AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Markulle kysymys viitaten massaa voimaan kirjaan. Mielestäni kirjassa harjoittelun osalta käytiin hyvin lihaskasvun mekanismeja. Kuitenkinkin ruokapuolella suositeltiin kaavaa 2 viikkoa plussalla ja taas 2 viikkoa miinuksella. Asiaa perusteltiin jotenkin että kahdessa viikossa katoaa paras terä aina(oli plussalla tai miinuksella) onko sinusta tämmöinen tapa hyvä tapa kehittää lihasmassaa ravinnon osalta?
 
Miten järjestelisit viikkotasolle yläkroppa/alakroppa/kokokroppa -jaon, jossa keho tulisi tehtyä kolme kertaa läpi päätavoitteena nostaa sarjapainoja pääliikkeissä, mutta kumminkin tehdä mukana pitempiä sarjoja? Tulisiko kokokroppa treenien välillä olla välipäivä vai voiko viikkotason ohjelman strukturoida näin:
Ma: Kokokroppa
Ti: Kokokroppa
Ke: väli
To: Yläkroppa
Pe: Alakroppa
La&su: väli

Onko idea mistään kotoisin vai olisiki tähän fiksumpia vaihtoehtoja?
 
Markulle kysymys viitaten massaa voimaan kirjaan. Mielestäni kirjassa harjoittelun osalta käytiin hyvin lihaskasvun mekanismeja. Kuitenkinkin ruokapuolella suositeltiin kaavaa 2 viikkoa plussalla ja taas 2 viikkoa miinuksella. Asiaa perusteltiin jotenkin että kahdessa viikossa katoaa paras terä aina(oli plussalla tai miinuksella) onko sinusta tämmöinen tapa hyvä tapa kehittää lihasmassaa ravinnon osalta?

Mulle tuli tähän liittyen mieleen jatkokysymys, eli mikä olisi lyhyin järkevä vuorotteluväli plussilla ja miinuksilla? Ja vaikuttaako tähän henkilön rasvaisuusprosentti ja aineenvaihdunta millä tasolla. Tiedän joitain tapauksia jotka on vaihdelleet dietin ja plussan väliä jopa kuukauden välein, mutta kunto on ollut jo valmiiksi kireä näissä tapauksissa.
 
Miten järjestelisit viikkotasolle yläkroppa/alakroppa/kokokroppa -jaon, jossa keho tulisi tehtyä kolme kertaa läpi päätavoitteena nostaa sarjapainoja pääliikkeissä, mutta kumminkin tehdä mukana pitempiä sarjoja? Tulisiko kokokroppa treenien välillä olla välipäivä vai voiko viikkotason ohjelman strukturoida näin:

Näin minä nuo laittaisin.

ma - koko
ti
ke - koko
to
pe - ylä
la ala
su
 
Markulle kysymys viitaten massaa voimaan kirjaan. Mielestäni kirjassa harjoittelun osalta käytiin hyvin lihaskasvun mekanismeja. Kuitenkinkin ruokapuolella suositeltiin kaavaa 2 viikkoa plussalla ja taas 2 viikkoa miinuksella. Asiaa perusteltiin jotenkin että kahdessa viikossa katoaa paras terä aina(oli plussalla tai miinuksella) onko sinusta tämmöinen tapa hyvä tapa kehittää lihasmassaa ravinnon osalta?

Kyllä minun kokemukseni ovat juuri päinvastaisia... enkä nyt tarkoita vain omalla kohdalla kokeiluja, vaan myös valmennettavien osalta. Kropalta ottaa yleensä vähintään pari viikkoa siihen, että saa yhtään kiinni siitä mitä ollaan tekemässä. Aivan liian lyhyinä jaksoina pidän 2+2 viikkoa vaikka haluaisi syklitellä tiheämminkin.

