Maalämpöpumpun säätäminen ja huoltaminen

[Timba79]

Tässä hetken kelasin että miksi hitossa kämpän lämmöt tippuu kohti 19 astetta pikkupakkasilla. Sitten muistin käydä katsomassa käyrää. No minähän kevättalvella pistin sen 3 -3 asentoo kun päivällä auringonpaisteessa rupesi sisälämmöt nousemaan liikaa. No nyt ei aurinkoa näy ja tuo käyrä mulla tarkoittaa että vasta siinä lähempänä -10 astetta alkaa kiertoveden lämpö nousta, eli pienet pakkaset ilman aurinkoa tarkoittaa ettei tuoteta riittävästi lämpöä.

Palautin tuon 3 -1 asentoon. Silloin tuo lämpökierron pyynti lähtee nousemaan jo nollakelistä.

 

[Timba79]

Pitääkin sitten taas alkaa vähän katteleen välissä millaisia litkulämpöjä näyttää kaivolta tulevan kun lämmityssykli on loppupäässä. Nyt kun pakkanen kirii vauhdilla, niin alkaa olla tunninkin pumppu käynnissä kerrallaan, tosin huilaa vielä puoltoista. Ulkona nyt jotain melkein kakstoista pakkasta.

 

[Timba79]

Jotain 40-45 minuuttia tämä sykli kestänyt ja +0,2 sisään ja-3,3 ulos näytti lukemat.

 

[LoftYokel]

Jotain 40-45 minuuttia tämä sykli kestänyt ja +0,2 sisään ja-3,3 ulos näytti lukemat.

Satuin justiin pumpun viereen kun sykli oli lopussa. -4,6 meni kaivoon ja -1,5 sieltä tuli. Pakkasta täällä oli silloin n. -7, jos sitäkään

 

[pringlw]

Olisko kellään tietoa/kokemusta vesistöön asennetusta maalämmöstä? Millanen tehosuhde esim. tollaseen pintamaahan asennettuun putkistoon ja millasia eroja hinnoissa yms...?

 

[cryscythe]

Olisko kellään tietoa/kokemusta vesistöön asennetusta maalämmöstä? Millanen tehosuhde esim. tollaseen pintamaahan asennettuun putkistoon ja millasia eroja hinnoissa yms...?

No helvetisti parempi tehosuhde ja helvempi laittaa. Sen kun talvella vaan levittelet putket jäälle ja odottelet että jäät keväällä sulaa ja putki mulahtaa pohjaan. Loppuhintaan vaikuttaa 100 eri muuttujaa eli siitä ei pysty tarkkaan mitään sanomaan, mutta kaivuritunteja tulee paljon vähemmän kuin pintaputken levityksessä.
Lampopumput.info on keskustelufoorumi, missä näistä on paljon tietotaitoa.

 

[pringlw]

^ok thanks. pitää tsekata..

 

[jussi1975]

Mikä teillä Niben omistajilla on pumpun käyttöveden kiertovesipumpun teho?
Ja osaako joku kertoa mitä tuo käytännössä vaikuttaa kun ulkoista varaaja ei ole ja onko säädöllä oikeasti ollut merkitystä kulutukseen.
Itse olen tuota laskenut 70 % -> 35 % enkä ole havainnut missään mitään muutosta.

Timballa oli vissiin säätöä tuosta mutta lopputulosta en palstalta löytänyt...

 

[vilho_kanuuna]

Mikä teillä Niben omistajilla on pumpun käyttöveden kiertovesipumpun teho?
Ja osaako joku kertoa mitä tuo käytännössä vaikuttaa kun ulkoista varaaja ei ole ja onko säädöllä oikeasti ollut merkitystä kulutukseen.
Itse olen tuota laskenut 70 % -> 35 % enkä ole havainnut missään mitään muutosta.

Timballa oli vissiin säätöä tuosta mutta lopputulosta en palstalta löytänyt...

Mulla on vanha 1240 nibe, eikä siinä ole mitään tuollaista (ainakaan tietääkseni). Onko noissa uudemmissa Nibeissä siis itsessään lämpöisen veden kierto? Vai liittyykö se jotenkin pelkästään itse pumpun käyttöveden tekemiseen?

