Makwan Amirkhani

Mielestäni ottelijan rankingin arviointi on melko haasteellista jo "omassa" painoluokassaan.
Läpi painoluokkien arviointi on vaikeaa siksi, koska toiset painottaa absoluuttista tasoa ja toiset yksilön lajinomaista kyvykkyyttä.
Toisekseen pitänee huomioida se, että otteluohjelma mukautuu tulosten ja nimen mukaan. UFC:ssä harvoin sarjan kärki vetää
kotipeliä tappioputkessa olevaa nimeä vastaan. Lopputulos jää historiaan, mutta ei se analyysissä auta.

Matemaattisesti ajateltuna Makwan on ruuhkaisessa painoluokassa, koska kun mitoiltaan keskiverto mies ottaa vähän lajinomaista lihasta ja
työntää kehostaan pois nesteitä ja läskiä, niin vaaka näyttänee usein sen +-70 kiloa. Tässäkin täytyy kuitenkin huomioida se, että
vaikka höyhensarjalaisia olisi kuinka paljon, niin voiko top-100:ssa kaikki olla ammattilaisia? tuskin.

Monessa muussa lajissa tilanne on se, että jo lupaavalla nuorella ympärillä on verkostot & systeemit ja erottuminen hankalaa, kun vastapuolella
tilanne on sama. Vapaaottelussa kun kaks taistelee ufc-paikasta, niin voi olla että toinen ottelijoista vääntää töitä siinä sivussa. NHL:ssä voidaan
katsoa 18 vuotiasta, että onko valmis vai jatkaako AMMATTILAISENA vielä MUUALLA ja yksilö on sijoitus. UFC:ssä jos homma alkaa tahmeasti,
niin kannattaa pitää työkkärin sivut välilehdellä. Eli pelkästään lajin vetovoima ei tee laatua, vaan myös resurssit. Makwan on varmasti ammattiurheilja,
mutta uralla saattaa tulla vielä tilanne, missä vastustaja ei ole. Jääkiekossa yli 30v hyvän organisaation edustajat ei kilpaile harrastelijoiden kanssa, ellei
sit hupimielessä, vaan ne on vetäneet pro-meiningillä jo monia vuosia.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Joo ja kun vielä sekin on hivenen epäselvää että onko UFC oikeasti kattojärjestö?
Koska Pride aikaan näin ei missään tapauksessa ollut, mutta Priden jälkeen ei ole ollut
länsimaissa oikein muuta mediahehkutusta kuin ufc, tai oikeastaan koskaan.
Harva varmaan osaa edes hakea kaikkia isojakaan organisaatioita, ja jossain Brasilian Valetudossa voi olla
"amatööri" tasollakin aika hurja meno(eli siis ammattlaiset aikuiset jotka ei saa rahaa elääkseen tappelusta).
Ja pitäiskö kaikkien suht legittien järjestöjen top10 olla aina rankkaamattomien edellä?


Ja juuri syystä "suurin osa jengistä kun laihduttaa niin ne on n. 70kg" sarja on helppo ei vaikea.
vrt. "suurin osa jengistä joutuu tekemään kovaa työtä ollakseen edes kireässä lhw/mw, puhumattakaan hw -painoissa" jo aloituksessa.
 
Nyt en kyllä enää ymmärrä. Koska vapaaottelussa tai erityisesti Makulla ei ole ollut vastaavia resursseja kuin vaikka junnujääkiekossa, hänen suorituksensa on vittuilun arvoinen?

Itse ajattelen, että kertoo Makun kovuudesta että pärjää lajissa, jossa ei voi aina palata Rauman lukkoon ammattilaiseksi jos maailman huipulla ei pärjää.
 
Nyt en kyllä enää ymmärrä. Koska vapaaottelussa tai erityisesti Makulla ei ole ollut vastaavia resursseja kuin vaikka junnujääkiekossa, hänen suorituksensa on vittuilun arvoinen?

Itse ajattelen, että kertoo Makun kovuudesta että pärjää lajissa, jossa ei voi aina palata Rauman lukkoon ammattilaiseksi jos maailman huipulla ei pärjää.
En tiedä viittasitko minun viestiini, mutta pointtini ei ollut vittuilla Makwanille. Tarkoitus oli kyseenalaistaa sitä, että kuinka kannattavaa on vertailla eri urheilulajeja ja niiden toimintaa.
Omassa lajissaanhan Makwan on lähellä huippua, koska nyt jo otteli siellä.
 
