AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Uutta Q&A:ta ehdottomasti!

Milloinkas Markun kotisalin kokonaisesittely on tulossa vai onko mennyt ohi vain semmoinen?

Ei ole vielä tullut ko. videota… siitä syystä olen lykännyt tekemistä, kun salikaluston asettelu on hieman vaihdellut käytettävissä olevan lattiapinta-alan mukaan. Tilaa on 30 neliötä, jossain kohtaa kaikki oli 20 neliön alueella kun ”varastohuoneelle” oli muuta käyttöä ja tällä hetkellä sali on oikeastaan 25 neliön alueella… eli autotalli kokonaan + puolet varastosta.
 
Miten tulisi suunnitella järkevästi volyymiprogressio treeniohjelmaan? Aloitan uuden treeniblokin, joka on 6-8 viikkoa pitkä ja meinasin nyt laittaa siihen selkeästi ensinnäkin raskaiden kuormien viikot sekä pitkät sarjat erikoistekniikoilla vuoroviikoille. Pääliikkeissä kilomääräistä progressiota, mutta lisäksi nousevan määrän työsarjoja joka viikolle. Onko sulla joku lähde tai omakokemus, jonka voisit jakaa tälläsestä aiheesta? Lähinnä askarruttaa tuo, että miten saan vakioitua treenit niin, että ne olisi aina riittävän kovia, mutta vaihtelevia myös. Isojen liikkeiden osaltahan tuo on varsin yksinkertaista, mutta kun treeni on bodaustyyppistä ja apuliikkeet on treenissä suuressa osassa, niin se vähän vaikeuttaa tota. Esimerkiksi olkapäiden osalta, kun olen tottunut tekemään korkeaa volyymia niin en oikein tiedä millaisella tasolla noita sarjoja liikuttelisi. Nyt ajatuksena olisi olkapäiden osalla pyrkiä 14 sarjan lähtövolyymilla aina lähemmäs 30 sarjaa blokin lopputtua, jaettuna kahteen treeniin viikossa. Toisessa treenissä tulee punnerruksia raskaammilla kuormilla ja pienemmillä sarjoilla ja toisessa lateraalisia enemmillä sarjoilla. Kuulostaako järjettömältä ja onko heittää vinkkejä aiheeseen?

No jos tuollaista vuoroviikko-systeemiä meinaat, niin en laittaisi suunnitelmallista voluumiprogressiota kuin niille ns. raskaille viikoille. Eikä minulla ainakaan ole tapana laittaa suunnitelmallista progressiota kuorman suhteen muuta kuin pääliikkeisiin / treenin ensimmäisiin liikkeisiin ja loput on sitten enemmän fiiliksen mukaan tietyllä failuren määrällä.

Ettet nyt vaan olisi tekemässä sitä virhettä mitä moni muu sinua ennenkin, että suunnitellaan ja lasketaan ihan liian tarkasti kaikkea mahdollista. Ei ole ennenkään onnistunut.

Jos muihin liikkeisiin (kuin pääliikkeisiin) jotain voluumisuunnitelmaa haluaa niin ihan vaan sarjamäärää korottamalla. Tosin 6-8 viikkoa on puolet liian pitkä blokki sellaiseen… 3-4 viikkoa on parempi eli enemmän aallotusta. Esim. 1. viikko 3 sarjaa, 2. viikko 4 sarjaa, 3. viikkoa 5 sarjaa / liike. Ja sitten tippuu takaisin kolmeen ja sama uudestaan. Jos haluat 4 viikon aallotuksen niin sitten lähde 2 sarjaa / liike.
 
Moikka!
Pistetääs taas erikoista kyssäriä. Näin niinku dieetillä monesti lihasten palautuminen hidastuu, niin jos ei mietitä ylikunnon vaaraa ja palautuminen osataan oikeasti ottaa huomioon pidemmässä juoksussa, niin onko periaatteessa dieetillä väliä treenaatko hieman kipeää lihasta? Eli kun normisti plussallahan kannattaa palautua ja palautuukin hyvin. Mutta kun periaatteessa lihas ei kasva dieetillä, niin onko siitä mitää HAITTAA muuten jos treenaa jo kipeätä lihasta? Plussakaudella ei tulisi mieleenkään treenata kipeää lihasta jos ei haluaisi sitten aiheuttaa ylikompensaatiota tai muuten uutta erilaista ärsykettä. Mut näin niinku dieetillä kun on hyvä pitää lihakset työssä ja aktiivisena lähes päivittäin, edes jollain lailla.

