Maalämpöpumpun säätäminen ja huoltaminen

[Kaljaveikko]

Eipä se asentajakaan tuntunut olevan ihan perillä tuon pumpun saloista. Kuulemma uus malli, niin ei ole vielä ihan kaikki asiat selvänä :D Asentaja kävi muutaman kuukauden sisällä muutosta säätämässä laitteen kuntoon, ihmetytti vaan kun kaveri ravasi ulkona soittamassa apua ja illalla kun itse katsoin, oli pumppu tehdasasetuksissa. Eipä onneksi maksanut mitään tämä homma, ikävä kyllä tältä pohjalta käyttöopastus oli mitä oli.

 

[fraatti]

Eipä se asentajakaan tuntunut olevan ihan perillä tuon pumpun saloista. Kuulemma uus malli, niin ei ole vielä ihan kaikki asiat selvänä :D Asentaja kävi muutaman kuukauden sisällä muutosta säätämässä laitteen kuntoon, ihmetytti vaan kun kaveri ravasi ulkona soittamassa apua ja illalla kun itse katsoin, oli pumppu tehdasasetuksissa. Eipä onneksi maksanut mitään tämä homma, ikävä kyllä tältä pohjalta käyttöopastus oli mitä oli.

Itsellä on viessmann vitocal 333-g. Talo on kylläkin vasta rakenteilla ja lämpötila sisällä on noin 20 astetta... 1030kW on pumppu saanut kulutettua 170m2 lämmittämiseen maaliskuun alusta saakka.

Tuossa oma ketju mlpfoorumilta omasta pumpustani. Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne...

Pumppujen ohjaus on aivan sama molemmissa pumpuissa. Tuossa omassa pumpussa on vain hiukan enemmän järkeä logiikassa, säätyvä paisuntaventtiili ja a-energialuokan kiertovesipumput. Säätöjen periaatteet ovat kuitenkin aivan samat.

T.in ja T. out tarkoittavat maalämpönesteen tulevaa lämpötilaa kaivolta sekä koneelta kaivoon lähtevää, keskiarvoisesti koko käyntijaksojen ajalta kalenteriviikon aikana. Tuohon eroon ei voi vaikuttaa muuten kuin säätämällä liospumpun nopeutta manuaalisesti pumpun kyljestä. Optimaalinen lämpötila ero olisi mahdollisimman pieni. Usein puhutaan 3 asteesta. Itsellä on 10kW laite ja tuossa tuo lämpötilaero on 4-5 astetta. Pumppu on jo täysillä joten no can do. Ilmeisesti sullakin pumppu on täysillä kun tuo lämpötilaero on noin pieni. Kun tuo ero on pienempi myös höyrystimen keskilämpö on hiukan suurempi ja näin ollen saadaan parempi COP.

Tuosta lämmityskäyrästä. Asentajan on mahdoton saada tuota säädettyä täysin kohdalleen(maksimaalinen energian säästö) koska hän ei voi olla eri päivinä tutkimassa onko asunnossa kuuma/kylmä ja sen mukaan säätä käyrää korkeammaksi/matalammaksi. Hyötysuhteen kannalta paras tilanne on sellainen että lattiassa kiertää juuri ja juuri niin tarpeeksi lämmin vesi että kämppä pysyy lämpöisenä. Toisinsanoen termostaattien pitäisi periaatteessa pyytää koko ajan lisää lämpöä. Lattiakierrossa oleva turhan kuuma vesi aiheuttaa myös sen että termostaatteja suljetaan kun lämmitystarvetta ei ole ja pumpun käynnistyessä vesimäärä/lattiamassa mitä se lämmittää on pienempi ja näin ollen pumpun käyntijakso on lyhyempi kuin mitä se voisi olla... Lämmityskäyrä on helpoin säätää kun kaikki termostaatit on täysin auki eli termostaatista laitetaan pyynti täysille. Tuolla käyrällä mikä sulla nyt on sitä ei kannata tehdä koska käyrässäsi lämpöisellä ilmalla veden pyynti lämpötila on melko korkea ja asunnossa todennäköisesti on heti 25-26 astetta lämmintä.