Mulle tuli tähän liittyen mieleen jatkokysymys, eli mikä olisi lyhyin järkevä vuorotteluväli plussilla ja miinuksilla? Ja vaikuttaako tähän henkilön rasvaisuusprosentti ja aineenvaihdunta millä tasolla. Tiedän joitain tapauksia jotka on vaihdelleet dietin ja plussan väliä jopa kuukauden välein, mutta kunto on ollut jo valmiiksi kireä näissä tapauksissa.

Ennenkin ollut tästä täällä juttua ja kuten silloinkin sanoin, niin minä en ole lyhyiden syklittelyjen kannattaja alkuunkaan. Monella menee vaan siihen, että ei oikein ikinä tee kunnolla mitään kun on koko ajan vaihtamassa kehonkoostumuksen suuntaan. Jos tavoitteena on lihasmassaa kasvattaa niin mitä enemmän ja kauemmin pystyy olemaan plussalla (ilman liiallista lihomista) ja mitä vähemmän aikaa ja harvemmin joutuu olemaan miinuksilla, niin aina on vaan enemmän sitä aikaa jolloin lihas kasvaa. En minä ainakaan tee mitään liian tiukkoja aikatavoitteita, vaan se ratkaisee esim. massakaudella paljon, että missä muodossa massaa tulee.

Jos ei saa aikaiseksi kuin läskiä niin sitten on syytä siirtyä kiristelemään nopeammalla aikataululla ja samalla miettiä mikä meni vikaan. Jos paino nousee vaikka 10kg 1½ vuodessa, mutta se on melkein kaikki lihasmassaa, niin eihän siinä silloin tarvitse dieettiä miettiä ollenkaan, vaan jatkaa samaa rataa vaan.
 
Riippuu täysin yksilöstä.
Mutta hyvänä nyrkkisääntönä miesten ei pidä mennä alle 60g/pv rasvamäärään... eli nyt sitten oma paino ole jotain 60-70kg väliltä niin sitten voi mennä vielä välillä 50-60g/pv mutta ei alemmas.
Sen 1g / painokg voi kyllä dieetillä unohtaa. Vain jos on pirun korkea kulutus niin se onnistuu ja yleensä muuten ei, koska jää hiilarit liian pieniin.
Minkälaisia oireita pitäisi alkaa huomaamaan/ tulemaan jos rasvat on alle tuon 60g/pv?
 
Minkälaisia oireita pitäisi alkaa huomaamaan/ tulemaan jos rasvat on alle tuon 60g/pv?

Ihan ensimmäisenä jatkuva väsymys ja matala energiataso eli yleinen väsymys sekä energian puute treenissä sekä jatkuva nälkä.
Nämä edellä mainitut voivat toki olla osa millaista tahansa dieettiä jos kyseessä on kova energiavaje ja todella matala rasvaprosentti, mutta jos ei pitäisi olla mitenkään erityisen radikaali tilanne, niin rasvamäärästä etsisin vikaa ensimmäisenä.

Vahvasti nimenomaan rasvamäärään viittaa, jos iho kuivuu normaalia enemmän ja nivelet alkavat särkemään.
Mentaalipuolelta jatkuva ärtyneisyys ja keskittymisongelmat ym. ns. kongnitiiviset vaikeudet.

Siinä nyt mitä ensimmäisenä tulee mieleen mitä lyhyellä aikavälillä tapahtuu ja pystyy ilman veritestejä havannoimaan.
 
Tässä oltu nyt 6 viikkoa perinteisellä hiilaridieetillä ilman tankkauksia ja paino pudonnut 78 kilosta reiluun 73 kiloon. Yleinen jaksaminen ollut hyvällä tasolla mitä nyt nälkä silloin tällöin vaivaa ja välillä väsy painaa pahasti päälle. Ehkä tässä viime aikoina huomannut että pumppi rupeaa irtoamaan heikohkosti ja unet välillä vähän katkonaisia.

