Maalämpöpumpun säätäminen ja huoltaminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Viessmanista tuli mielen vielä se, että siinähän ei säädetä asteminuutteja, vaan tuolle kompuran käynnistymiselle on jonkin muun niminen säätö. Tästä varmaan löytyy asiaa tuosta linkkaamastani ketjusta. Yhtä kaikki, samaa asiaa säädetään eli karkeasti sanottuna tavoitteena niin vähän käynnistyksiä kuin mahdollista ilman, että sisälämpöjen tasaisuus siitä kärsii.

Valitettavasti joku ystävällnen ingengööri on todennut että lattialämmitystalossa pumpun omistajalla ei tarvitse olla valtaa säätää sitä kuinka pumppu käynnistyy. Tämän takia tämä toisionpiirin hystereesi on muutettavissa vain expert tasolla jolle taasen pääsyä ei ole kuin huollon porukalla. Saksalaisilla foorumeilla porukka kiros kun käyntiajat olivat liian lyhyet/pitkät kunnes kerroin heille kuinka tuota saa muutettua. Ja voi sitä kiitosten määrää mitä tuolta sateli kun päästin heidät piinasta. :D hohohooh.......

........Tausend Dank!

@turska: thanks A LOT for your finding and your research "abroad". It surely helps a lot of people Viessmann could or would not help.
Verfasser:
Wumpe

Zeit: 07.06.2013 06:51:06
0
1928708
Hi,

also from me many thanks to Finnland.......


aaronp: Jos haluat voin katsoa tuosta pumpusta millainen lämmityskäyrä siinä nyt on. Tällähetkellä tuolla käyrällä sisälämpötila on asteen sisässä kelistä riippumatta. En muista olenko laittanut sitä tuonne mlp foorumin ketjuun... mutta luulisin että se pelaa melko hyvin myös sinulla...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mulla taso -1 ja jyrkkyys 0,2... Noi ovat ainakin itsellä tähän asti pelanneet..

Nyt on samat täällä. Mulla oli taso 1 ja jyrkkyys 0,4. Termostaatteja ei ole vielä toiminnassa vaan kaikki on täysillä virtauksen osalta. Saas nähdä miten muuttuu (vielä kun oppis analysoimaan :) )
 
Nyt on samat täällä. Mulla oli taso 1 ja jyrkkyys 0,4. Termostaatteja ei ole vielä toiminnassa vaan kaikki on täysillä virtauksen osalta. Saas nähdä miten muuttuu (vielä kun oppis analysoimaan :) )

Jakotukkien esisäädöt kannattaa ruuvata lattialämmitys suunnitelmassa oleviin arvoihin.

Tuolla sun käyrällä mun kämpässä olisi näillä keleillä ainakin 25 astetta lämmintä.

Sitä en tullut kysyneeksi mutta oletan että sinulla on myös putket valussa, eikä ole esim lämmönluovutuslevyjä.

Jos tuo käyrä pelaa sulla niin ainakin minulla pelkästään huonelämpötilan muutos riittää lämpötilan nostoon tai laskuun. Huonelämpötila 20, kämpässä 20. Tällähetkellä huonelämpötila 17, kämpässä 17 koska laatoitan...

Tuohon käyrään tietysti vaikuttaa myös se että onko kaikki eristeet jo paikoillaan. Mulla lattian alla 200mm styroksia, reunoilla 250, seinät 250mm ja katto 600mm. Mahdollisesti myös lattialämmitysputken koko saattaa vaikuttaa, mulla 16mm putkea kaksoisspiraali asennuksena. Laatta noin 10 cm vahva.

Muutahan tuossa ei tarvi seurata kuin pistää ylös missä ulkolämpötilassa on sisällä liian kuuma/kylmä. Kun läyrä on kohdallaan sisällä pitäisi olla aina yhtä lämmin ulkolämpötilasta riippumatta...

Myös lattiamateriaalit vaikuttavat käyrään. Mulla ei ole kun laattaa lattiassa joten lämmönjohtuminen on maksimaalista. Esim suurella alalle tuleva parketti toimii eristeenä ja todennäköisesti käyrää tarvii nostaa...
 
Jakotukkien esisäädöt kannattaa ruuvata lattialämmitys suunnitelmassa oleviin arvoihin.
...

Muutahan tuossa ei tarvi seurata kuin pistää ylös missä ulkolämpötilassa on sisällä liian kuuma/kylmä. Kun läyrä on kohdallaan sisällä pitäisi olla aina yhtä lämmin ulkolämpötilasta riippumatta...