- - - Updated - - -

Tyhmä(?) kysymys, mutta mitä ovat asteminuutit?

Näiden arvoa muuttamalla säädetään koska mlp lähtee päälle. Viessmannissa ei ole asteminuutteja tuota tarkoitusta varten kuten esim nibessä. Omassa topicissani kirjoitin viimeisessä viestissä mikä näissä Viesmmanneissa määrää sen että koska pumppu lähtee päälle.

 

[Kaljaveikko]

Kiitokset toveri Fraatille seikkaperäisestä vastauksesta!

 

[LoftYokel]

Vaikka mut varmaankin nyt lynkataan tästä kommentista, niin sanon kuitenkin

Eli kun lämmityskausi tästä pääsee kunnolla vauhtiin niin laita kaikki termostaatit maksimiin. Säädät pelkällä käyrällä sisälämpötilat kuntoon kaikilla käyrän alueilla (ja viitseliäisyydestäsi riippuen voit myös opiskella jakotukin virtausten säätöä mahdollisesti). Sitten kun sisälämmöt pysyy hyvinä kaikissa ulkolämpötiloissa, voit ottaa termostaatit taas käyttöön jos näet sille tarvetta. Jos näet tarvetta, että joskus pitää saada tavallista lämpöisempää termostaateista säätämällä, voit nostaa koko käyrää tasaisesti vaikka asteen tai kaksi ylemmäksi. Tämä lisää kuitenkin kulutusta ja käynnistysten määrää hieman.

Huomioi, että IV-kone on syytä olla talvisetupissa siinä vaiheessa, kun alat tätä säätöä tekemään.

 

[fraatti]

Vaikka mut varmaankin nyt lynkataan tästä kommentista, niin sanon kuitenkin

Eli kun lämmityskausi tästä pääsee kunnolla vauhtiin niin laita kaikki termostaatit maksimiin. Säädät pelkällä käyrällä sisälämpötilat kuntoon kaikilla käyrän alueilla (ja viitseliäisyydestäsi riippuen voit myös opiskella jakotukin virtausten säätöä mahdollisesti). Sitten kun sisälämmöt pysyy hyvinä kaikissa ulkolämpötiloissa, voit ottaa termostaatit taas käyttöön jos näet sille tarvetta. Jos näet tarvetta, että joskus pitää saada tavallista lämpöisempää termostaateista säätämällä, voit nostaa koko käyrää tasaisesti vaikka asteen tai kaksi ylemmäksi. Tämä lisää kuitenkin kulutusta ja käynnistysten määrää hieman.

Juurikin näin :thumbs:

 

[Kaljaveikko]

Lämmityskäyrää tuli jyrkennettyä, tämmöisellä käyrällä olisi tarkoitus lähteä talvea kohti:


Käyttöpäiväkirjaa:

 

[Tomppeli]

Olin aluksi positiivisesti ilostunut kun Jyväskylässä IVT:n huolto oli siirtynyt Epitekiltä pois ja on nykyään Matthias Friedille.
Epitekillä meni muutama vuosi sitten yli 3kk aikaa saada perussähköosa lämpöpumppuun jonka jouduin sitten itse hakemaan tukusta mutta vika ei ollutkaan siinä ja loppujen lopuksi jouduin jo soittamaan maahantuojalle kun meni yli 3kk että saatiin maalämpöpumppu toimimaan talven kylmimmillä keleillä. Hävisin jo sähkölaskussa muistaakseni n.250€ tuolta ajalta.
Nyt kun ilmeisesti pumpulta on kylmäaineet vähissä ja tarttis huoltoa niin soittelin tuonne ja pyysivät laittamaan netin kautta huoltopyynnön. Iltapäivällä sitten soittivat ihan toisesta firmasta että eivät ehdi tulla Matthias Friediltä korjaamaan joten olivat siirtäneet homman heille ja heiltä kerkeisi asentaja vajaan kahden viikon päästä käymään. Saa nähdä miten tällä kertaa homma tulee toimimaan...