Vielä siis esimerkki, jos tänään kyykkäsin ja jalat taas kipeytyivät jonkin verran ja huomenna juoksen mäkijuoksua. Joten voisiko sanoa, että ei sillä lihaksen palautumisella ole sinällään niin merkitystä, kunhan kärsii sillä lihaksella tehdä, eikä ajaudu ylikuntoon.
Niin ja ei... itse muutan ohjelmaa sen verran aina, että 98% treenikertojen jälkeen ne lihakset ovat oikeasti kipeät. Olen sen verran uskovainen, että lihasten kipeytyminen on minulle se VARMA mittari, että jotain siellä lihaksessa tapahtuu :)

Kiitos!
 
Moikka!
Pistetääs taas erikoista kyssäriä. Näin niinku dieetillä monesti lihasten palautuminen hidastuu, niin jos ei mietitä ylikunnon vaaraa ja palautuminen osataan oikeasti ottaa huomioon pidemmässä juoksussa, niin onko periaatteessa dieetillä väliä treenaatko hieman kipeää lihasta? Eli kun normisti plussallahan kannattaa palautua ja palautuukin hyvin. Mutta kun periaatteessa lihas ei kasva dieetillä, niin onko siitä mitää HAITTAA muuten jos treenaa jo kipeätä lihasta? Plussakaudella ei tulisi mieleenkään treenata kipeää lihasta jos ei haluaisi sitten aiheuttaa ylikompensaatiota tai muuten uutta erilaista ärsykettä. Mut näin niinku dieetillä kun on hyvä pitää lihakset työssä ja aktiivisena lähes päivittäin, edes jollain lailla.

Vielä siis esimerkki, jos tänään kyykkäsin ja jalat taas kipeytyivät jonkin verran ja huomenna juoksen mäkijuoksua. Joten voisiko sanoa, että ei sillä lihaksen palautumisella ole sinällään niin merkitystä, kunhan kärsii sillä lihaksella tehdä, eikä ajaudu ylikuntoon.
Itse muutan ohjelmaa sen verran aina, että 98% treenikertojen jälkeen ne lihakset ovat oikeasti kipeät. Olen sen verran uskovainen, että lihasten kipeytyminen on minulle se VARMA mittari, että jotain siellä lihaksessa tapahtuu :)

Kiitos!
 
Moikka!
Pistetääs taas erikoista kyssäriä. Näin niinku dieetillä monesti lihasten palautuminen hidastuu, niin jos ei mietitä ylikunnon vaaraa ja palautuminen osataan oikeasti ottaa huomioon pidemmässä juoksussa, niin onko periaatteessa dieetillä väliä treenaatko hieman kipeää lihasta? Eli kun normisti plussallahan kannattaa palautua ja palautuukin hyvin. Mutta kun periaatteessa lihas ei kasva dieetillä, niin onko siitä mitää HAITTAA muuten jos treenaa jo kipeätä lihasta? Plussakaudella ei tulisi mieleenkään treenata kipeää lihasta jos ei haluaisi sitten aiheuttaa ylikompensaatiota tai muuten uutta erilaista ärsykettä. Mut näin niinku dieetillä kun on hyvä pitää lihakset työssä ja aktiivisena lähes päivittäin, edes jollain lailla.

Vielä siis esimerkki, jos tänään kyykkäsin ja jalat taas kipeytyivät jonkin verran ja huomenna juoksen mäkijuoksua. Joten voisiko sanoa, että ei sillä lihaksen palautumisella ole sinällään niin merkitystä, kunhan kärsii sillä lihaksella tehdä, eikä ajaudu ylikuntoon.
Itse muutan ohjelmaa sen verran aina, että 98% treenikertojen jälkeen ne lihakset ovat oikeasti kipeät. Olen sen verran uskovainen, että lihasten kipeytyminen on minulle se VARMA mittari, että jotain siellä lihaksessa tapahtuu

Tarkennetaan kaikille sen verran, että puhutaan nyt siis siitä hyvästä lihaskivusta (doms) mitä treeni toisinaan aiheuttaa.