Myös lattiamateriaalit vaikuttavat käyrään. Mulla ei ole kun laattaa lattiassa joten lämmönjohtuminen on maksimaalista. Esim suurella alalle tuleva parketti toimii eristeenä ja todennäköisesti käyrää tarvii nostaa...

Ihan ensimmäisenä kannattaa huolehtia että saa ilmat pois lämmitysjärjestelmästä ja se onnistuu tietysti parhaiten kun piirit yms. on "tapissa" eli kierto tapahtuu ilman esteitä.

Ulko-/sisälämpötilan yhdistelmään vaikuttaa myös IV-koneen asetukset lämmityksineen.

EDIT: Em. hommaan vaikuttaa erityisesti IV-kanaviston tasapainotus ja säätö.

Vaikka laattalattioissa lienee maksimaalinen lämmönjohtuminen niin laatoissa on eroa. Kuivapuristelaatta luovuttaa lämpöä ihan eri tavalla kuin lasitettu kostean tilan laatta saati joku kivi tms. Parketti luovuttaa vielä ihan kivasti ja on lähellä laattaa, laminaatti vaati reilusti enemmän lämpöä ja korkki on sitten oma juttunsa kun se on "lämmin" ilman lämmitystäkin.
 
Joo mulla on alakerrassa (138m2) valussa ja yläkerrassa (100m2) lämmönluovutuslevyt. Termostaatteja asennellaan sähkärin toimesta tässä paraikaa, joten siitä syystä nuo nyt ovat kaikki täysillä. Täytyy viilata niitä sitten, kun kytkennät on tehty. Tilasin aikoinaan tuommoisen 200 litrasen lisävaraaja tonne MLP:n kaveriksi, nyt putkari teki käyttöveden kytkennän MLP->lisävaraaja->hanat ja toi ei vaan mee mun järkeen mitenkään toimivaksi. MLP:ssä on parisen sataa litraa kooltaan oleva oma varaaja, ja luonnollisesti toi lisävaraaja toimii sähköllä. Mun mielestä toi on kytketty väärin, koska nythän mää käytän ensisijaisesti tuota sähkövaraajaa ja "ketjun" loppupäässä on vasta MLP:n varaaja. Onko täällä kokemusta noista?
 
Joo mulla on alakerrassa (138m2) valussa ja yläkerrassa (100m2) lämmönluovutuslevyt. Termostaatteja asennellaan sähkärin toimesta tässä paraikaa, joten siitä syystä nuo nyt ovat kaikki täysillä. Täytyy viilata niitä sitten, kun kytkennät on tehty. Tilasin aikoinaan tuommoisen 200 litrasen lisävaraaja tonne MLP:n kaveriksi, nyt putkari teki käyttöveden kytkennän MLP->lisävaraaja->hanat ja toi ei vaan mee mun järkeen mitenkään toimivaksi. MLP:ssä on parisen sataa litraa kooltaan oleva oma varaaja, ja luonnollisesti toi lisävaraaja toimii sähköllä. Mun mielestä toi on kytketty väärin, koska nythän mää käytän ensisijaisesti tuota sähkövaraajaa ja "ketjun" loppupäässä on vasta MLP:n varaaja. Onko täällä kokemusta noista?


Ei kai toi lisävaraaja nyt pelkällä sähköllä toimi... Tai jos on pelkästään sähköllä toimiva niin sitten kyllä tais mennä ns "vituix". Mikä tuon sun mlp malli on? ja myös lisävaraajan ?

MLP yhteyteen voi laittaa vaikka 500l käyttövesivaraajan mikä myöskin lämpiää maalämpöpumpulla. Varaajan sisällä on kierukka missä kiertää mlp ja varaajan välissä vesi. Aina silloin kun mlp tekee käyttövettä. Tämä sitten lämmittää kierukan ympäröimän käyttöveden. Tuollainen pumppu kuin mikä sinullakin on lämmittää joko käyttövettä tai sitten lattiassa kiertävää vettä. Ei koskaan molempia samaan aikaan.