Nyt en kyllä enää ymmärrä. Koska vapaaottelussa tai erityisesti Makulla ei ole ollut vastaavia resursseja kuin vaikka junnujääkiekossa, hänen suorituksensa on vittuilun arvoinen?

Itse ajattelen, että kertoo Makun kovuudesta että pärjää lajissa, jossa ei voi aina palata Rauman lukkoon ammattilaiseksi jos maailman huipulla ei pärjää.
Kyllä. Kamppailulajeissa tarvii isot boolssit jos uskaltaa tähdätä ammatilaiseksi. Vertaa jääkiekkoon. Isi vie pienenä hallille, pappa pe taalar, aina voi ryhtyä mäkelänrinteen urheilulukion sirklaamis koutsiksi.
 
Väitän että jokainen suomalainen joka pystyy urheilemalla elättäämään itsensä on onnistunut aika hyvin. Erityisesti lätkässä on tietty se kiva, että myös kotimaassa voi saada tarpeeksi palkkaa ollakseen ammattilainen, mutta toisaalta on niitä pyrkiöitäkin siihen. Älytöntä vertailla kumpi nyt on "kovempi" ja vaikka tähän saataisiinkin selvyys niin mitä v*tun väliä.

Andyltä mun mielestä sinänsä onnistunut vertaus, ettei ketään lätkänpelaajaakaan, joka tienaa kuitenkin ihan hyvät liksat, kehoteta lopettamaan jos ei ihan absoluuttiselle huipulle rahkeet riitä.
 
Urheilijan kannalta lienee hyvä tilanne, jos suuri yleisö pitää hänen potentiaaliaan todellista suurempana.

Tarkoitukseni oli tuossa vain osoittaa, millä tasolla se maailman 200. paras lätkänpelaaja käytännössä on, jos Makwan on noin 200. paras vapaaottelija maailmassa. Eihän kukaan lähde sanomaan keskitason NHL-miehelle tai edes Rauman Lukon kakkoskentän pakille, että tämän kannattaisi lopettaa urheilu sen takia, ettei kuitenkaan koskaan voita Stanley Cupia.

Jääkiekon ja vapaaottelun urheilullisen tason vertailu on sitten ihan oma kysymyksensä, johon en nyt lähde ottamaan kantaa.
 
Toki en ihmettele, jos ihmiset vähän katsoo kieroon, kun sen Lukon kakkoskenttäläinen esittää että on vähintääkin Ovetskin ja tekee kohta 100M€ rahaa. Tarkoittiko Maku Eurojaksan voittoa vai urheilun myötä saamaa rahaa...sitä tarina ei kerro. Mutta kyllä näiden viimeisimpien otteiden myötä voi sanoa, että ei ehkä kirkkainta kärkeä haasta mutta hyvin hämmentää pakkaa tuolla 20-50. sijoilla. Se oli enemmän kuin olin alkuun uskonut.

Se on kyllä hienoa, että meillä tuolla UFC:ssä on ottelija ja lisää saisi tulla.
 
Urheilijan kannalta lienee hyvä tilanne, jos suuri yleisö pitää hänen potentiaaliaan todellista suurempana.

Tarkoitukseni oli tuossa vain osoittaa, millä tasolla se maailman 200. paras lätkänpelaaja käytännössä on, jos Makwan on noin 200. paras vapaaottelija maailmassa. Eihän kukaan lähde sanomaan keskitason NHL-miehelle tai edes Rauman Lukon kakkoskentän pakille, että tämän kannattaisi lopettaa urheilu sen takia, ettei kuitenkaan koskaan voita Stanley Cupia.

Jääkiekon ja vapaaottelun urheilullisen tason vertailu on sitten ihan oma kysymyksensä, johon en nyt lähde ottamaan kantaa.
Olet ihan oikeassa. Änärissä esmes. top-200 on todella kovatasoista ja arvokasta kamaa, siellä on vaikeampi "pisteyttää" pelaajaa kuin ottelijaa koska pelissä on niin paljon eri aspekteja. Rob Zamuner oli 1998 varmaan juuri ja juuri top-200 pelaaja änärissä, mutta puolustuspelaaminen hyökkääjälle toi paikan Naganon olympialaisiin kanukkien joukkueessa.
 
Urheilijan kannalta lienee hyvä tilanne, jos suuri yleisö pitää hänen potentiaaliaan todellista suurempana.

Miksi se on hyvä tilanne? Taloudellisestiko? Vai jostain muusta syystä?