Se nyt on kaiken kaikkiaan hyvin yksilökohtaista ja lihasryhmäkohtaista, että miten herkästi kipeytymistä / arkuutta tulee. Lihasten kipeytyminen / kipeänä oleminen ja palautuminen ei liity toisiinsa... oikeastaan yhtään mitenkään.
En näe mitään ongelmaa dieetillä sen enempää kuin plussakaudellakaan treenata edellisestä treenistä vielä arkana olevaan lihasta. Jos treenaa mitenkään mainittavalla frekvenssillä eli tyyliin lihasryhmä 2-3 kertaa viikossa, niin eipä siinä usein ole muuta vaihtoehtokaan kuin treenata vielä domsseissa olevaa lihasta. Toki tiheä frekvenssi myös totuttaa kehoa siihen, että domsseja ei tule niin paljoa. Eikä se silti sitäkään tarkoita, etteikö treeni olisi tehokasta ja kehittävää.
 
En näe mitään ongelmaa dieetillä sen enempää kuin plussakaudellakaan treenata edellisestä treenistä vielä arkana olevaan lihasta.

Paitsi, että kuka tykkää treenata kipeää lihasta? Saisiko jotain perustelua tuohon vielä ihan mielenkiinnosta? Jos aloitat vaikka uuden treeniohjelman ja toki silloin monesti ainakin on kipeet jalat just vaikka. Tai pitkän tauon jälkeen. Lihas on vaurioitunut edellisestä treenistä ja sitä rasitetaan uudestaan? Eli miten ei liity lihaksen kipeänä oleminen ja palautuminen toisiinsa siis? Mikä olisi hyöty treenata jo kipeätä (tod.näk. hajonnutta) lihasta siis uudestaan?

Jos ajatellaan, että lihasvaurio tulee, jota keho alkaa korjata. Niin sitten kesken sen korjauksen se hajoitetaankin uudestaan... onko tässä mitään maalaisjärkeä käytettävissä, koska sehän olisi tyhmää tehdä noin? Miten lihas reagoi kun se on parhaillaan korjaamassa edellistä vahinkoa ja sitten kesken kaiken se "revitään" taas? Ja siis tämä kysymys on ihan oikeasti mikä kiinnostaa... en siis kettuile todellakaan! Mitä sanoo käteen muodostunut rakkula jostain hankauksesta, kun kesken parantumisen aletaan rasittaa uudestaan jo rikki mennyttä kohtaa? Voidaanko näitä periaatteessa ollenkaan verrata?

Nyt loppu näppäimistä kysymysmerkit, ei ole enään yhtään jälellä... meni jo niin monta tuohon. Kiitos taas senseimme!!
 
Paitsi, että kuka tykkää treenata kipeää lihasta? Saisiko jotain perustelua tuohon vielä ihan mielenkiinnosta? Jos aloitat vaikka uuden treeniohjelman ja toki silloin monesti ainakin on kipeet jalat just vaikka. Tai pitkän tauon jälkeen. Lihas on vaurioitunut edellisestä treenistä ja sitä rasitetaan uudestaan? Eli miten ei liity lihaksen kipeänä oleminen ja palautuminen toisiinsa siis? Mikä olisi hyöty treenata jo kipeätä (tod.näk. hajonnutta) lihasta siis uudestaan?

Jos ajatellaan, että lihasvaurio tulee, jota keho alkaa korjata. Niin sitten kesken sen korjauksen se hajoitetaankin uudestaan... onko tässä mitään maalaisjärkeä käytettävissä, koska sehän olisi tyhmää tehdä noin? Miten lihas reagoi kun se on parhaillaan korjaamassa edellistä vahinkoa ja sitten kesken kaiken se "revitään" taas? Ja siis tämä kysymys on ihan oikeasti mikä kiinnostaa... en siis kettuile todellakaan! Mitä sanoo käteen muodostunut rakkula jostain hankauksesta, kun kesken parantumisen aletaan rasittaa uudestaan jo rikki mennyttä kohtaa? Voidaanko näitä periaatteessa ollenkaan verrata?

Nyt loppu näppäimistä kysymysmerkit, ei ole enään yhtään jälellä... meni jo niin monta tuohon. Kiitos taas senseimme!!

En nyt oikein tiedä minkälaisia perusteluja ajat takaa... koska kuten sanottu niin domssit ja palautuminen/palautumattomuus ovat kaksi toisistaan riippumatonta tekijää.

Lihas voi olla edellisestä treenistä vielä kipeä (jos on esim. tehnyt jotain mihin ei ole tottunut), mutta silti täysin palautunut eli siellä ei ole meneillään enää mitään rakennusprosesseja.
Tai lihas ei ole kipeä ollenkaan, mutta silti palautuminen on edelleen kesken.

