Ei siihen mitään tiettyä tapaa ole MITEN pitäisi lämmitellä... kunhan nyt jotenkin ylipäätään lämmittelee. Jos 2x viikossa treenaa niin kyllä sitten 2x viikossa on ihan riittävästi venyttelyäkin... jos ei tosiaan tarkoitus ole kuitenkaan oikein venyvyyttä lisätä.
Markun mielipiteet dieetin aikaisesta treenistä olisi kiva kuulla. Perusperiaatteet siis. Tehdäänkö enemmän perusliikkeitä ja lyhyehköjä sarjoja voimahakuisesti jättäen jopa sarjoja hieman vajaaksi? Moni pelottelee asialla, että kovaa treenaten ja erikoistekniikoita käyttäen treeni söisi lihasmassaa. Onko tuo pelko oikeasti aiheellinen? Entä olisiko treenijakoa fiksua vaihtaa useampijakoisesta esimerkiksi 2-jakoiseen dieetin ajaksi? Onko lihaksen säilymisen kannalta merkitystä sillä, että treenataanko sitä kerran vai kaksi viikossa? .
Ei ne dieettitreenin perusperiaatteet paljoa bulkkitreenistä eroa. Ainoa isompi ero oikeastaan on juuri tuo failureen treenaaminen ja se failuren määrä (eli onko positiivinen vai negatiivinen failure). Lihasmassa säilyy vähemmälläkin, kunnon kulutuksen saa aikaan ilman tehokeinoja. Ei tarkoita että treenataan löysästi, mutta ei itseään pidä ylimääräistä hakata, koska kuten sanottu niin ei se lihas kasvamassa ole aivan sama kuinka kovaa tai paljon treenaa.
En usko että erikoistekniikat lihasmassaa syömässä on, mutta kun ei ne mitään hyödytäkään. Palautuminen vaan hidastuu liikaa eikä se niin kehuttavaa dieetillä ole muutenkaan jos offi-aikaan vertaa.
Ei treenijako lihasmassa säilymiseen vaikuta mielestäni, mutta 2-jakoisella saa yleensä paremman kokonaiskulutuksen aikaan. Sitten voi vaihtaa harvempaan eli 3-jakoiseen jos alkaa palautuminen tehdä tiukkaa tiheämpijakoisella. Moni on dieetillä 4-jakoisellakin hyvää tulosta saanut, että ei voi sanoa, että se ei toimisi, mutta minun mielestäni ei ole optimaalista.
Kuinka usein sinun mielestä pitäisi vaihdella toistomääriä treeneissä?
Minun mielestäni koko ajan pitää treenata koko toistorepertuaaria mikä tavoitteen kannalta oleellista. Eli kehonrakentajan ei tarvi maksimi-ykkösiin mennä, mutta koko ajan pitää liikkua vaikka siinä 5-20 toiston välissä... voimailijat sitten 1-15 toiston välissä.
Se on tasan niin yksinkertaista että se toistomäärä / toistoalue mitä et käytä koko ajan niin siinä suoritus heikkenee ja nopeasti.
Olisko Mr. Tikalla näkemystä keski-ikäisen, + 45 v, harjoittelun päälinjoihin? Bulkkaus/dieettaus-regiimi ei oikein tunnu enää aineenvaihdunnan vähitellen hidastuessa mielekkäältä. Tuntuu, että kilot tulee yhä helpommin ja poistuu yhä vaikeammin. Kuitenkin on vaikea luopua ajatuksesta, että jonkinlaista - edes pientä- lihaskasvutavoitetta tarvitsisi harjoittelun motivaattoriksi.
Kyllä tuossa laittaisin sitten kalorisyklittelyt mukaan suunnitelmiin... eli periaatteessa tavoite ei ole painoaan juurikaan nostaa, mutta kuitenkin pitää päästä plussakaloireilla olemaan. Aina sellainen 6-8 viikkoa pienellä plussalla ja sitten 2 viikkoa isolla miinuksella.
Mitä mieltä Tikka on muuten lihasmassakasvatuksen sekä voimantuoton syklittämisestä? Jos oletetaan että lihasmassa kasvaisi parhaiten failureilla ym. poppaskonsteilla, niin ainakin tuossa tapauksessa sen luulisi olevan järkevää failureiden syödessä voimantuoton kasvua.
Voihan sitä nyt hypertrofia-kausia ja voimatreeni-kausia isommassakin skaalassa syklittää... eli muutaman kk jaksoissa. Kuten tuossa edellä tuli vähän mainittua niin mitään toistoaluetta ei pidä sitten koskaan kokonaan unohtaa, mutta vahvasti painostusta johonkin tiettyyn.
Joskaan en näe mitään ongelmaa siinä, että treenaa voimaa sekä massaa yhtä aikaa... siten se suurimmalle osalle normaalia harrastajakuntaa parhaiten toimii. Voiman kasvu aikaansaa lihasmassaa ja lihasmassan kasvu aikaansaa voimaa.
Treeniin laitetaan joku iso pääliike ja siinä on sitten suunnitelmallinen voimaprogressio. Treenin loput liikkeet on sitten bodauksellisempaa settiä ilman sen suurempia suunnitelmallisuuksia ja siellä saa failurea ja erikoistekniikkaa hakata sen mitä palautumiskapasiteetti kestää.
Voimakehitys kuitenkin on vahvasti liike ja liikerata keskeistä, niin samaa lihasryhmää voi kyllä treenata ”voimamielessä” ilman failurea sekä lihasmassan kannalta failureen ja yli samassa treenissä kunhan molempia ei tee samassa liikkeessä.
) herätys 06:30 ja siitä vaatteet päälle ja 06:45 autossa matkalla salille. Aamupalaa en siis syö ennen reeniä (toki vettä vähän ja reenin aikana Octanea). Reenin jälkeen vedän vähän tuhdimman palkkarin (noin 1.5-2x"suositus"). Ensimmäisen varsinaisen aterian syön noin 1.5-2h tämän jälkeen ja siitä noin 3h välein iltaan asti, yhteensä 6-7 ateriaa. Tavoitteena (yllättäin...) kasvattaa lihasta (reenit usein volyymi-painotteisia) ja pitää kroppa siedettävissä rasvoissa (ruokavalio VHH-pohjainen).