 

[jussi1975]

Mulla on vanha 1240 nibe, eikä siinä ole mitään tuollaista (ainakaan tietääkseni). Onko noissa uudemmissa Nibeissä siis itsessään lämpöisen veden kierto? Vai liittyykö se jotenkin pelkästään itse pumpun käyttöveden tekemiseen?

Käsittäkseni liittyy jotenkin lämmitykseen. Mitään lämpimän käyttöveden kiertoa ei ole.
Manuaalikaan ei tuota asiaa valaise.

 

[vilho_kanuuna]

Käsittäkseni liittyy jotenkin lämmitykseen. Mitään lämpimän käyttöveden kiertoa ei ole.
Manuaalikaan ei tuota asiaa valaise.

Voisikohan tolla säädöllä jotenkin vaikuttaa käyttöveden dT:hen, tai siis siihe mikä ulkokierron tulevan ja palaavan ero. Menovedessähän se on se 3 astetta, mutta onko se käyttövedessä sama? Mulla ainakin käyttövettä tehdessä jää usein erotus alle kolmen asteen.

 

[jussi1975]

Käyttövesi dT suositus on muistaakseni 8-10 ja mulla on tuo ero ollut kans kolmen asteen paikkeilla. Se muuten voi vaikuttaakin tuohon... Mutta mistä palaavan ero, jos kiertoa ei ole pumpun ulkopuolle? Varmaankin pumpun sisällä..
Pitänee pienentää tuota pumppua vielä ja laittaa tikku koneeseen pidemmäksi aikaa, koska mielestäni lyhyellä aikajaksolla noita käyttöveden lämpötiloja ei saa luotettavasti.
Tuollahan voi olla vaikutusta vaikka käyttöveden lämmitysaikaan ?

 

[vilho_kanuuna]

Käyttövesi dT suositus on muistaakseni 8-10 ja mulla on tuo ero ollut kans kolmen asteen paikkeilla. Se muuten voi vaikuttaakin tuohon... Mutta mistä palaavan ero, jos kiertoa ei ole pumpun ulkopuolle? Varmaankin pumpun sisällä..
Pitänee pienentää tuota pumppua vielä ja laittaa tikku koneeseen pidemmäksi aikaa, koska mielestäni lyhyellä aikajaksolla noita käyttöveden lämpötiloja ei saa luotettavasti.
Tuollahan voi olla vaikutusta vaikka käyttöveden lämmitysaikaan ?

Puhutaanko me nyt käyttövedestä vai menovedestä? Menovesi kiertää huushollin lattiassa (tai pattereissa) ja käyttövesi lämmitetään sitten varaajassa (joko pumpun omassa tai sitten ulkoisessa). Käyttövedestä ei käsittääkseni voi samalla lailla katsoa dt:tä kuin menovedestä. Edellisessä viestissä tarkoitin ulkokierron menevän ja tulevan lämpötilaeroa silloin kun käyttövettä lämmitetään.

 

[jussi1975]

Käyttövedestä. Ja tuo Dt 8-10 saattaa liittyä jotenkin käyttöveden lämmitykseen, ehkä, en tiedä.

 

[69T]

Willi arwaus .... liittynee erilliseen lämminvesivaraajaan (kuten Timballa).

Pumppuhan "lataa" lämmintä laitteen säiliöstä varaajaan. Pumpun nopeus lie se millä vauhdilla ladataan ja dT on taas yleensä varaajan ala- ja ylärajan lämpötilaero. Ylärajalla lataus loppuu ja alarajalla lataus käynnistyy. Ihan vastaava kuin perinteinen polttava kattila. Öljykattilassa polttimen käynnistys on valittu kattilaveden lämpö miinus jotain (yleensä 8-10C) ja vastaavasti noiden yhteydessä olevan erillisen varaajan latauspumppu käynnistyy säädetyn lämpötilan (eron) jälkeen ja sammuu kun on ladattu riittävästi (eli pyydetty lämpötila). Latauspumpun nopeus taas riippuu tilavuudesta, tehoista ja tarpeista jne.

 

[vilho_kanuuna]

Willi arwaus .... liittynee erilliseen lämminvesivaraajaan (kuten Timballa).

Pumppuhan "lataa" lämmintä laitteen säiliöstä varaajaan. Pumpun nopeus lie se millä vauhdilla ladataan ja dT on taas yleensä varaajan ala- ja ylärajan lämpötilaero. Ylärajalla lataus loppuu ja alarajalla lataus käynnistyy. Ihan vastaava kuin perinteinen polttava kattila. Öljykattilassa polttimen käynnistys on valittu kattilaveden lämpö miinus jotain (yleensä 8-10C) ja vastaavasti noiden yhteydessä olevan erillisen varaajan latauspumppu käynnistyy säädetyn lämpötilan (eron) jälkeen ja sammuu kun on ladattu riittävästi (eli pyydetty lämpötila). Latauspumpun nopeus taas riippuu tilavuudesta, tehoista ja tarpeista jne.

Varmaankin näin. Onkohan muuten omaan veikkaakseni liittyen paljon merkitystä sillä mikä ulkokierron dt on käyttövettä tehdessä. Itse olen huomannut että ei ole sama kuin menovettä tehdessä. Minkälaista ulkokierron dt:tä muilla antaa? Katson vielä tarkemmin, mutta mulla ainakin dt pienempi kuin menoveden 3 astetta. Periaatteessa ei siis optimaalinen käyttövedelle jos suositeltu dt saman kuin menoveden.

 

[Timba79]

Minä pienensin tuon pumpun nopeutta nyt kokeeksi kun minua häiritsee miten esim. Loftiksella voi olla kuukaudesta toiseen niin törkeesti pienemmät tunnit vedentekoon kuin itselläni. Se kun ei johdu veden käytöstä eikä siitä että on erillinen varaaja. Mitä olen seurannut tuota vedenteon dT:tä niin se on ollut n. 5 astetta joka tuntuu kyllä aivan liian pieneltä. En mä keksi mikä muu tuohon voi vaikuttaa kuin tuon pumpun nopeus? Hitaampi kierto kai pitäisi nostaa tuota dT:tä??

 

[jussi1975]

Minä pienensin tuon pumpun nopeutta nyt kokeeksi kun minua häiritsee miten esim. Loftiksella voi olla kuukaudesta toiseen niin törkeesti pienemmät tunnit vedentekoon kuin itselläni. Se kun ei johdu veden käytöstä eikä siitä että on erillinen varaaja. Mitä olen seurannut tuota vedenteon dT:tä niin se on ollut n. 5 astetta joka tuntuu kyllä aivan liian pieneltä. En mä keksi mikä muu tuohon voi vaikuttaa kuin tuon pumpun nopeus? Hitaampi kierto kai pitäisi nostaa tuota dT:tä??

Samaa lääkettä annoin omalle pumpullekin, eli käyttöveden nopeutta alas (mulla ei ole erillistä varaajaa). Nyt vaan odotellaan ja katsotaan mitä lahjomaton data kertoo kun sen heittää exeliin ;)
Viimekuun käyttötunnit 379, veteen 52, vettä meni 13 m3. Varaajan lämpötila-asetukset on tehtaan säädöissä.

 

[69T]

Minä pienensin tuon pumpun nopeutta nyt kokeeksi kun minua häiritsee miten esim. Loftiksella voi olla kuukaudesta toiseen niin törkeesti pienemmät tunnit vedentekoon kuin itselläni. Se kun ei johdu veden käytöstä eikä siitä että on erillinen varaaja. Mitä olen seurannut tuota vedenteon dT:tä niin se on ollut n. 5 astetta joka tuntuu kyllä aivan liian pieneltä. En mä keksi mikä muu tuohon voi vaikuttaa kuin tuon pumpun nopeus? Hitaampi kierto kai pitäisi nostaa tuota dT:tä??

Sen verran pitää todeta että sulle tulee vähän enemmän tunteja koska pieni kulutus ja iso varaaja vs. vaikka Loftis. Syy että hukkalämmön osuus kasvaa suuremmaksi, mutta muuten lienet oikeassa. No, sehän tässä varmaan selviää....

 

[Timba79]

Sen verran pitää todeta että sulle tulee vähän enemmän tunteja koska pieni kulutus ja iso varaaja vs. vaikka Loftis. Syy että hukkalämmön osuus kasvaa suuremmaksi, mutta muuten lienet oikeassa. No, sehän tässä varmaan selviää....

Joo, toki. Ei vaan ihan 2,5 kertaisesti ehkä? :D