 

[fraatti]

pumpuissa ja pumppujen laadussa tuntuu olevan melko paljon eroja. Toiset hajalla kokoajan ja toiset ovat täysin huoltovapaita kuten kuuluisikin.

Sakujen pumput tuntuvat olevan laadukkaita.. ja esim ctc melkoista skeidaa. jo toiminta periaatteet aivan onnettomia.. Suosittelen lukemaan maalämpöfoorumia jos harkinnassa mlp..

 

[Tomppeli]

pumpuissa ja pumppujen laadussa tuntuu olevan melko paljon eroja. Toiset hajalla kokoajan ja toiset ovat täysin huoltovapaita kuten kuuluisikin.

Sakujen pumput tuntuvat olevan laadukkaita.. ja esim ctc melkoista skeidaa. jo toiminta periaatteet aivan onnettomia.. Suosittelen lukemaan maalämpöfoorumia jos harkinnassa mlp..

IVT 495 Twin poistoilma/maalämpöpumppu kyseessä itsellä. Kyllähän se olisi hienoa jos kaikki toimisi mutta olisi kiva että huoltokin toimisi jos tulee jotain ongelmia. Pumpulla nyt ikää n.8 vuotta. Saa nähdä mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan...

 

[Kaljaveikko]

Vaikka mut varmaankin nyt lynkataan tästä kommentista, niin sanon kuitenkin

Eli kun lämmityskausi tästä pääsee kunnolla vauhtiin niin laita kaikki termostaatit maksimiin. Säädät pelkällä käyrällä sisälämpötilat kuntoon kaikilla käyrän alueilla (ja viitseliäisyydestäsi riippuen voit myös opiskella jakotukin virtausten säätöä mahdollisesti). Sitten kun sisälämmöt pysyy hyvinä kaikissa ulkolämpötiloissa, voit ottaa termostaatit taas käyttöön jos näet sille tarvetta. Jos näet tarvetta, että joskus pitää saada tavallista lämpöisempää termostaateista säätämällä, voit nostaa koko käyrää tasaisesti vaikka asteen tai kaksi ylemmäksi. Tämä lisää kuitenkin kulutusta ja käynnistysten määrää hieman.

Huomioi, että IV-kone on syytä olla talvisetupissa siinä vaiheessa, kun alat tätä säätöä tekemään.

Huonetermarit on nyt 23 asteessa. Sisälämmöt pysyy 21 asteessa, paitsi takkaa lämmitettäessä hilautuu sinne +24 asteen tietämille. Ajatuksena oli, että termarit leikkaisivat tällöin kierron pois. Termostaatit ovat makkareissa (3) ja olohuone/keittö tiloissa, muuten säädöt hoidetaan virtausta manuaalisesti jakotukista säätämällä. Säädöt ovat suunnitteluarvoissaan. Mistähän saisi lisätietoa mainitsemastasi jakotukin virtausten säätämisestä, vai tarvitseekohan tuolle nyt edes mitään tehdä?

 

[LoftYokel]

Huonetermarit on nyt 23 asteessa. Sisälämmöt pysyy 21 asteessa, paitsi takkaa lämmitettäessä hilautuu sinne +24 asteen tietämille. Ajatuksena oli, että termarit leikkaisivat tällöin kierron pois. Termostaatit ovat makkareissa (3) ja olohuone/keittö tiloissa, muuten säädöt hoidetaan virtausta manuaalisesti jakotukista säätämällä. Säädöt ovat suunnitteluarvoissaan. Mistähän saisi lisätietoa mainitsemastasi jakotukin virtausten säätämisestä, vai tarvitseekohan tuolle nyt edes mitään tehdä?