Tai miksei sama päde elämään yleensä? Yksilöurhelijan potentiaali on toisaalta helposti mitattavissa, jolloin suuren yleisön potentiaaliluulot häviävät tai näyttöjen perusteella vahvistuvat. Kovin pitkään ei liene mahdollista pitää yllä illuusiota todellista suuremmasta potentiaalista.
 
Miksi se on hyvä tilanne? Taloudellisestiko? Vai jostain muusta syystä?

Tai miksei sama päde elämään yleensä?

Miten niin _ei päde_ oikeassa elämässä? Kyllä henkilöbrändi urheilun ulkopuolellakin yleensä johtaa suurempaan tilipussiin vähänkään missään asiantuntijamaisemmassa tehtävässä.
 
Makwan ei kyllä urheilijana vertaudu mihinkään Rauman Lukon pelaajiin vaan nimenomaan NHL-miehiin.

Se olisi eri asia, jos joku Carelia Fight -tason kyky ilmoittaisi olevansa pian UFC-mestari.
No tässä yksi vain kotimaassaan otellut 4-1 rekordinen ilmoittaa v. 2008 mitä on tulevaisuudessa.. Niin voi se careliafight-tasonkin kaveri olla jos HALU.

View: https://youtu.be/wPUVy0Kk8II
 
Urheilussa ja toki muussakin tavoitteellisessa toiminnassa (esim. yritysmaailma) on hyvä olla todellista potentiaaliaan arvostetumpi. Tietysti jos se ero on aivan tähtitieteellinen, niin siitä voi seurata ongelmia - etenkin jos urheilija itse alkaa uskoa omaan hypeensä. Nooralotta Neziri voisi olla hyvä esimerkki urheilijasta, jonka hype on todellista potentiaalia suurempi. On vaikea nähdä, että tästä olisi hänelle jotain haittaa urheilu-urallaan. Päinvastoin.

Jos Makwan ilmoittaa tavoitteekseen UFC-tittelin, sen toteutuminen on epätodennäköistä, mutta aivan mahdotonta se ei olisi. Lisäksi se on hyvää myyntipuhetta, vaikka Makwan ei itsekään sitä pitäisi luultavana uran lopputuloksena. Mutta jos vaikka Patrik Kapanen tai joku vastaavassa uratilanteessa oleva ilmottaisi olevansa pian UFC-mestari, se olisi naurettavaa. Siksi Kapanen ei ole näin tehnytkään vaan esittänyt itselleen järkeviä tavoitteita.


Nuo nuoret ja nousevat kyvyt ovat vähän eri asia. Ilmoittaahan joka toinen amatööriottelijakin tavoitteekseen UFC-mestaruuden. Mutta jos on 5 vuotta tahkottu kotimaan ammattilaiskehiä vaihtelevin tuloksin, niin silloin se UFC-mestaruuden tavoittelu on tietysti absurdia. Tämä vertautuu siihen 30-vuotiaaseen Rauman Lukon kakkoskentän pakkiin, joka ei ikinä tule voittamaan Stanley Cupia. Hänen 18-vuotias pakkiparinsa voi kuitenkin olla eri asia.

Makwan ei ole enää 18-vuotias, mutta kehityskäyrä on ollut koko ajan ylöspäin. Ei ehkä niin nopeasti että sillä mentäisiin UFC-mestaruuteen, mutta on aivan mahdollista ja jopa todennäköistä, että Makwanin parhaat saavutukset ovat vielä edessä päin.
 

View: https://soundcloud.com/urheilucast/uc244


Oli kyllä karua roastia :D Mitä näitä urheilucastin juttuja kuunnellut, niin on kyllä antanu aika jääkylmää palautetta kaikille suomalaisille vapaaottelijoille.

Esko Seppäsen kuuntelijakunta on nuuskahuuliset lätkäjonnet tai aikuiset jotka on jääneet noiden teinien tasolle. Kuuntelin ekan kerran Lauri Markkasen podcast jakson ja sen jälkeen ajattelin antaa mahdollisuuden mutta ton kaverin setit on niin vammasia että ei mitään rajaa, kuuntelin ekat 5 jaksoa ja kelasin että tää on varmaan paskaa sen takia että vasta aloittanut noi hommat mutta meni koko ajan vaan huonompaan suuntaan. Noi haastikset on ihan ok, jos Esko päättää kysyä jotain urasta eikä jostain inside läpästä minkä on itse kehittänyt tuntia ennen haastattelua.
 
Edson Barboza vs Makwan Amirkhani

Ensimmäinen erä on todellista kyttäämistä puolin ja toisin Barbozan pitäessä etäisyyden sopivana itselleen ettei Makwan pääse viemään tonttiin. Makulta tulee ehkä hieman yllättäen vasta ensimmäinen takedown yritys kolmen minuutin kohdalla. Barboza vie ekan erän selvästi hallitsemalla octagonia ja paremmilla osumilla. Makun ei saa juuri mitään aikaiseksi...4-5 etukäden lyöntiä osuu millä ei damagen kannalta ole juuri mitään merkitystä kun ovat voimattomia. Lopun alasvienti on kosmetiikkaa. Ensimmäisen erän tempo on laiskahko.

Toiseen erään tempo nousee huomattavasti heti erän alusta lähtien. Maku yrittää pärjätä edelleen pelkällä etukädellä maailmanluokan pystyottelijaa vastaan. Barboza parin minuutin aikana lyö useamman kerran Makua vartaloon. Sitten erän puolivälissä tulee räjähtävä oikea suora Barbozalta ja Maku menee persiilleen. Tämän jälkeen Barboza jostain ihmeen kumman syystä yrittää lukottaa Makua jolloin hän pääsee toipumaan. Siitä takas ylös ja taas Makulla kolisee omissa. Sitten Maku yrittää alasvientiä, mutta ei ole lähelläkään onnistua. Puoli minuuttia ennen erän loppua taas Barbozan oikea kolahtaa ja Maku persiilleen. Barboza vie erän selvästi Makun saamatta käytännössä aikaiseksi, ei mitään.

Kolmanteen erään Maku tulee vahvasti painostaen ja saa Barbozan mattoon minuutin jälkeen. Sit nyhjätään Makun ollessa päällä kolme minuuttia Makun antaessa muutaman iskun kylkeen kumminkin saamatta mitään oleellista aikaiseksi. Ei GnP jne. Viimeinen minuutti mennään yhtä päätyä Makun ottaessa osumaa ja kunto on loppu.
Mikä oli game plan Makulla? Laittaa kampoihin olemattomilla pystytaidoilla? En ymmärrä millä hän yritti ottelua voitta vai yrittikö vain selviytyä täyden ajan?!. Barboza tuli tähän otteluun kolmen ottelun tappio putkessa, joten ihan ymmärrättävästi hän veti tämän ottelun ilman riskejä.

Yhteenveto:

Barboza otti alun varman päälle odottaen todennäköisesti Makun alasvientiä heti alkuun ja hallitsi lähes koko ottelun etäisyyttä mieleisekseen. Hitaan ekan erän jälkeen tuli otteluun tempoa ja siinä vaiheessa tuli selväksi, että toinen on luokaton pystyottelija (jos mietitään top15 tässä sarjassa) ja toinen maailmanluokkaa. Makun uhka 15minuutin aikana oli käytännön nolla. Sai kolmannessa erässä alasviennin hyvissä ajoin kumminkin saamatta matossa aikaiseksi; ei yhtään mitään millä olisi voinut Barbozaa satuttaa puhumattakaan että olisi voinut ottelun voittaa. Ja nyt täällä kilpaa kehuttu Makun suoritusta kun selvisi täyden ajan. No siitä peukku täältäkin. Mutta fakta on se, että Makulla ei ollut MITÄÄN mahdollisuuksia tässä ottelussa voittoon. Vai meinasko pelkällä hyvällä liikkeellä ja etukädellä voittaa maailmanluokan pystyottelijan? heh.

Maku vs top15

Tuleeko Maku koskaan saavuttamaan top15 omassa sarjassaan? Mielestäni ei. Mielestäni hänen ottelunsa voittojen suhteen tulee aina perustumaan kovaan painiin ja sitä kautta lukotuksiin. Mutta kun kunto on nyt vuosi tolkulla ollut surkea, että ei voi edes GnP antaa matossa kun ukko sippaa aika nopeaan. Maku tulee jatkossakin voittamaan nämä oman sarjansa heikoimmat helposti. Tonttiin ja joku lukotus, easy game. Jason Knightin hän voitti makoilemalla päällä joka oli sarjansa keskitasoa. Arnold Allenille kärsitystä hajaääni tappiosta on jo kauan aikaa ja nähdäkseni Allen on kehittynyt huomattavasti enemmän kuin Maku. Ja Makun pystyä on täällä kans kehuttu kun se on kehittynyt paljon. Tottakai on, koska mikä oli lähtötaso? Kyllä, käytännön nolla. Tuosta tasosta on helppo parantaa ja paljon. Hänen pystyottelu tällä hetkellä koostuu ihan hyvästä liikkeestä ja etukädestä millä ei tehdä minkään sortin vaaraa vastustajalle. Nyt kun verrataan top15 tän hetken sarjan ukkoihin jotka ovat:

ALEXANDER VOLKANOVSKI
1 Max Holloway
2 Brian Ortega
3 Zabit Magomedsharipov
4Yair Rodriguez
5 Chan Sung Jung
6 Calvin Kattar
7 Josh Emmett
8 Jeremy Stephens
9 Arnold Allen
10 Sodiq Yusuff
11 Shane Burgos
12 Dan Ige
13 Ryan Hall
14 Edson Barboza
15 Bryce Mitchell

Näistä yhtäkään vastaan Makulla ei ole mitään palaa pystyottelussa. Ja hän jaksaa painia sen yhden erän nykyisillä näytöillä jolla ei pitkälle pötkitä.

Joten millä ihmeellä hän nousisi top15? Toki aina voi kehittyä, mutta ikää on jo 31v eli parhaat vuodet kehittymisen kannalta ovat jo menneet.
Olen sitä mieltä, että Maku tulee olemaan uransa loppuun samoilla sijoilla kuin on nyt. Kannut (ufc tasolla) hän voittaa "leikiten". Keskitason jamppoja vastaan tulee hyviä otteluita ja 50/50 tulee menemään voitot. TOP15, ei mitään asiaa.
 
Mielellään kuulen noita perusteluita.

Oma arvioni perustuu lähinnä siihen, että potkunyrkkeilyssä sarjat 63,5, 67 ja 71 ovat selvästi parhaat ja laajimmat sarjat. Jo 60 ja 75 sarjoissa taso lähtee todella nopeasti laskemaan etenkin terävimmän kärjen ulkopuolella. Nämä painot ovat tietysti saman päivän puntarilla. Vapaaottelussa väitän että 65,8 ja 70,3 ovat ne selvästi kovimmat ja ennenkaikkea laajimmat sarjat. Voi tietysti olla, että Makwan olisi TOP 200 ulkopuolella, mutta ei kovin paljon.

Joukkueurheilussa en todellakaan ole asiantuntija, mutta käsittääkseni NHL:ssä on selvästi kovin taso ja korkein palkkataso. Varmasti esim. KHL:ssä jotkut kärkijampat tienaavat paremmin kuin mitä NHL:ssä, mutta useimmille NHL on se paras sarja jos sinne vain pääsee. NHL:ssä siis pelaa noin 700 urheilijaa.

NHL:ssä todellakin pelaa sen n.700 pelaajaa. Mutta myös sen 200-400 seilaa kauden aikana NHL-AHL välillä. Ja ei kaikki parhaat pelaa NHL:ssä koska siellä homma on roolitettu vahvasti. Esim. jokaiseen joukkueseen ei voi laittaa kuutta kiekollista pakkia koska myös niitä peruspakkeja jotka siivoaa oman maalin edustan ja pelaa alivoimat tarvitaan jne jne. Joten osa joutuu lähtemään KHL:ään/Eurooppaan kun ei pääse käyttämään omia vahvuuksia. Toki NHL:ssä palkat ovat ylivoimaisia muihin sarjoihin nähden. Mutta esim KHL:ssä parhaat suomalaisetkin tienaa sen millin vuodessa. Joten jäätkö AHL:ään odottaan paikkaa NHL:stä vai haetko nyt kun on aika niin eläkerahat pois muualta? Joten karkeasti sanoisin että NHL:ssä on se 500-600 pelaajaa kaudessa ketkä pelaa koko kauden siellä. Sitten on niitä jotka ovat NHL:n rajamailla, että pääseekö vai ei niin samanmoinen määrä. Mut se tästä offtopicista tässä ketjussa.
 
Esko Seppäsen kuuntelijakunta on nuuskahuuliset lätkäjonnet tai aikuiset jotka on jääneet noiden teinien tasolle. Kuuntelin ekan kerran Lauri Markkasen podcast jakson ja sen jälkeen ajattelin antaa mahdollisuuden mutta ton kaverin setit on niin vammasia että ei mitään rajaa, kuuntelin ekat 5 jaksoa ja kelasin että tää on varmaan paskaa sen takia että vasta aloittanut noi hommat mutta meni koko ajan vaan huonompaan suuntaan. Noi haastikset on ihan ok, jos Esko päättää kysyä jotain urasta eikä jostain inside läpästä minkä on itse kehittänyt tuntia ennen haastattelua.

Hauskinta tässä on et toi on viel ehkä suomen kuunnelluin podcast. Ainakin spotifyn listoilla se on melkeen aina ykkösenä
 
Back
Ylös Bottom