Vitocal x4x-malleissa olisi myös ollut vakiona 240l varaaja. Usein jos halutaan suurempi käyttöveden tilavuus otetaan ensin mlp kokonaan ilman käyttövesivaraajaa ja sitten siihen viereen halutun kokoinen varaaja.
Esim näin
vitocal300.png


Tuosta näkee mitä tuollaisen varaajan sisällä on.
Vitocell%20100-V_00005.jpg
 
Pumppu on Vitocal 222-G ja lisävaraaja Nibe(?) C-200R. KÄsittääkseni tästä pumpusta saa pihalle vain 60 asteista vettä(?) joten empä tiedä sitten miten tuollainen kierukka edes lämmittäisi. Olen ostanut aikoinaan tämä sillä logiikalla että haluan a)riittävästi lämmintä vettä ja b) ensisijaisesti toki MLP:tä hyödyntämällä mutta siten että kun MLP on saunottu tyhjäksi niin tuolta puskurivaraajasta rupee työntämään kuumaa. Näissähän on yhteensä liki 360 litraa vettä, eli pitäisi riittää intohimoiseenkin suihkutteluun. Energiansäästöä tms. en ole miettinyt sen kummemmin, kunhan tulee kuumaa vettä ja MLP:tä hyödynnetään.

Ja niin, en siis ole näihin juuri omaa ajattelutyötä uhrannut, vaan soitin LämpöYkköselle ja kerroin mitä haluan ja he kasasivat tarvittavat laitteet yms.
 
Ja niin, en siis ole näihin juuri omaa ajattelutyötä uhrannut, vaan soitin LämpöYkköselle ja kerroin mitä haluan ja he kasasivat tarvittavat laitteet yms.

Juuri sen takia on olemassa alan yritykset, jotta he myyvät asiasntuntevaa palvelua. Mutta tässä täytyy kyllä kyseenalaistaa ratkaisu mihin yrityksessä on päädytty. Ja tuntuu että eivät kyllä hekään ole ajattelutyötä uhranneet :face:

Paljonko he porauttivat kaivoa pihaasi? Kaivolla on kaksi mittaa, porattu syvyys ja aktiivisyvyys. Ja omassa kaivossa ne ovat esim, porattu syvyys 190m ja aktiivisyvyys 185m(veden pinta 4,5m:ssä) Vedettömässä reijässä heiluvat putket eivät siirrä lämpöä minnekään joten siksi tuo aktiivisyvyys on se joka ratkaisee.

Pumppu on Vitocal 222-G ja lisävaraaja Nibe(?) C-200R. KÄsittääkseni tästä pumpusta saa pihalle vain 60 asteista vettä(?) joten empä tiedä sitten miten tuollainen kierukka edes lämmittäisi. Olen ostanut aikoinaan tämä sillä logiikalla että haluan a)riittävästi lämmintä v Kettä ja b) ensisijaisesti toki MLP:tä hyödyntämällä mutta siten että kun MLP on saunottu tyhjäksi niin tuolta puskurivaraajasta rupee työntämään kuumaa. Näissähän on yhteensä liki 360 litraa vettä, eli pitäisi riittää intohimoiseenkin suihkutteluun. Energiansäästöä tms. en ole miettinyt sen kummemmin, kunhan tulee kuumaa vettä ja MLP:tä hyödynnetään.

Perunoitako meinaat keittää hanasta tulevan veden alla? ;) Yli reilusti yli 50 asteinen vesi hanasta on vaarallista koska sillä tulee palovammoja. Siksi varaajien päällä on sekoitusventtiili jotta hanoille ei päästetä lähtemään säädettyä läpimämpää vettä. Samanlainen kierukka sen mlp sisäisenkin käyttävesisäiliön lämmittää. Varaajassa vesi vielä kerrostuu, eli kuumempi vesi nousee säiliön yläosaan mistä kuuma vesi otetaan ja viileämpi jää alaosaan. Käyttövesivaraajia jotka ovat tarkoitettu suoraan mlp kylkeen saa ainakin 400l kokoon asti. Tuosta tulee jo 600l 37 asteista vettä ilman että sitä mikään lämmittäisi käytön aikana eli todellisuudessa vielä enemmän. Viessmannin tapauksessa käyttöveden tekeminen mlp vie noin 36% siitä energiasta mitä sen tekeminen sähköllä vie.

esim tässä toteutettu mainitsemani järjestelmä 300m2 kivitalossa(ja vähän muutakin) http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4677.0;attach=1413.

Tässä on video mistä näkee kuinka mlp toimii lämmittäessään käyttövettä tai vaihtoehtoisesti lattiaa. Toimintaperiaatteen vuoksi näitä sanotaan vaihtoventtiili koneiksi. Vaihtoventtiili on videossa tuo valkoisella ympyröity ja nimensämukaisesti se vaihtaa minne lämmintä vettä ohjataan. Varaajaan käyttövettä lämmittämään vai lattiaa/pattereita:


Tässä sitten näkee että kuinka itse mlp toimii. Kuinka kaivosta tuleva energia siirretään höyristimessä höyrystyvään kylmäaineeseen, kylmäaine pumpataan paineiseksi kompressorissa jolloin se lämpiää, lauhduttimella tuosta lämmenneestä kylmäaineesta siirretään lämpö eteenpäin veteen ja kylmäaine muuttuu nestemäiseksi, paisuntaventtiiliin kautta kylmäaine siirtyy takaisin höyrystimelle hakemaan energiaa.


Luultavasti ne kytkevät nuo nyt sitten niin että mlp varaajasta lähtevä kuuma vesi menee tuonne sähkövaraajaan kylmävesi liitäntään. Sähkövaraajalta vesi sitten lähtee tuonne lämpimänkäyttöveden kulutuspisteille...
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Soittelin tuossa parin MLP asentajan ja erään tahon kanssa joka näitä pumppuja on puuhastellut todella pitkään. Kaikki olivat sitä mieltä että mlp:sta kuuma vesi tuon lisävaraajaan ja siitä sitten hanoille. Säädöt kuulemma vaan siten että esim. Mlp työntää 55 asteista ja puskurivaraaja on säädetty 50 asteeseen. Arjessa ei kuulemma varaaja juuri sähkövastusta pääse käyttään kun kuitenkin hanoja ja suihkuja käytetään kokoajan ja tällöin MLP:stä samalla työntyy uutta kuumaa varaajaan.

Kytkentäsuositus on siis just se, mikä meillä nyt onkin eli allekirjoittanut mutuile yllättäen väärin. Meillähän on tekninen tila tarkoituksella tosi pieni, joten myös laitevalinnat on semmoisia että ne sinne mahtuu ja tyhjää tilaa ei juuri ole.
 
Soittelin tuossa parin MLP asentajan ja erään tahon kanssa joka näitä pumppuja on puuhastellut todella pitkään. Kaikki olivat sitä mieltä että mlp:sta kuuma vesi tuon lisävaraajaan ja siitä sitten hanoille. Säädöt kuulemma vaan siten että esim. Mlp työntää 55 asteista ja puskurivaraaja on säädetty 50 asteeseen. Arjessa ei kuulemma varaaja juuri sähkövastusta pääse käyttään kun kuitenkin hanoja ja suihkuja käytetään kokoajan ja tällöin MLP:stä samalla työntyy uutta kuumaa varaajaan.

Kytkentäsuositus on siis just se, mikä meillä nyt onkin eli allekirjoittanut mutuile yllättäen väärin. Meillähän on tekninen tila tarkoituksella tosi pieni, joten myös laitevalinnat on semmoisia että ne sinne mahtuu ja tyhjää tilaa ei juuri ole.

Teoriassa ainakin noin. Pönttö pitää muistaa käydä välillä ruuvaamassa käsin korkeaan lämpötilaan legionellan takia. Tuossahan tulee sitten kahden varaajan häviöt. Tuon kokoisen sähkövaraajan häviöt voisi kuvitella olevan noin 500kWh /vuosi ruotsin mlp testin varaajien häviöden mukaan.

Ratkaisusta mitä itse tarkoitin on erillinen mlp pumppu ilman varaajaa. Tämä sitten lataa vieressään seisovaa varajaa kuten se lataisi myös päällään olevaa sisäänrakennettua varaajaa. Tälläisen varaajan voi ottaa myös aurinko kierukalla varustettuna jos joskus alkaa himottamaan kokeilla aurinkokeräimiä. Keräimet MLP kanssa eivät nykyhinnoilla kylläkään maksa itseään ikinään takaisin.

Itse en sähkövaraajaa huolisi mlp taloon, kun pelkkään mlp lämmitykseenkin on mahdollisuus. Yksi ainut missä pientä 50l varaajaa voisi miettiä olisi sellainen tilanne että suihkut sijaitsisivat kaukana itse lämmönteko pisteestä ja käyttövedelle tarvisi tehdä kierto. Tällöin pienen varaajan voisi laittaa lähemmäksi suihkuja jolloin kiertoa ei tarvisi rakentaa ja pikkuvaraajasta tulisi lämminvesi samantien kun hanan aukaisee. Tuliko sinulla käyttöveteen kierto?
 
