Pikkujöpö, siirry pois moiselta salilta, missä ei saa maastanostaa kunnolla, eikä ole täyskokoisia kunnon levyjä edes. Ei kuulosta oikein laatusalilta, anteeksi vain. En mäkään ikinä rysäytä täysillä painoja lattialle, mutten todellakaan laske niitä huippunätisti ja tarkasti ääntäkään päästämättä.
Nykyisessä ohjelmassani on vihdoin sumomaastanosto korokkeelta. Saa nähdä sitten ohjelman loputtua ja maksimit testattuani, onko auttanut. Yllättävää oli edellisellä maksimikokeilukerralla se, ettei irrotus suinkaan ollut se heikko kohta, vaan siinä hieman polven alla meinasi hyytyä sen ainoan kerran, kun meinasi hyytyä. Senkin tosin rutistin ylös hyväksytysti kumminkin, kun oli kunnon rähinämieliala päällä.
Sumossahan korokenostaminen on ongelma siksi, että jalat eivät kertakaikkiaan saa lipsua yhtään. Missä tahansa ei ole sopivan levyistä (eli aika tarkasti 130cm leveä) ja paksuista (noin 2-5cm) lankkua saatavilla. Siksipä teetätin semmoisen työkaverillani. Molemmissa päissä on molemmin puolin kunnon siivut karkeaa hiomapaperia liimattuna. Tämä aiheuttaa sen, että ensinnäkään lankku ei meinaakaan luistaa mihinkään lattialla (ok, siinä on tosin kumimatto vielä välissä) ja toisekseen jalkani (joissa painitossut) eivät meinaakaan luistaa lankun päällä. Erinomaisesti on toistaiseksi toiminut. :thumbs:
En käsitä, miksi aina paasataan, että sumo mn olisi jotenkin kauhean tekninen ja notkeutta vaativa nostotyyli. Ehkä mun tausta kamppailulajeissa ja notkeuden ja venyttelyn ainainen korostaminen vaikuttavat asiaan, kuten sekin, että punttireenien alusta asti olen suosinut sumoa juuri samasta syystä, kuin esim. eräs suht menestynyt voimanostaja Jarmo Virtanen. Eli tuskin on kilomäärissä hirveitä eroja perinteinen vs. sumo, mutta sumo säästää hieman selkää, siinä ainoa syy nostaa sumolla.
Ristiotteen vaihtelu on välttämättömyys. Justiin muistaakseni viime syksynä kattelin, kun eräällä kokeneella voimanostajalla penkissä toinen käsi jätätti, vaikka muuten olivat hienoja nostoja, ei siinä mitään. Kysyin, tietääkö hän asiasta, sanoi tietävänsä. Kysyin, maastanostaako hän ristiotteella ja jos kyllä, vaihteleeko otetta. Vastaukset: kyllä ja ei ikinä. MOT. Ite otin nyt asiakseni nostaa ohjelman kovempaan kyykkyreeniin sisältyvässä apuliikkeenä tehtävässä maastanostossa kaikki sarjat sillä ns. huonommalla ristiotteella. Sitten siinä toisessa kyykkyohjelmassa (vaihtelevat boxikyykky ja sumo mn) teen kaikki noususarjat ns. huonommalla otteella ja ns. työnostot paremmalla. Jospa noin pysyisi lihastasapaino jotenkuten.
Myöskin mun on vaikea käsittää, miten otelihoissa ei riitä puhti, vaikka olisi kyse kehoilureenistä. No ok, aloittelijalla sen ymmärtää. Siitä on jossain päin pakkista oikein mun raporttikin, kun erään remmit vai ei kinailun tiimoilta oikein päätin kokeilla, että miten kävisi, jos tekisin kehoilumäärän sarjoja ja toistoja. Liikkeinä olivat muistaakseni leuanveto, SJMV ja alatalja, eikä otteen pitämisen suhteen ollut mitään ongelmaa. Toki forkut olivat rasittuneet reenin lopulla, mutta niin olivat selkälihatkin. Mankku oli ja on tietenkin aina käytössä. Mielestäni on naurettavaa rinnastaa vetoremmit mankkuun, niin eri asiasta on kyse.