Ajattelin kuitenkin suunnitella tankkausta tuonne ensi viikon loppuun. Tuli vaan mieleen tässä, että onko ok jos tankkauksia pidetään oman fiiliksen mukaan? Kun lukenut että olisi suositeltavaa esimerkiksi pitää neljän dieettiviikon jälkeen. Omaan silmään kunto on kiristynyt, paino pudonnut ja vyötäröstä lähtenyt hyvin senttejä.

Pieni lisäbuusti aineenvaihdunnalle ja pääkopalle olisi paikallaan. Että eihän tässä nyt vissiin kovin pöpelikköön olla menty, koska homma mennyt jatkuvasti eteenpäin.
 
Moro. Meille syntyi hiljattain ensimmäinen lapsemme, mikä on siis sinänsä hieno juttu, mutta yöunet jäävät katkonaisiksi. Lisäksi ylipäänsä salille pääsee vain kaksi kertaa viikossa. Ja vaikka nukkuisi päiväunia, niin siltikin jaksaminen treenien aikana on selvästi puutteellista. Olisko jotain vinkkejä, miten tässä vaiheessa treeniuraa kannattaisi toimia, että menetykset olisivat mahdollisimman pienet? En ole mikään kilpaurheilija, mutta kuitenkin viisi vuotta salilla käynyt tavoitteellinen harrastaja, joka haluaisin sen saavutetun kohtuullisen lihaksikkuuden ylläpitää.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Moro. Meille syntyi hiljattain ensimmäinen lapsemme, mikä on siis sinänsä hieno juttu, mutta yöunet jäävät katkonaisiksi. Lisäksi ylipäänsä salille pääsee vain kaksi kertaa viikossa. Ja vaikka nukkuisi päiväunia, niin siltikin jaksaminen treenien aikana on selvästi puutteellista. Olisko jotain vinkkejä, miten tässä vaiheessa treeniuraa kannattaisi toimia, että menetykset olisivat mahdollisimman pienet? En ole mikään kilpaurheilija, mutta kuitenkin viisi vuotta salilla käynyt tavoitteellinen harrastaja, joka haluaisin sen saavutetun kohtuullisen lihaksikkuuden ylläpitää.
Itselläni on pian tuo sama elämäntilanne edessä.

Eiköhän tässä tapauksessa mene niin että turha asiasta on ottaa stressiä, vaan menee sillon kun aika ja rahkeet riittää, eikä niin että väkisin käydään se x-määrä viikossa ja treeneistä ei juuri mitään irti saa.
Veikkaan että Markun vastaus kulminoituu myös siihen että tekeminen on miellekästä ja mielihyvää tuottavaa. Nopeasti tuo väkisin x-määrän käyminen salille turhauduttaa kun tulosta ei tule ja saavutettujen lihasmassan häviäminen aiheuttaa stressiä, niin vedetään kroppa aikamoiseen juntturaan yhdistettynä vähäisiin/katkonaisiin yöuniin.
 
Siinä nyt mitä ensimmäisenä tulee mieleen mitä lyhyellä aikavälillä tapahtuu ja pystyy ilman veritestejä havannoimaan.
Viitsitkö kertoa enemmin haittoja jotka huomaa vain labroilla? Itselläni hyvin matalat rasvat periaatteessa plussilla ja miinuksella mennessä. Vaivaa refluksi tauti paljon pahemmin korkeammilla rasvoilla.
 
Tässä oltu nyt 6 viikkoa perinteisellä hiilaridieetillä ilman tankkauksia ja paino pudonnut 78 kilosta reiluun 73 kiloon. Yleinen jaksaminen ollut hyvällä tasolla mitä nyt nälkä silloin tällöin vaivaa ja välillä väsy painaa pahasti päälle. Ehkä tässä viime aikoina huomannut että pumppi rupeaa irtoamaan heikohkosti ja unet välillä vähän katkonaisia.

Ajattelin kuitenkin suunnitella tankkausta tuonne ensi viikon loppuun. Tuli vaan mieleen tässä, että onko ok jos tankkauksia pidetään oman fiiliksen mukaan? Kun lukenut että olisi suositeltavaa esimerkiksi pitää neljän dieettiviikon jälkeen. Omaan silmään kunto on kiristynyt, paino pudonnut ja vyötäröstä lähtenyt hyvin senttejä.

Pieni lisäbuusti aineenvaihdunnalle ja pääkopalle olisi paikallaan. Että eihän tässä nyt vissiin kovin pöpelikköön olla menty, koska homma mennyt jatkuvasti eteenpäin.

Ainahan tankkaukset pitäisi pitää nimenomaan TARPEEN mukaan eikä sinänsä minkään ennalta määrätyn viikkomäärän välein. Tämä tosin edellyttää sen, että tuntee oman kroppansa... kun ei jaksa, pumppi vielä tavallista surkeampi (kun eihän se dieetillä koskaan parhaimmillaan ole), kylmän tuntemuksia jne.
 
Moro. Meille syntyi hiljattain ensimmäinen lapsemme, mikä on siis sinänsä hieno juttu, mutta yöunet jäävät katkonaisiksi. Lisäksi ylipäänsä salille pääsee vain kaksi kertaa viikossa. Ja vaikka nukkuisi päiväunia, niin siltikin jaksaminen treenien aikana on selvästi puutteellista. Olisko jotain vinkkejä, miten tässä vaiheessa treeniuraa kannattaisi toimia, että menetykset olisivat mahdollisimman pienet? En ole mikään kilpaurheilija, mutta kuitenkin viisi vuotta salilla käynyt tavoitteellinen harrastaja, joka haluaisin sen saavutetun kohtuullisen lihaksikkuuden ylläpitää.

En osaa samaistua tällaiseen ongelmaan :D
Minä vedin 2012 kisadieetin samalla, kun tein täyttä päivätyötä, oma valmennusyritys oli kovassa kasvussa ja lapsi alle vuoden ikäinen.

Aikaa löytyy jos sitä haluaa löytää.
Ja jokaisen pitää sitten vaan omalla kohdallaan miettiä, että mihin sen haluaa käyttää.

Enkä todellakaan tarkoita, että sen kaikilla pitäisi olla sitä mitä minulla oli. Aktiiviharrastajalle 2x viikossa treeniä 1-jakoisella riittää aivan varmasti kaiken saavutetun ylläpitoon, kun vaan pitää myös syömisistä huolen, vaikka lepo ei kummoista olisikaan.

Ja omaltakin kohdalta voin sanoa, että olihan se aika aivan jäätävää väsymystä ja tervassa tarpomista ja jos uudelleen tekisin, niin en todellakaan noita yhdistäisi, mutta kyllä se onnistuu, kun vaan tekee what ever it takes goddammit o_O
 
Miten Markun treenit menee? Onko sinulla joitain muitakin tavoitteita tällä hetkellä, kuin 60kg käsipainoilla penkkiä?

Ei minulla valittamista... kaikki paikat on kokolailla niin ehjät kuin vain voivat näillä kilometreillä enää olla :D
Ensisijainen tavoite on lottovoitto, mutta kun siinä todennäköisyys on jotain 1:18 000 000 niin siinä sitten back-uppina tuo kotisalin raskaimmilla käsipainoilla punnertaminen...
 
Markku, esittäisin kysymyksen ja kiitoksen.

Olisiko sinulla kokemusperäistä tietoa treeniliikkeistä, jotka eivät tyypillisesti sovi alaselkävaivoista kärsiville? Vai jatkanko vain kivun rajoissa kuten yleensä kehotetaan?

Asia kiinnostaa minua erityisesti jalkatreenin osalta, mutta toki myös muiden lihasryhmien. Mainitsit täällä aiemmin, että esim. etukyykky sopii selkävaivaisille. Itse kärsin välilevynpullistumasta, magneetit otettu ja hermoratatutkimus tehty. Ei ole tarvetta leikkaukselle, koska ei rajoita arkea tai treenausta merkittävästi ja on todettu ettei hermovaurion uhkaa ole. Tässä nyt vaan annetaan ajan kulua asian suhteen.