Mun mielestä mulla ei ole kiertoa käyttövedessä, koska matkat on lyhyitä (pumppu keskellä taloa,yläkerran kph lähes teknisen yläpuolella). Legionellasta en ole huolissani, koska mielummin pidän mlp:n esim 55 asteessa ja varaajan 50 asteessa kuin se että pitäisin molemmat alle 50 ja sitten kerran pari kuussa vääntäisi lisävaraajan täysille päiväksi.
 
Kuis iso remmi teitä siellä asuikaan ja oliko ammetta? Itsekin epäilin alkuun lämpimän veden riittävyyttä Niben sisäisellä varaajalla mutta nettitarinoiden mukaan sen piti riittää ja hyvin on riittänyt. Jos porukkaa on ollut saunomassa kymmenkunta niin olen käynyt valikosta laittamassa tilapäisen luksuksen päälle. Muutoin olla menty ihan perusasetuksilla ja hyvin on lämmin vesi riittänyt neljän hengen taloudessa.
 
Kaks aikuista ja kaks pientä lasta (4&2v). Meille oli alunperin suunniteltu poreammetta yläkertaan mut jätin sitten tilaamatta kun se olis tehnyt nyt tilavasta yläkerran kylppäristä huomattavasti ahtaamman koska ostan sitten ison, jos ostan enkä mitään kääpiönpesuallasta. Viihdytään kyllä suihkun alla ja noi kolme kattosuihkua kyllä selkeästi kuluttavat vettä melko paljon ja kuumaa on riitettävä kaikkiin samaan aikaan.
 
Nyt ei paljon pumppu huilaa kun pakkanen hipoaa öisin -30 astetta. Aikalailla nakutetusta on kaivosta lähtevä -1 astetta ja palaava -4 astetta. Sama käykö tunnin vai 12 putkeen.
 
Nyt ei paljon pumppu huilaa kun pakkanen hipoaa öisin -30 astetta. Aikalailla nakutetusta on kaivosta lähtevä -1 astetta ja palaava -4 astetta. Sama käykö tunnin vai 12 putkeen.

Onko teillä vastukset käytössä? Aamulla meillä oli sisälämpö ekaa kertaa tippunut olkkarissa alle 21:n (20,9) ja rupesin muistelemaan, että mullahan on vastusten käyttö pois päältä ja mahtaako kaivosta ruveta potku loppumaan näin pitkän pakkasjakson jälkeen.

Nibessähän voi vastusten käytön estää joka ei kuitenkaan estä niiden käyttöä legionella kuumennuksessa. Kaikissa merkeissähän näin ei ole.

edit: nyt olis hyvä olla tikku kiinni ottamassa logia niin näkis noita käyntijaksoja
 
Nyt alkoi sitten ongelmat pumpun kanssa. 27.1 alkoi pätkimään kompressorin käyntiä ja huoltomiestä jos toistakin ramppasi katsomassa masiinaa. Useamman käynnin ja muutaman tunnin pään raapimisen jälkeen selvisi, ettei mitään fyysistä vikaa laitteessa ole, vaan 'tietsikka' lähtee vaihtoon.

Kellään muulla ollut ongelmia/vikoja/murheita pumpun kanssa?
 
Nyt alkoi sitten ongelmat pumpun kanssa. 27.1 alkoi pätkimään kompressorin käyntiä ja huoltomiestä jos toistakin ramppasi katsomassa masiinaa. Useamman käynnin ja muutaman tunnin pään raapimisen jälkeen selvisi, ettei mitään fyysistä vikaa laitteessa ole, vaan 'tietsikka' lähtee vaihtoon.

Kellään muulla ollut ongelmia/vikoja/murheita pumpun kanssa?

Mulla on vaihdettu muistaakseni yksi anturi, joka meni takuuseen vaikka se 2 vuotta olikin jo mennyt. Kyseessä Niben 8kw pumppu.

Mikäs pumppu tässä kyseessä ja meneekö takuuseen?
 
Nyt alkoi sitten ongelmat pumpun kanssa. 27.1 alkoi pätkimään kompressorin käyntiä ja huoltomiestä jos toistakin ramppasi katsomassa masiinaa. Useamman käynnin ja muutaman tunnin pään raapimisen jälkeen selvisi, ettei mitään fyysistä vikaa laitteessa ole, vaan 'tietsikka' lähtee vaihtoon.

Kellään muulla ollut ongelmia/vikoja/murheita pumpun kanssa?

Viessmanni lienee kyseessä.. Minkä koodin pumppu antoi?
 

Latest posts

Back
Ylös Bottom