Jos kaikissa tiloissa on lämmöt itselle sopivat silloin kun termostaatit eivät rajoita virtausta, niin sittenhän asia on hyvin mallillaan. Ihan toimivalta vaikuttaa tuo takka-ajatus.

Linjasäädöillä jaetaan esimerkiksi jakotukkien välinen suhde sopivaksi ja taataan se, että kaikki piirit voivat luovuttaa lämpöä tarpeeksi. Piirikohtaisella sitten säädetään piireittäin lämpötilat sopivaksi. Lisäksi piirikohtainenkin säätö toki vaikuttaa muitten piirien virtaukseen, mutta jos ollaan lähtötilanteessa lähellä toimivaa tilannetta, niin hienosäätö ei merkittävästi aiheuta kokonaisuuteen ongelmia. Varmaankin jostain lämmönjaon toimittajalta voisi saada tietoa omista jakotukeista. Tai sitten googlella etsiä valmistajan perusteella.

-----------

Yleisesti: jos tätä termostaattien "ohittamista" ei tee ja aina antaa termostaattien pitää lämmöt sopivana, niin ei voi tietää vastaako teoreettinen mitoitus yhtään todellisuutta. Vielä tärkeämpää tämä olisi sähkökattiloiden tapauksessa.

 

[69T]

Huonetermarit on nyt 23 asteessa. Sisälämmöt pysyy 21 asteessa, paitsi takkaa lämmitettäessä hilautuu sinne +24 asteen tietämille. Ajatuksena oli, että termarit leikkaisivat tällöin kierron pois. Termostaatit ovat makkareissa (3) ja olohuone/keittö tiloissa, muuten säädöt hoidetaan virtausta manuaalisesti jakotukista säätämällä. Säädöt ovat suunnitteluarvoissaan. Mistähän saisi lisätietoa mainitsemastasi jakotukin virtausten säätämisestä, vai tarvitseekohan tuolle nyt edes mitään tehdä?

Linja- ja piirivirtausten säätäminen riippuu siitä mikä systeemi (valmistaja) on käytössä. Yhtäältä suunnitteluarvoja ei kannata lähteä ruuvaamaan ennen kuin menovesikäyrä on kohdillaan (pitää elää pitkälle talveen että tietää). Menoveden lämpötila ratkaisee ensisijaisesti sisälämmöt ja vasta sen jälkeen tulee hienosäätö jos kaikki tilat (tai jakotukin alue) ei ole sitä mitä pitäisi. Talvella myös IV-koneen säädöt vaikuttaa jne..
Teidän menovesikäyrästä päätelleen ja ajankohdan lämpötilat huomioiden ko. käyrällä ei tällä hetkellä edes saa enempää lämpöä sisään. Se selviää nopeasti kun lataat termarit täysille ja seuraat mitä tapahtuu, älä kuitenkaan lämmitä takkaa ettei tule sauna joka paikkaan

 

[Kaljaveikko]

Linja- ja piirivirtausten säätäminen riippuu siitä mikä systeemi (valmistaja) on käytössä. Yhtäältä suunnitteluarvoja ei kannata lähteä ruuvaamaan ennen kuin menovesikäyrä on kohdillaan (pitää elää pitkälle talveen että tietää). Menoveden lämpötila ratkaisee ensisijaisesti sisälämmöt ja vasta sen jälkeen tulee hienosäätö jos kaikki tilat (tai jakotukin alue) ei ole sitä mitä pitäisi. Talvella myös IV-koneen säädöt vaikuttaa jne..
Teidän menovesikäyrästä päätelleen ja ajankohdan lämpötilat huomioiden ko. käyrällä ei tällä hetkellä edes saa enempää lämpöä sisään. Se selviää nopeasti kun lataat termarit täysille ja seuraat mitä tapahtuu, älä kuitenkaan lämmitä takkaa ettei tule sauna joka paikkaan

Ideana on ollutkin säätää lämpökäyrä niin, että lattiassa kiertää juuri ja juuri sen lämpöinen vesi, että kämpässä on se noin +21. Lämmöt eivät tuosta nouse, vaikka termareita laittaisi isommalle, vaan lämpötilan nosto pitää tehdä mlp:n lämpökäyrää nostamalla.

