Tai tarjoaisi, jos olisi oikeasti valmis rehellisesti kyseenalaistamaan omia käsityksiään ja hyväksymään hyvin perustellut argumentit. Eikä verhoutuisi relativismin taakse, jossa "jokainen on tavallaan oikeassa ja tavallaan väärässä".
Olet oikeassa. Voidakseen kehittyä on ensin hyväksyttävä se, että on todennäköisesti väärässä. Tämä on haastavaa. Harmi kun vapaasta tahdosta keskustelu tyrehtyi. Siinä tunsin saavani uusia ideoita. Jos haluat auttaa pyrkimyksiäni argumentoimalla niin tulen vastaan listaamalla ideat, joita muistaakseni on tämän jälkeen esitetty. Erityisen kiinnostunut olen muiden maailmankatsomuksista. Tiede vs. uskonto ja ateismi vs. uskonnot väännössä ei ole tullut juurikaan uusia ideoita pohdittavaksi.
Argumentit, jotka hyväksyn:
1. Tiede ja uskonto ovat eri asioita
2. Jumalan olemassaolosta ei ole rationaalisia todisteita
3. Ateismi ei määrittele mitään
4. Uskonnon nimissä tehdään ikäviä asioita
Argumentit, joita en hyväksy:
1. Hengellisyys on ihmiselle tarpeetonta
2. Uskonto on ihmiselle aina vahingollista
3. Uskovaiset ovat tyhmempiä tai heikompia, kuin ateistit
4. Ateisti tekee päätöksiä puhtaasti rationaalisen järjen varassa
Argumentit, joita itse esitän:
1. Uskon koska se tuntuu intuitiivisesti oikealta
2. Tieteen funktio on muodostaa ihmiselle tieteellinen
maailmankuva*
3. Uskonnon tai sekulaarin filosofian funktio on muodostaa ihmiselle
maailmankatsomus**
4. Uskonto ja tiede eivät ole ristiriidassa keskenään
5. Ihmiset toimivat vastoin ideaalejaan kaikilla inhimillisen toiminnan sektoreilla
6. Jokaisella meillä on jostain omaksuttu maailmankatsomus riippumatta siitä tiedostammeko omamme
7. Minun maailmankatsomukseni määrittely lähtee liikkeelle seuraavasta toiminnalisesta vaatimuksesta omalle elämälleni.
[table="width: 500"]
[tr]
[td]
Story ID[/td]
[td]
As a…[/td]
[td]
I can…[/td]
[td]
So that…[/td]
[/tr]
[tr]
[td]S001[/td]
[td]Conscious organism[/td]
[td]Feel happiness on daily basis[/td]
[td]My rational assumptions don't lead me into a void[/td]
[/tr]
[/table]
Määrittelyt netistä:
*
Ilkka Niiniluodon mukaan henkilön maailmankuvalla tarkoitetaan henkilön hyväksymien, todellisuutta koskevien käsitysten joukkoa. Nämä käsitykset tyypillisesti koskevat sitä, millaisista olioista tai aineksista todellisuus muodostuu, miten todellisuus on syntynyt ja kehittynyt ja millaisia säännönmukaisuuksia ja lakeja siinä vallitsee. Maailmankuva on tieteellinen jos kaikki maailmankuvaan kuuluvat väitteet ovat tieteellisin menetelmin hankittuja ja perusteltuja sekä tieteenharjoittajien muodostaman tiedeyhteisön hyväksymiä. Tieteellinen maailmankuva on historiallisesti kehittyvä, avoin ja itseään korjaava: sen kaikki osat ovat periaatteessa arvosteltavissa ja muutettavissa uuden tosiasia-aineiston perusteella.
**
Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankatsomuksessa on kolme osaa. Siihen kuuluu maailmankuva, eli käsitys siitä, millainen todellisuus kokonaisuudessaan on. Sen lisäksi maailmankatsomukseen kuuluvat arvot, eli käsitys siitä, miten asioiden tulisi olla, millainen maailma olisi hyvä. Tärkeä osa maailmankatsomusta on myös tieto-opillinen puoli: miten tietoa voidaan hankkia, millaiseen tietoon voisi luottaa. Esimerkiksi kristillinen ja naturalistinen maailmankatsomus eroavat tässä. Kristillisen katsomuksen mukaan jumalallisesta ilmestyksestä voi saada tietoa. Naturalistien mukaan tietoa saa vain inhimillisen tutkimuksen avulla.