Vilpittömän kiitoksen esitän, koska olit merkittävässä roolissa, kun isämme aloitti oman saliuransa muutamia vuosia sitten yli 50-vuotiaana. Ostimme sinulta hänelle joululahjaksi treeni- ja ravinto-ohjelmat ohjauksineen. Ravintoasioissa hän toki noudattaa nykyisin omia kaavojaan, mutta saliharrastus on tullut selkeästi jäädäkseen. Äidillämme on välillä kaikki työ kestää isää ja kolmea aikuista poikaa, jotka vertailevat olkavarren ympärysmittojaan ja keulivat penkkituloksillaan. :)
 
Markku, esittäisin kysymyksen ja kiitoksen.

Olisiko sinulla kokemusperäistä tietoa treeniliikkeistä, jotka eivät tyypillisesti sovi alaselkävaivoista kärsiville? Vai jatkanko vain kivun rajoissa kuten yleensä kehotetaan?

Asia kiinnostaa minua erityisesti jalkatreenin osalta, mutta toki myös muiden lihasryhmien. Mainitsit täällä aiemmin, että esim. etukyykky sopii selkävaivaisille. Itse kärsin välilevynpullistumasta, magneetit otettu ja hermoratatutkimus tehty. Ei ole tarvetta leikkaukselle, koska ei rajoita arkea tai treenausta merkittävästi ja on todettu ettei hermovaurion uhkaa ole. Tässä nyt vaan annetaan ajan kulua asian suhteen.

Vilpittömän kiitoksen esitän, koska olit merkittävässä roolissa, kun isämme aloitti oman saliuransa muutamia vuosia sitten yli 50-vuotiaana. Ostimme sinulta hänelle joululahjaksi treeni- ja ravinto-ohjelmat ohjauksineen. Ravintoasioissa hän toki noudattaa nykyisin omia kaavojaan, mutta saliharrastus on tullut selkeästi jäädäkseen. Äidillämme on välillä kaikki työ kestää isää ja kolmea aikuista poikaa, jotka vertailevat olkavarren ympärysmittojaan ja keulivat penkkituloksillaan.

Mukava kuulla, että olen voinut olla avuksi :)

Kokemusta alaselkävaivoista löytyy paljonkin. Sekä ihan omaa, että valmennettavien pohjalta. Ensinnäkin pitää sanoa, että alaselkäkivun aiheuttajia on niin moneen junaan, että on hyvin tapauskohtaista että mikä sopii ja mikä ei. Mutta yleisesti ottaen isoista perusliikkeistä ne missä ei olla niin etukenossa... eli etukyykky paremmin kuin kyykky tai sumoveto paremmin kuin perinteinen maastaveto. Monella menee niin, että pitkää sarjaa pystyy tekemään, mutta lyhyttä ei vaikka kumpikin olisi failureen. Eli kuorma ratkaisee.

Jalkaliikkeistä yleensä kaikki koneliikkeet sopii... prässi, hackki yms. ja tietty eristävät. Prässissä tosin pitää olla varovainen, että ei laske kelkkaa liian alas, että loppuu liikkuvuus ja alaselkä irtoaa / keventää alustasta. Ja taas yleisesti koneliikkeissäkin pätee se että pidemmät sarjat eli pienemmän kuormat onnistuu paremmin kuin lyhyet sarjat / isot kuormat.

Selkätreeneissä ongelmaa tuottavat useimmiten raskaat vapaiden painojen soudut. Alatalja ei välttämättä, mutta kulmasoutu tangolla kyllä. Mutta taas rinta tuettuna soudut onnistuu hyvin ja kun oikealla tekniikalla tekee niin myös yhden käden käsipainosoutu. Ylätaljavedot eivät ole yleensä ongelma.

Muista lihasryhmistä mieleen tulee lähinnä, että rintapunnerruksia ei pidä tehdä kovalla kaarella eikä pystypunnerruksia seisten (missä herkästi nojaa taakse). Ja perinteinen sit-up voi olla ongelmallinen... rutistukset koneissa tai ylätaljalla tilalle.

Tuollaiset nyt ensimmäisenä tulivat mieleen.
 
Mukava kuulla, että olen voinut olla avuksi :)

Kokemusta alaselkävaivoista löytyy paljonkin. Sekä ihan omaa, että valmennettavien pohjalta. Ensinnäkin pitää sanoa, että alaselkäkivun aiheuttajia on niin moneen junaan, että on hyvin tapauskohtaista että mikä sopii ja mikä ei. Mutta yleisesti ottaen isoista perusliikkeistä ne missä ei olla niin etukenossa... eli etukyykky paremmin kuin kyykky tai sumoveto paremmin kuin perinteinen maastaveto. Monella menee niin, että pitkää sarjaa pystyy tekemään, mutta lyhyttä ei vaikka kumpikin olisi failureen. Eli kuorma ratkaisee.

Jalkaliikkeistä yleensä kaikki koneliikkeet sopii... prässi, hackki yms. ja tietty eristävät. Prässissä tosin pitää olla varovainen, että ei laske kelkkaa liian alas, että loppuu liikkuvuus ja alaselkä irtoaa / keventää alustasta. Ja taas yleisesti koneliikkeissäkin pätee se että pidemmät sarjat eli pienemmän kuormat onnistuu paremmin kuin lyhyet sarjat / isot kuormat.

Selkätreeneissä ongelmaa tuottavat useimmiten raskaat vapaiden painojen soudut. Alatalja ei välttämättä, mutta kulmasoutu tangolla kyllä. Mutta taas rinta tuettuna soudut onnistuu hyvin ja kun oikealla tekniikalla tekee niin myös yhden käden käsipainosoutu. Ylätaljavedot eivät ole yleensä ongelma.

Muista lihasryhmistä mieleen tulee lähinnä, että rintapunnerruksia ei pidä tehdä kovalla kaarella eikä pystypunnerruksia seisten (missä herkästi nojaa taakse). Ja perinteinen sit-up voi olla ongelmallinen... rutistukset koneissa tai ylätaljalla tilalle.

Tuollaiset nyt ensimmäisenä tulivat mieleen.
Mun onkin pitänyt esittää kyssäri samasta aiheesta, joten tässä nyt sitten omia mietteitä ja jatkokysymyksiä. Mun alaselkäongelmat eivät ole ihan pahimmasta päästä, mutta aina joskus (kerran pari vuodessa) alaselässä saattaa vihlaista, jos en muista kontrolloida keskivartaloa ihan vain arkipäiväisissäkin askareissa.

Mulla etu- ja takakyykky sujuvat suht ongelmitta. Kovin alas en pääse kummassakaan (reidet jää ehkä 10 astetta vaaka-asennosta) ja erityisesti takakyykyn teen leveähköllä jalka-asennolla, joka vähentää alaselän pyöristymistä ala-asennossa.

Hackissa ei ole ongelmia. Prässi vaatii leveän jalka-asennon ja alaslasku täytyy ottaa huolella, että alaselkä ei pääse pyöristymään - prässissä alaselkä ottaa aika helposti osumaa.

Alataljaa ja kulmasoutua teen kireän vyön kanssa ja hyvällä kontrollilla. Toistaiseksi näissä ei ole tullut osumaa, mutta ongelmapotentiaalia niistä selvästi löytyy.

Mavea olen tehnyt nyt vähän aikaa ja aina vain yhden hyvin kontrolloidun työsarjan sumoversiona. Mavea olen aikaisemmin vähän pelännyt, mutta toistaiseksi ei ole ollut ongelmia. SJMV:tä en ole uskaltanut tehdä tai oikeastaan edes kokeilla.

Mitä mieltä olet, kannattaako tuo SJMV unohtaa kokonaan?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom