- Liittynyt
- 2.9.2009
- Viestejä
- 755
Nyt joudut kertomaan parit esimerkit kyllä
Kiinnostais muakin. Oon ollut vähän siinä käsityksessä ettei nuo neljän seinän sisällä turpoomiset ole perinteisesti mistään IF:stä johtunut?:D
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nyt joudut kertomaan parit esimerkit kyllä
Nyt joudut kertomaan parit esimerkit kyllä
Miten on mahdollista kasvattaa lihasta ilman ettei syö plussakaloreilla? Jos ei syö plussa kaloreilla, paino ei nouse. Lihas ei ole painoton, ''ihme'' juttu joka vain ilmestyy kroppaan ilman että painoa kertyy.
onko siellä joku before/after -galleria tarjolla?Esimerkkejä ei ole antaa. Käy vaikka ite tekemässä kierros Sörkässä.
ketä kiinnostaa jos se jossain tilanteessa teoriassa on mahdollista, koska se on kuitenkin niin tehotonta kummankin tavotteen suhteen että paljon fiksumpaa keskittyä jompaan kumpaanLihasta on mahdollista kasvattaa samaan aikaan kun polttaa rasvaa, mutta se vaatii hyvin toimivan ruokavalion ja treenin
IF Leangains versiossa idea lihaksen kasvattamisesta ja samanaikaisesta rasvanpoltosta perustuu siihen että treenipäivinä syödään esim. +25% kaloreilla ja lepopäivisin -10% kaloreilla. Tämä yleensä mahdollistaa hyvin hitaan samanaikasen lihaksen kasvatuksen ja rasvan polton.Ootko sä oikeesti tosissas? Luuletko että elimistö on oikeasti joku matemaattinen funktiokone, että kun syötät tietyn määrän kaloreita niin juuri sen verran niitä hyödynnät? Lihasta on mahdollista kasvattaa samaan aikaan kun polttaa rasvaa, mutta se vaatii hyvin toimivan ruokavalion ja treenin. Pakkiksellakin joka ikisessä 15-v-kesäkuntoon -ketjussa joku heittää, että aloittelijan on mahdollista kasvattaa lihasta miinuskaloreillakin. Väitätkö, että tämä on paskaa? Ihan treeniuran alussa itellä ainakin lihakset kasvo vaikka treeni oli täysin päin persettä ja syömisestä ei ollut tietoakaan. Etkö usko "säästöliekkiin"? Kun ei paino tipu 1000kcal ravinnolla niin pitäisi vaan syödä vähemmän ja käydä vaikka juoksemassa pari kilsaa lisää? Mieti ny iteki vähän mitä puhut. Entäs IF:llä saadut tulokset rasvanpoltossa ja lihaskasvussa? Täyttä paskaa sekin?
Niiden imeytymisnopeudessa on silti hirveä ero ja sokeri nostaa insuliinitasot kattoon pidemmäksi aikaa.
Luuletko tosiaan että se on ihan sama otatko ne kalorit kasviksista vai sokerista? Että kehonkoostumus tulee olemaan täysin sama kunhan makrot ja kalorit on kohillaan? Paskan vitut. Mieti ny ihan järjelläs. Lue vaikka alkuun wikipediasta sellasesta aineesta kuin insuliini.
Ei se kroppa oikeesti toimi niin, että kalori sisään ja kalori ulos ja that's it.
Kehossa on paljon monimutkasempia juttuja hormonitoiminnassa kuin kalori. Ei keho edes tiedä mikä on kalori. Se on ihmisten tapa mitata ravinnon energiapitoisuutta.
Etkö usko "säästöliekkiin"? Kun ei paino tipu 1000kcal ravinnolla niin pitäisi vaan syödä vähemmän ja käydä vaikka juoksemassa pari kilsaa lisää?
Kova kunto ei tarkoita sitä että henkilöllä olisi paljoakaan tietoa asioista. Monelle riittää että asiat toimivat niitä tehdessä.Miksi ihmeessä lähes kaikki oikeasti kovassa kunnossa olevat ihmiset noudattavat valmentajaltaan saamaa ruokaohjetta?
Minä ikävä kyllä tiedän. Vuosia tapeltiin emännän painon kanssa mikä tuppasi vaan vähitellen nousemaan eikä edes tippunut tolla 1000 Kcal määrällä. Mä en tiedä miten se on mahdollista ja mistä helvetistä keho sen energian ottaa, mutta näin se oli. No syykin kyllä löytyi, se mitä oltiin pitkään epäilty, eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Se kun saatiin kuntoon niin lähti painokin tippumaan. Ei suoranaisesti säästöliekki, mutta jos kehosta löytyy mekanismi joka mahdollistaa hirveän heittelyn aineenvaihdunnassa, niin miksi säästöliekin olemassaolo kielletään? Sen mahdollistava tekijä on kuitenkin olemassa.Minä en henkilökohtaisesti tiedä yhtään tuollaista tapausta. Tässä taas vähän fakta tietoa asiasta:
Rasvaahan on silloin tullut lisää jos rasvaprosentti on pysynyt samassa painon noustessa. Jos rasvaa ei olisi tullut, olisi rasvaprosentti pienentynyt painon noustessa ja näin erottuvuus parantunut. Rasvaa on siis tullut samassa suhteessa lihasmassaan nähden kuin sitä on aluperäisessä tilanteessakin ollut.vajaa 5 kg vuodessa nyt parin vuoden ajan ja rasvat ei peilikuvan mukaan oo muuttunu yhtään. Jännä ettei kuitenkaan tule rasvaa ollenkaan.
Rasvaahan on silloin tullut lisää jos rasvaprosentti on pysynyt samassa painon noustessa. Jos rasvaa ei olisi tullut, olisi rasvaprosentti pienentynyt painon noustessa ja näin erottuvuus parantunut. Rasvaa on siis tullut samassa suhteessa lihasmassaan nähden kuin sitä on aluperäisessä tilanteessakin ollut.
Näin itse aiheeseen mitenkään liittymättä.
Voi hyvinkin pitää paikkansa. Kuitenkaan tuota viittä kiloa tuskin on tullut vatsalihaksiin, mutta kuitenkin vatsan rasvakerros ei todellakaan ole kasvanut vaan ennemminkin hieman vähentynyt. Ojentajien ym erottuvuudesta en osaa sanoa.
Tässäkin ketjussa asianomainen henkilö haki ratkaisua makeanhimoon. Kuinkakohan moni alan ammattilainen kehottaa korvaamaan "puhdasta ravintoa" karkeilla ym herkuilla makeanhimon eliminoimiseksi? Aivan järkyttävää paskaa änkeä noita IIFYM-tutkimuksia rakoon kuin rakoon, varsinkin kun en ole kyseistä ajatusmallia edes tyrmännyt.
Toki jos kalorit on alhaalla, niin sitä laihtuu millä vain. Mutta, miten eri hiilarityypt vaikuttavat kehonkoostumukseen laihdutuksen aikana, siinä asiassa olisin kriittinen.
Entä jos otetaan saman verran kaloreita, mutta toiset ottavat nopeammista hiilareista kuin toiset, miten vaikuttaa kehonkoostumukseen?
Tämä rottakoe voi antaa kenties osviittaa:
Tämä on erittäin merkittävä paperi. Glykeemisen indeksin aiheuttamat erot insuliiniarvoissa eivät ole tarpeeksi suuria, että niillä olisi merkitystä.Obes Rev. 2006 May;7(2):219-26.
Glycaemic index effects on fuel partitioning in humans.
Díaz EO, Galgani JE, Aguirre CA.
Laboratory of Energy Metabolism and Stable Isotopes, Institute of Nutrition and Food Technology (INTA), University of Chile, Ave. El Libano 5524, Macul, Santiago, Chile. ediaz@inta.cl
The purpose of this review was to examine the role of glycaemic index in fuel partitioning and body composition with emphasis on fat oxidation/storage in humans. This relationship is based on the hypothesis postulating that a higher serum glucose and insulin response induced by high-glycaemic carbohydrates promotes lower fat oxidation and higher fat storage in comparison with low-glycaemic carbohydrates. Thus, high-glycaemic index meals could contribute to the maintenance of excess weight in obese individuals and/or predispose obesity-prone subjects to weight gain. Several studies comparing the effects of meals with contrasting glycaemic carbohydrates for hours, days or weeks have failed to demonstrate any differential effect on fuel partitioning when either substrate oxidation or body composition measurements were performed. Apparently, the glycaemic index-induced serum insulin differences are not sufficient in magnitude and/or duration to modify fuel oxidation.
No ei se GI. Oo se pääpointti vaan miten se pöytäsokeri rasittaa haimaa... Näit kantsii kysyy ravintoeksperteiltä ja lääkäreiltä. Plus karkki on viel erittäin prosessoitu esanssituote ravintoarvoltaan nolla, että goodluck valitsemalleen tielle.
Uskoin aiemmin että kalori on kalori, mutta antisokerihypettäjä Dr. Robert Lustigin teesejä luettuani ja kuunneltuani, en ole enää niin vakuuttunut. Lustigin mukaan sokeri saa elimistön kehittämään paljon insuliinia, insuliinin tehtävänä on laskea sokerin nostamaa verensokeria, mutta samalla se muuttaa ylimääräisen sokerin suoraan rasvaksi. Sokerin kalorit eivät siis ole käytettävissä elimistön toimintoihin, koska ne ovat muuttuneet suoraan rasvaksi, ja elimistö on kalorivajeessa. Lustigin mukaan suuri määrä insuliinia myös estää leptiinin (nälkähormonin) normaalia toimintaa, jolloin aivot eivät ymmärrä kehon saaneen riittävästi energiaa toimintoja varten. Sokeri olisi siis paljon haitallisempaa lihomisen kannalta kuin pelkästään sen sisältämä ravintoaineeton energia.
Oli kalori kalori tai ei, niin on selvää ettei prosessoidun sokerin syöminen ole terveellistä. Se nostaa verensokerin nopeasti jolloin se romahtaa yhtä nopeasti (insuliinin vaikutus), ja saa aivot hakemaan uutta boostia. Sokeri addiktoi. Sokerista saa energiaa mutta ei ravinteita, joten elimistö jää periaatteessa aliravitsemustilaan. Ja tietysti hampaat ei tykkää.
Makeanhimoon toimii toisilla kohtuus ja toisilla totaalikieltäytyminen, itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan. Pieni suklaapatukka tai muutama karkki aiheuttaa vain sen, että koko loppupäivän himoitsen makeaa sata kertaa pahemmin. Sokeriaddiktiosta irrottautuminen ei kyllä ole helppoa ja siihen on helppo sortua takaisin.