Eikä kai kukaan nyt TYKKÄÄ treenata jo valmiiksi domsseissa olevaa lihasta, mutta ei se nyt taas siihen liity onko se kehittävää tai mahdollista. Ja yleensä skipu / arkuus / jäykkyys kyllä helpottaa huomattavasti tai menee kokonaan ohi kun vaan alkaa tekemään, lämmittelee kunnolla ja saa verenkiertoa lihakseen.

Ja se on sitten vielä asia erikseen jos ihan tarkoituksella pyritään kumulatiiviseen ylikuntotilaan, niin silloinhan nimenomaan pitää treenata uudelleen ennen kuin se on täysin palautunut edellisestä treenistä.
 
Lihas voi olla edellisestä treenistä vielä kipeä (jos on esim. tehnyt jotain mihin ei ole tottunut), mutta silti täysin palautunut eli siellä ei ole meneillään enää mitään rakennusprosesseja.
Tai lihas ei ole kipeä ollenkaan, mutta silti palautuminen on edelleen kesken.

No nyt avautu vähän! Mutta edelleen tyhmyyttäni kysyn, miksi se lihas on kipeä jos ei ole rakennusprosesseja käynnissä? Hermosto on sitten asia erikseen, mutta se nyt ei rasitu vielä noin äkkiä. Tuosta voisit muuten Markku tehdä vaikka jonkun hyvän lyhyen kirjoituksen, että miksi kipeällä lihaksella voi tai ei kannata treenata? Ihan ehdotus... moni joka varmasti miettii samaa. Mutta se voi olla myös ikuisuuskysymys. ...
 
No nyt avautu vähän! Mutta edelleen tyhmyyttäni kysyn, miksi se lihas on kipeä jos ei ole rakennusprosesseja käynnissä? Hermosto on sitten asia erikseen, mutta se nyt ei rasitu vielä noin äkkiä. Tuosta voisit muuten Markku tehdä vaikka jonkun hyvän lyhyen kirjoituksen, että miksi kipeällä lihaksella voi tai ei kannata treenata? Ihan ehdotus... moni joka varmasti miettii samaa. Mutta se voi olla myös ikuisuuskysymys. ...

Kerron heti kun tohtorit ja professorit saavat ensin asian selvitettyä... sitä ei siis tarkalleen tiedetä mistä domssit johtuvat. Erilaisia teorioita on esitetty ja tasaisesti kumottu. Joskus ajateltiin johtuvan laktaattitasojen noususta johtuen, mutta se on kumottu. Yksi teoria on että liittyy vahvasti tulehdusreaktioon. Mikrovaurioillakin toki on oma roolinsa kipeytymisen syntymiseen, koska eksentrinen harjoittelu aiheuttaa domsseja enemmän. Mutta mitään sinänsä eksaktia tieto ei ole saatavilla.

Ja olenhan minä domsseista ainakin kaksi lehtiartikkelia kirjoittanutkin :D
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mitä suosittelet Markku tekemään, kun perusliikkeissä sarjapainojen nosto joka kerralla ei enää auta? Esim käsipainopenkkiä tein progressiivisesti pitkään(5kk) lisäten joka viikko painoa tai toistoja. Nyt ei kuitenkaan enää ole muutamiin viikkoihin mennyt sen enempää. Vaihdoin liikkeen tasapenkkiin tangolla, mutta siinäkään ei parin ekan treenin jälkeen ole parannusta tullut, kuin korkeintaan toisto tai pari. Tuokin saattaa mennä sen piikkiin, että olen "riuhtonut" sen toiston pari lisää. Tätä samaa on alkanut tapahtumaan myös kyykyssä, kulmasoudussa ja muissa isoissa liikkeissä, joissa olen koittanut kasvattaa sarjapainoja.
 
Mitä suosittelet Markku tekemään, kun perusliikkeissä sarjapainojen nosto joka kerralla ei enää auta? Esim käsipainopenkkiä tein progressiivisesti pitkään(5kk) lisäten joka viikko painoa tai toistoja. Nyt ei kuitenkaan enää ole muutamiin viikkoihin mennyt sen enempää. Vaihdoin liikkeen tasapenkkiin tangolla, mutta siinäkään ei parin ekan treenin jälkeen ole parannusta tullut, kuin korkeintaan toisto tai pari. Tuokin saattaa mennä sen piikkiin, että olen "riuhtonut" sen toiston pari lisää. Tätä samaa on alkanut tapahtumaan myös kyykyssä, kulmasoudussa ja muissa isoissa liikkeissä, joissa olen koittanut kasvattaa sarjapainoja.

