Kun siis aloit ensimmäistä kertaa keskittymään vain [paino]määrän sijaan myös tuntumaan / tekemisen LAATUUN niin, johan alkoi kehitystäkin tulemaan. Mitäs ihmeellistä tässä? Kuulostaa täysin normaalilta treenajana kehittymisen kaarelta. Ensin hakataan vaan painoa lisää ja jossain kohtaa aletaan miettimään, niin että pitäisikö tämän tuntuakin jossain... ja ehkä jopa jossain tietyssä paikassa.
Laatuun pitää panostaa aina. Sarjapainojen kyttääminen on vaan lihastenkasvatuksen kannalta epäoleellista siinä vaiheessa kun riittävä voimataso lähtötilanteeseen nähden on hankittu ja voimatason kasvatus muuttuu vaikeammaksi kuin lihasmassan hankinta. Pitää ottaa jokaisesta toistosta mahd suuri hyöty irti, ja se ei yleensä onnistu lyömällä lisää kuormaa liikkeisiin.
Mutta kerropa sitten Markku-sedälle, miten tekemisen MÄÄRÄ ja LAATU ovat toisensa poissulkevat tekijät?? Koska eiväthän ne ole. Vaan ne ovat kaksi täysin erillistä tekijää ja kehitys on optimaalista-maksimaalista vain silloin kun tajutaan hyödyntää molemmat.
Laatu ja määrä eivät ole toisiansa poissulkevia asioita,enkä näin ole sanonut
Periaatteessa olet oikeassa, että se mikä johtaa kehitykseen on lihaksen kokeman kokonaiskuormituksen nousujohteisuus... sarjapainot vaan sattuvat olemaan suurimman osaa porukkaa kohdalla paras työkalun sen kasvattamiseen joskaan ei ainoa... tosin sarjapainot ovat ainoa jossa ei periaatteessa ole mitään teoreettista ylärajaa. Käytännössä raja kyllä tulee vastaan, kun eihän nekään loputtomiin kasva, mutta ei kasva lihaskaan.
Tämä on kyllä mun mielestä bullshittiä. Väittäisin että suurimmalla osalla paras työkalu KOHDELIHAKSEN kokonaiskuormituksen kasvattamiseen on opettelemaan tekemään työtä oikealla/oikeilla lihaksilla.
Tämä koskee myös pitkään salilla treenanneita kavereita, jotka luulevat tekevänsä kaiken oikein.
Tämä koskee myös itseäni. Silloin kun tehdään oikeasti hyvällä tekniikalla ja tuntumalla, niin ei ne sarjapainot kauheasti kasva mihinkään suuntaan kun riittävän kauan tahkottu salilla.
Sarjapainojen kasvatus on vain yksi asia monien muiden lihaskasvua stimuloivan tekijöiden joukossa.
Sarjapainojen kasvatusta ei pitäisi nostaa muiden tekijöiden yläpuolelle.
Kaikki on yksilöllistä myöskin.
Ai senkö takia kevyemmissä painoluokissa nostetaan enemmän ja painavammissa painoluokissa vähemmän... eikun miten se menikään.
Voimatasot ei kerro paljoakaan lihasmassta. 2 ihmistä joilla sama lihasmassa voivat täysin erivahvuisia.
Painavampana ihminen on yleensä lähes automaattisesti vahvempi. Se nyt vaan menee näin.
Itsekin olin 6 vuotta sitten läskibulkilla huomattavasti vahvempi kuin tätäpäivänä. ..tekniikka oli kunnossa myös silloin.
Tietyn pisteen jälkeen KAIKKI on ihan saatanan hidasta. Kuten sanottu sarjapainoja ei pysty kasvattamaan loputtomiin, mutta ei pysty mitään muutakaan... ei edes lihasta. Ja jos sarjapainojen lisääminen / kasvattaminen johtaa formin / tuntuman hajoamiseen niin silloinhan se tehdään väärällä tapaa.
Jossain vaiheessa tulee vastaan tilanne että sarjapainoja ei pysty hyvällä tekniikalla kasvattamaan vaikka tekisi mitä. Mitä silloin tehtävissä? aivan, keskittymällä muuhun kuin sarjapainoihin. Hakemalla kokoajan enemmän laatua yksittäisiin toistoihin, tämän takia juuri mainitsinkin että voi tehdä pitkäänkin täysin samoilla painoilla, mutta lihaksen kokema rasitus nousee, tämän pitäisi olla lihaskasvun kannalta aina oleellisempaa kuin ne absoluuttiset kilot tangossa.
Aloittelijalla sarjapainoijen kasvatus on ehkä se paras tapa hankkia lihasta/voimaa.
siinä vaiheessa kun alkaa olemaan esim penkkipunnerruksessa 3 punaista kiekkoa molemmissa päissä niin kyllä jotain tehdään väärin jos se sillä kuormalla ei saa lihasta riittävästi rasitettua.
Kyse ei siis edelleenkään ole VASTAKKAINASETTELUSTA vaan kaikkia nousujohteisuuden mahdollistavia tekijöitä tulee hyödyntää... kuten sanoin: Määrä ja laatu eivät ole toisensa poissulkevia tekijöitä.