 

[69T]

Ideana on ollutkin säätää lämpökäyrä niin, että lattiassa kiertää juuri ja juuri sen lämpöinen vesi, että kämpässä on se noin +21. Lämmöt eivät tuosta nouse, vaikka termareita laittaisi isommalle, vaan lämpötilan nosto pitää tehdä mlp:n lämpökäyrää nostamalla.

Idea on oikea eli juurikin se mitä täällä on moneen kertaan tahkottu ja pätee osaan lattialämmitysjärkestelmiä (Warmia, Nereus, Rehau). Em. perustuvat siihen että termareilla ohjataan vain niitä tiloja joissa halutaan matalampaa lämpöä tai hyödyntää esim. takan tmvst. tuottamaa lämpöä.
Mikäli koko talo on yhden kv-pumpun ja lämmityskäyrän perässä niin kosteiden tilojen hallinta voi olla hankalaa ts. siellä saattaa olla kylmä. Yleensähän sinne suositellaan omaa pumppua ja käyrää joka 1-2C suurempi kuin muualla.

Teikäläisen käyrästä voisin ennustaa että -10C pakkasilla kierrossa on liikaa lämpöä jonka termarit tietysti blokkaa pois mutta saattaa aiheuttaa kylmiä lattioita kun kierto on liikaa pois. Sellainen nyrkkisääntö nykypäivän taloissa lienee 5C ulkolämpötilassa = 1C menovedessä.

 

[Kaljaveikko]

Teikäläisen käyrästä voisin ennustaa että -10C pakkasilla kierrossa on liikaa lämpöä jonka termarit tietysti blokkaa pois mutta saattaa aiheuttaa kylmiä lattioita kun kierto on liikaa pois. Sellainen nyrkkisääntö nykypäivän taloissa lienee 5C ulkolämpötilassa = 1C menovedessä.

Mielenkiinnolla täällä odotellaan pakkasia, sittenhän sen näkee (ja säätää).

 

[aaronp]

Moi, nyt pitäis alkaa vihkiytymään tohon pumpun saloihin mutta kun ei nappaa. Lämmityskäyrää kai sitä kuuluis viilata mutta onko olemassa mitään perustiivistelmää siitä miten vaikkapa ton viessmannin vitocalin (7,7kw) saa säätöihin? Haluan pitää talon ja vedet lämpimänä, en suhdetta mlp:n kanssa.

 

[LoftYokel]

Moi, nyt pitäis alkaa vihkiytymään tohon pumpun saloihin mutta kun ei nappaa. Lämmityskäyrää kai sitä kuuluis viilata mutta onko olemassa mitään perustiivistelmää siitä miten vaikkapa ton viessmannin vitocalin (7,7kw) saa säätöihin? Haluan pitää talon ja vedet lämpimänä, en suhdetta mlp:n kanssa.

Ei tuossa kauhean ihmeitä tarvi tehdä. Säädät kaivoon menevän ja sieltä palaavan nesteen lämpötilaeron sellaiseksi mitä tuon pumpun valmistaja suosittelee (varmaan 3-astetta). Sama lattialämmityksen vesille. Nämä lämpötilaerot pitää katsoa käyntijakson loppupuolella ja näitä lämpötilaeroja säädetään kiertovesipumppujen nopeutta muuttamalla. Mitä nopeammin pumppu käy, sitä pienempi lämpötilaero. Manuaalista löytyy mistä noita säädetään. Asteminuuttirajan säädät sellaiseksi, ettei talossa lämpötilat heilu liikaa. Tällä saat käynnistysten lukumäärää pienennettyä ja se on hyvä pumpulle. Lämpökäyrän laitat aluksi johonkin sellaiseen mitä valmistaja suosittelee. Jos kovilla pakkasilla on liian kuuma sisällä, säädät käyrän yläpäätä alemmaksi (loivempi käyrä) ja päinvastoin. Samaan asiaan kiinnität huomiota myös lämpöisemmillä ulkoilmoilla. Ja vastaavasti silloin säädät käyrän alapäätä. Lisäksi voit tarkistaa, että lattiaan menee vähintään 25-27-asteista vettä kesälläkin eli se on se menoveden minimilämpötila. Maksimilämpötilan kertoo lattialämmityksen valmistaja tai asentaja.

Kesän ajaksi voi tiputtaa kaivon kiertovesipumpun nopeutta ja sulkea mahdollisesti jakotukeista ylimääräisiä kiertoja. Muuta ei tarvi tehdä.

Ai niin, kaippa tuo on on/off-pumppu.

Katso tuolta vaikka ohjeeksi:

Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne...

 

[LoftYokel]

Sen verran vielä säätämisestä, että kun lämpökäyrää säädät, niin silloin kannattaa melkein olla termostaatit täysillä (toki makkaria voi pitää viileämpänä säädönkin aikana termostaatilla). Muutenhan käy helposti niin, että pumppu tekee liian lämmintä vettä ja termostaatit vaan sulkee kiertoa, ettei talo lämpene liikaa. Toinen vaihtoehto on pitää termostaatit sellaisena mitä haluaa huonelämmön olevan ja laskee käyrää niin kauan, että talo alkaa viilenemään eli että lattiassa kiertävä vesi on liian viileää vaikka termostaatit pyytävät täysillä lämmintä vettä.

Jos tämä vaikuttaa vaivalloiselta, niin oikeaa lämpökäyrää voi tietenkin haarukoida myös niin, että käy katsomassa jakotukissa olevista toimilaitteista, että ne ovat mahdollisimman auki silloin kun termostaatti on säädetty haluttuun lämpötilaan. Laskemalla käyrää alemmaksi, saa toimilaitteita aukeamaan enemmän ja silti sisälämmöt pysyy samana, vaikka pumppu tekeekin viileämpää vettä lattiaan. Mitä viileämpi vesi lattiassa, sitä parempi hyötysuhde.

 

[Timba79]

Tästä päästään taas siihen, että ei niiden pumppujen kanssa tarvi avioon mennä mutta sellainen muutaman viikon kiihkeä suhde on ihan hyvä ottaa. Se ei oikeasti vaadi paljon että noiden säädöt saa kohilleen ja sitten niitä ei enää tarvi säädellä käytännössä ollenkaan.

 

[LoftYokel]

Tästä päästään taas siihen, että ei niiden pumppujen kanssa tarvi avioon mennä mutta sellainen muutaman viikon kiihkeä suhde on ihan hyvä ottaa. Se ei oikeasti vaadi paljon että noiden säädöt saa kohilleen ja sitten niitä ei enää tarvi säädellä käytännössä ollenkaan.

Näin se justiin on. Säätämisestä on jotenkin annettu kuva, että se olis jotenkin vaikeaa ja jatkuvaa. Sitten kun pumpun on kerran säätänyt kohdillieen, niin ihmetellään, että mitenkäs se nyt näin helppoa olikin. Viimeisen vuoden aikana tullut käytettyä noin minuutti pumpun säätämiseen.

Viessmanista tuli mielen vielä se, että siinähän ei säädetä asteminuutteja, vaan tuolle kompuran käynnistymiselle on jonkin muun niminen säätö. Tästä varmaan löytyy asiaa tuosta linkkaamastani ketjusta. Yhtä kaikki, samaa asiaa säädetään eli karkeasti sanottuna tavoitteena niin vähän käynnistyksiä kuin mahdollista ilman, että sisälämpöjen tasaisuus siitä kärsii.