Enemmän vaihtelua / aallotusta nousujohteisuuteen.
Jos nyt olet joka viikko pyrkinyt lisäämään kuormaa / toistoja niin sitä harvennetaan.

1. viikko: 4 x 8 x 50kg
2. viikko: 4 x 6 x 55kg
3. viikko: 4 x 4 x 60kg

4. viikko: 4 x 8 x 52½kg
5. viikko: 4 x 6 x 57½kg
6. viikko: 4 x 4 x 62½kg

7. viikko: 4 x 8 x 55kg
8. viikko: 4 x 6 x 60kg
9. viikko: 4 x 4 x 65kg
jne.

Tämä nyt on vain karkea esimerkki asiasta, mutta pointtina että toistomäärä vaihtelee kolmen viikon blokkin sisällä ja kuormaa / voluumia ei nosteta joka viikko (kuten aikaisemmin), vaan tässä 3 viikon välein.
Toistomäärät toki voi olla mitä vaan (10-8-6 tms.), kuorman nousu viikosta seuraavan blokkin sisällä ei tarvitse olla vakio, blokki voi olla muutakin kuin 3 viikkoa, kevennykset puuttuu... kuten sanottu, niin karkea esimerkki periaatteesta miten homma toimii.
 
Kysymys Markulle:

Voiko ravinnon imeytymisen tehokkuus vaihdella samankokoisten ja rasvaprosenteiltaan sekä lihasmassoiltaan identtisten yksilöiden välillä niin paljon, että esim. toinen paremmin ravintoa hyödyntävä saa 3000 kalorista vrk saman "kehonrakennuspotentiaalin" kun toinen huonommin ravintoa hyödyntävä saa 5000 kalorista vrk?

Tiedän että esim. ruoan pureskelu paremmin parantaa sen imeytymistä ja hyödyntämistä. Aineenvaihdunnallisia eroja on jne. mutta ajan tässä nyt takaa sitä, että onko toiselle se kalori erikokoinen kun toiselle?

Hyvää Joulua!
 
Kysymys Markulle:

Voiko ravinnon imeytymisen tehokkuus vaihdella samankokoisten ja rasvaprosenteiltaan sekä lihasmassoiltaan identtisten yksilöiden välillä niin paljon, että esim. toinen paremmin ravintoa hyödyntävä saa 3000 kalorista vrk saman "kehonrakennuspotentiaalin" kun toinen huonommin ravintoa hyödyntävä saa 5000 kalorista vrk?

Tiedän että esim. ruoan pureskelu paremmin parantaa sen imeytymistä ja hyödyntämistä. Aineenvaihdunnallisia eroja on jne. mutta ajan tässä nyt takaa sitä, että onko toiselle se kalori erikokoinen kun toiselle?

Hyvää Joulua!

Ravinnon imeytyminen / imeytymättömyys on yksi vaikuttava tekijä ja toinen merkittävä kun kcal-tarpeesta puhutaan on ihan vaan aineenvaihdunnan taso / nopeus. Kummassakin on suurta yksilöllistä hajontaa, niin kyllä 2000kcal ero on paljon mutta periaatteessa täysin mahdollista.

Vielä vähän aikaa sitten minulla valmennuksessa yhtä aikaa olevat ääripäät olivat 90kg mies joka söi keskimäärin 2700kcal päivässä ja 75kg nainen joka söi keskimäärin 4100kcal päivässä... kumpikin offi-kaudella eli lihasta rakennettiin ja näillä määrillä kummallakin paino nousi hiljalleen. Että kyllä se yksilöllinen hajonta kcal-tarpeessa on aivan jäätävää :eek:
 
Markku, nyt ei naurata.. vuosi vaihtuu... nyt on sen kirjan paikka tälle vuodelle? Savolainen kirjoitti jo kirjan miten tehdä pohkeita. Hulkki ei uskalla ja Nyyssölä kertoo elämänkerran. Markku kertoo miten asiat on kirjassa: Markku Tikka - Totuus omasta treenistä.
 
Olen salilla keskustellut kahden eri ihmisen kanssa vinopenkin tekniikasta. Toinen oli sitä mieltä, että siinä pitäisi ehdottomasti viedä tanko hitaasti alas ja ottaa n. 5cm rinnasta "sekunnin" pito. Toinen taas oli sitä mieltä, että liikkeen pitäisi olla kokoajan melko vauhdikasta eikä mitään turhia hiissailuja tai pitoja ala-asennossa. Tiedän, että molempia käytetään varsin yleisesti, mutta mitä mieltä Markku olet, kumpi tekniikoista on parempi, kun kyseessä rinnan pääliike?

Ja vielä bonuksena: kannattaako vinopenkissä tehdä ikinä ihan kunnon stopilla? Jos siis painopiste lihasmassan kasvatuksessa.
 
Markku, nyt ei naurata.. vuosi vaihtuu... nyt on sen kirjan paikka tälle vuodelle? Savolainen kirjoitti jo kirjan miten tehdä pohkeita. Hulkki ei uskalla ja Nyyssölä kertoo elämänkerran. Markku kertoo miten asiat on kirjassa: Markku Tikka - Totuus omasta treenistä.

Ettet nyt vaan olisi ollut Jim Beamin vaikutuksen alaisena kun tuollaisia keksit :D

Ei tässä maassa kannata mitään kirjaa kirjoittaa, ellei taustalla ole vahvoja markkinavoimia, ole vahvasti esille valtakunnan mediassa tai vähintäänkin ole omassa lajissaan ikonen henkilö ja sähkyvä persoona, jonka some-seuraajat lasketaan kymmenissä tuhansissa. Minä en omasta mielestäni ole näistä edellä mainituista mitään. Se kuinka hyvin osaa asiansa ei nykypäivänä liity loppupeleissä yhtään mitenkään siihen miten hyvin saa markkinoitua itsensä ja näin ollen rahaa aikaiseksi esim. kirjoittamaansa kirjaa myymällä.
 
Olen salilla keskustellut kahden eri ihmisen kanssa vinopenkin tekniikasta. Toinen oli sitä mieltä, että siinä pitäisi ehdottomasti viedä tanko hitaasti alas ja ottaa n. 5cm rinnasta "sekunnin" pito. Toinen taas oli sitä mieltä, että liikkeen pitäisi olla kokoajan melko vauhdikasta eikä mitään turhia hiissailuja tai pitoja ala-asennossa. Tiedän, että molempia käytetään varsin yleisesti, mutta mitä mieltä Markku olet, kumpi tekniikoista on parempi, kun kyseessä rinnan pääliike?

Ja vielä bonuksena: kannattaako vinopenkissä tehdä ikinä ihan kunnon stopilla? Jos siis painopiste lihasmassan kasvatuksessa.

Vaihtelu on aina vaihtelua, ei noista kumpikaan sen parempi ole kuin toinenkaan.
Kyllä minkä tahansa liikkeen tekotapaa kannattaa jollain aikavälillä vaihdella... kuten liikkeen tempoa, mihin kategoriaan myös mahdolliset stopit jossain kohtaa liikerataa menevät.

Tässä sinulle kolmas näkemys.
Jos vinopenkkiä tekee rinnan pääliikkeenä eikä kovin pitkää sarjaa (sanotaan max 10 toistoa), niin hallittu alaslasku 2 sekuntia, ei stoppia, räjähtävästi ylös lähes suorille käsille, ei stoppia ja sama uudelleen.
 
Ettet nyt vaan olisi ollut Jim Beamin vaikutuksen alaisena kun tuollaisia keksit :D

Ei tässä maassa kannata mitään kirjaa kirjoittaa, ellei taustalla ole vahvoja markkinavoimia, ole vahvasti esille valtakunnan mediassa tai vähintäänkin ole omassa lajissaan ikonen henkilö ja sähkyvä persoona, jonka some-seuraajat lasketaan kymmenissä tuhansissa. Minä en omasta mielestäni ole näistä edellä mainituista mitään. Se kuinka hyvin osaa asiansa ei nykypäivänä liity loppupeleissä yhtään mitenkään siihen miten hyvin saa markkinoitua itsensä ja näin ollen rahaa aikaiseksi esim. kirjoittamaansa kirjaa myymällä.

Joo kyllä olin itseni vaikutuksen alaisena :D Mutta totta turiset... tuo some juttu varsinkin. Kiitos silti asiallisesta vastauksesta. Jatka samaan malliin tänäkin vuonna... ilo seurata ja lukea tätä ketjuakin!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom