Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

[Antsukka]

Ei se tiedemaailmakaan täydellisesti toimi, eli kyllä tuollaista tapahtuu aina silloin tällöin. Ihmiset yleensä vastustavat muutosta ja erityisesti silloin jos heidän pitäisi myöntää olleensa väärässä. Siksi uusien ja mullistavien, vanhoja paradigmoja kumoavien ajatusten saaminen läpi voi joskus ottaa hieman aikaa. Mutta tässä puhutaan korkeintaan muutamista vuosista, ihan maksimissaan vuosikymmenistä. Jos tämä uusi ajatus on totuudenmukaisempi ja paremmin perusteltu kuin vanha, niin ennemmin tai myöhemmin yhteisön on hyväksyttävä se. Ja tämähän nimenomaan on se tieteen vahvuus, että yksittäisten jääräpäiden vastustelusta huolimatta totuus tulee ilmi ennen pitkää.

Tuskin siis tuossa esimerkissä oli kyse mistään salaliitosta, vaan ihan vain perinteisestä ja inhimillisestä oman aseman ja egon suojelemisesta. Sitä tapahtuu joka alalla, myös tieteessä. Mutta eipä tällaisilla anekdooteilla ole maailmankatsomuskeskustelun kannalta paljoa merkitystä. Jokatapauksessa tiedämme että tiede on paras tuntemamme keino hankkia tietoa, vaikka ei olekaan täydellinen.

Tietty tiedeyhteisössäkin esiintyy omanlaisensa hierarkia. Kuitenkin on naurettavaa väittää että hyvin perustellut löydökset eivät muokkaisi tieteellistä käsitystä asioista. Mountainer voinee tarjota esimerkkitapauksia tähän yhdessä carcayun kanssa?

 

[minutewar]

Jotenkin hankala nähdä sitä päättelyketjua miten terve, fiksu ja kriittinen henkilö saa uskoteltua itselleen jumalat todeksi. Yleensä mutkia oiotaan, jotta asiat saataisiin mahtumaan niin, että se tyydyttäisi maailmankatsomusta ja tasottelisi henkisiä jumeja.

 

[Jorma Bulkkinen]

Uskoisin,että Nobel-komiteakin on kiinnostunut kuulemaan noista "tutkimustuloksista".

 

[Japi]

Uskoisin,että Nobel-komiteakin on kiinnostunut kuulemaan noista "tutkimustuloksista".

Menee samaan sarjaan näiden henkilökohtaisten ihmeiden kanssa varmaan, siis niiden jotka aukottomasti todistaa että jumala,mutta joita ei voi kertoa kellekkään eikä asettaa arvosteltavaksi. Ihmeparannukset ja rukouksiin vastaamiset menee ihan samaan kastiin. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka uskovaiset laittaisi foorumille sellaista rukouspäiväkirjaa johon kirjoitettaisi kaikki mitä on toivottu rukouksen muodossa, ja sitten vaan vuosien saatossa bongaamaan mitkä ovat pitäneet kutinsa.

 

[carcayu]

Tarkoitus ei ollut luoda tiede vs. uskonto vastakkainasettelua. Molemmat palvelevat eri tarkoitusperiä. Pointtina oli se, että ihminen on hierarkinen olento ja tämä leimaa kaikkea inhimillistä toimintaa. Niin uskontoa, kuin tiedettäkin. Hierarkia sinällään ei kuitenkaan ole kummankaan funktio.

 

[[Image]]

"Jumalattomien liitto suoritti ateismin levitystyötä"

Voiko sen selvemmin sanoa????? Ei vittu, herää nyt .

Isä aurinkoinen eli Stalin oli kulttihahmo, ei jumala. Ihmisenä hänet sielä käsitettiin eikä kuolemattomana jumalana.

Uskontovastaisuutta ei voida niputtaa ateismin alle. Edelleenkin ateismi on vain termi, millä kuvataan henkilöä ketä ei usko yliluonnolliseen. Ateismin nojalla ei voida konkreettisesti tehdä mitään, koska se ei edusta mitään, se on pelkkä määritelmä kuvaamaan yksilöä hänen mielipiteestä johdosta. Se että joku toinen ateisti on kyennyt hirmuteikoihin, ei vaikuta muiden ateistien olemukseen millään tasolla.

 

[Antsukka]

Tarkoitus ei ollut luoda tiede vs. uskonto vastakkainasettelua. Molemmat palvelevat eri tarkoitusperiä. Pointtina oli se, että ihminen on hierarkinen olento ja tämä leimaa kaikkea inhimillistä toimintaa. Niin uskontoa, kuin tiedettäkin. Hierarkia sinällään ei kuitenkaan ole kummankaan funktio.

Miksi sitten toit tämän esimerkin? Voitko edelleenkin kertoa tästä löydöksestä? Missä voin lukea siitä lisää?

 

[carcayu]

Miksi sitten toit tämän esimerkin? Voitko edelleenkin kertoa tästä löydöksestä? Missä voin lukea siitä lisää?

Siinähän se on selitetty. En aio todistaa enkä linkata mitään. Voit uskoa tai olla uskomatta. Valinta on sinun.

 

[Japi]

Menee samaan sarjaan näiden henkilökohtaisten ihmeiden kanssa varmaan, siis niiden jotka aukottomasti todistaa että jumala,mutta joita ei voi kertoa kellekkään eikä asettaa arvosteltavaksi. Ihmeparannukset ja rukouksiin vastaamiset menee ihan samaan kastiin. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka uskovaiset laittaisi foorumille sellaista rukouspäiväkirjaa johon kirjoitettaisi kaikki mitä on toivottu rukouksen muodossa, ja sitten vaan vuosien saatossa bongaamaan mitkä ovat pitäneet kutinsa.

Siinähän se on selitetty. En aio todistaa enkä linkata mitään. Voit uskoa tai olla uskomatta. Valinta on sinun.

 

[mountainer]

Tiedehän on itse asiassa vähän laajempi käsite. Yliopisto toteuttaa tiedettä ja siihen kuuluu tutkimuksen lisäksi myös opetus ja opiskelu. Tässä kun puhutaan tieteestä, puhutaan varmaan tutkimuksesta. Sanonta ”tiede selittää asiat” on hyvin epämääräinen, sillä tarkoitetaan varmaan sitä että päädymme yleisesti hyväksyttyihin tutkimustuloksiin asioista. Täytyy kuitenkin muistaa että nämä tutkimustulokset muuttuvat koko ajan. Sanonta tarkoittaa vain sitä että ymmärrämme asiat. Se ei kiellä sitä että jonain päivänä voimme ymmärtää jopa ”uskovien höpinät”.

Tieteellinen teoria syntyy joukosta tutkimuksiin ja havaintoihin perustuvia uskomuksia. Se on käsitys asioista. Huomenna nämä tutkimukset ja havainnot ovat erilaisia kuin tänään, kaikki tämän päivän teoriaan juuttuneet eivät sitä valitettavasti suostu myöntämään. Täytyy ymmärtää että teoria on aina hitaassa tai nopeassa kehitystilassa, koska tutkijoiden tehtävä on nimenomaan tuottaa uutta tietoa. Se on prosessi. Teoreettinen fysiikka on jatkuvassa muutostilassa kun maailmankaikkeutta pyritään selittämään.

Mattih3 kirjoittaa asiaa siinä mielessä että jos uudet tutkimustulokset todella kumoavat vanhat niin jossain vaiheessa ne varmasti myös syrjäyttävät vanhat. Mutta tuleeko totuus ilmi? Mikä on totuus? Kysymys, johon kukaan meistä ei osaa antaa vastausta, ei ateisti eikä uskova. Meillä on vain enemmän tai vähemmän syvä epävarmuus. Tieteen nimeen vannovankin täytyy muistaa olla nöyrä.

Epävarmuus tulee hyvin esiin koulukunnissa. Hyvä tutkija ei ole urautunut, mutta esimerkiksi ravitsemustieteen ja lääketieteen (kuten muidenkin tieteiden) piirissä on valtavan vahvoja koulukuntia, joilla on omat käsityksensä totuudesta. Epävarmuuteen ja puolueettomuuteen vaikuttavat valitettavasti myös tutkimustyön taustalla olevat intressit.

On epävarmaa laajeneeko tiede joskus sinne asti että saamme tutkimustuloksia siitä maailmasta, jota pidämme rajan takana olevana henkimaailmana. Niin pitkään kuin asiasta vallitsee epävarmuus emmekä tiedä totuutta, emme voi myöntää emmekä kieltää sen olemassaoloa. Voimme ainoastaan päättää uskommeko vai emme.

Tulipas pitkä kirjoitus. Pitkä aika siitä kun on kirjoitellut esseitä

 

[IronMind]

Mattih3 kirjoittaa asiaa siinä mielessä että jos uudet tutkimustulokset todella kumoavat vanhat niin jossain vaiheessa ne varmasti myös syrjäyttävät vanhat. Mutta tuleeko totuus ilmi? Mikä on totuus? Kysymys, johon kukaan meistä ei osaa antaa vastausta, ei ateisti eikä uskova. Meillä on vain enemmän tai vähemmän syvä epävarmuus. Tieteen nimeen vannovankin täytyy muistaa olla nöyrä.

Eikös uskovilla ole juurikin lopullinen vastaus kaikkiin avoimiin kysymyksiin: "Koska jumala / korkeampi voima / hattivatti"?

Onko jossakin olemassa kristitty, joska pystyy jättämään mielessään liian vaikeasti prosessoitavan asian avoimien lokeroon, niputtamatta sitä bulkkivastauksen "osa jumalan suurta suunnitelmaa" tms. alle?

On epävarmaa laajeneeko tiede joskus sinne asti että saamme tutkimustuloksia siitä maailmasta, jota pidämme rajan takana olevana henkimaailmana. Niin pitkään kuin asiasta vallitsee epävarmuus emmekä tiedä totuutta, emme voi myöntää emmekä kieltää sen olemassaoloa. Voimme ainoastaan päättää uskommeko vai emme.

Oletus on että asia josta ei ole mitään todisteita ei ole olemassa. Totuus jossa ei ole mitään epävarmaa on siis että ko. henkimaailmaa ei ole. Epävarmuus asiasta alkaa vasta kun ensimmäiset todisteet olemassaolosta esitetään.

Henkilökohtaisen intuition/tunteen ei pitäisi olla kenellekään kohtuullisissä järjen voimissa olevalle todiste yhtään mistään.

 

[carcayu]

Henkilökohtaisen intuition/tunteen ei pitäisi olla kenellekään kohtuullisissä järjen voimissa olevalle todiste yhtään mistään.

Miksei? Mikä on parempi peruste henkilökohtaisille valinnoille?

 

[Aleksei]

Miksei?

Koska tiedämme miten epäluotettava ihmismieli on.

 

[IronMind]

Miksei? Mikä on parempi peruste henkilökohtaisille valinnoille?

Hyppäsit nyt vähän oikoen todiste=valintaperuste, mutta hiihdelläänpä kuitenkin etiäpäin...

Näin henk.koht. parempi valintaperuste on järkiperäinen tieto. Tai järkiperäisistä tiedonjyvistä tietoisesti muodostettu päätelmä. Kun tietoa on erittäin vähän saatavilla ja valinta on pakko tehdä niin toki sitten intuitiota joutuu pistämään soppaan enemmän. Jos lähtee tekemään valintaa aina tunteilemalla ilman järkisuodatinta, niin aika poukkoilevaksi ja infantiiliksihan tuossa menee kaikki toiminta?

Mielummin jos kyseessä ei ole varsinainen mihinkään vaikuttava valintatilanne, niin yhtä hyvin voin koko asian jättää auki ikuisesti. En tiedä, enkä koskaan saa tietää.

Tai selvien asioiden kuten "onko henkimaailma olemassa" kyseessä ollessa toki: tiedän ettei ole, koska mikään tieto ei viittaa tällaiseen.

 

[Antsukka]

Siinähän se on selitetty. En aio todistaa enkä linkata mitään. Voit uskoa tai olla uskomatta. Valinta on sinun.

Puhun tästä sinun tapauksesta: ''Ystäväni harjoittaa tiedettä aika korkealla tasolla. Hän kertoi tehneensä havainnon, joka asettaa eräät vanhat teoriat kyseenalaisiksi. Hänelle oli järkytys huomata, että kaikki alalla tiesivät tämän, mutta kukaan ei halunnut liata omaa pesää nostamalla kissaa pöydälle. Ystäväni julkaisi havaintonsa netissä ja sai paljon paskaa niskaansa vanhoilta tieteenharjoittajilta. En kuitenkaan sanoisi, että ultrakonservatiivisen kollektiivin ryhmäpaine ja jäsenistön kontrollitarve on tieteenharjoittamisen tarkoitus tai oikea muoto. '' Kertoisitko tästä nyt tarkemmin? Mitään muuta en pyydä. Aikamoista keskustelukulttuuria täällä jos lauotaan väitteitä ja kun perusteluja pyydetään niitä ei anneta.

 

[Japi]

Puhun tästä sinun tapauksesta: ''Ystäväni harjoittaa tiedettä aika korkealla tasolla. Hän kertoi tehneensä havainnon, joka asettaa eräät vanhat teoriat kyseenalaisiksi. Hänelle oli järkytys huomata, että kaikki alalla tiesivät tämän, mutta kukaan ei halunnut liata omaa pesää nostamalla kissaa pöydälle. Ystäväni julkaisi havaintonsa netissä ja sai paljon paskaa niskaansa vanhoilta tieteenharjoittajilta. En kuitenkaan sanoisi, että ultrakonservatiivisen kollektiivin ryhmäpaine ja jäsenistön kontrollitarve on tieteenharjoittamisen tarkoitus tai oikea muoto. '' Kertoisitko tästä nyt tarkemmin? Mitään muuta en pyydä. Aikamoista keskustelukulttuuria täällä jos lauotaan väitteitä ja kun perusteluja pyydetään niitä ei anneta.

Se nyt vain on uskovaisten tapa, ei järkevät ihmiset tuollaiseen pystyisi mutta ne mieleltään heikommat jotka hurahtavat niin..

 

[carcayu]

Hyppäsit nyt vähän oikoen todiste=valintaperuste, mutta hiihdelläänpä kuitenkin etiäpäin...

Näin henk.koht. parempi valintaperuste on järkiperäinen tieto. Tai järkiperäisistä tiedonjyvistä tietoisesti muodostettu päätelmä. Kun tietoa on erittäin vähän saatavilla ja valinta on pakko tehdä niin toki sitten intuitiota joutuu pistämään soppaan enemmän. Jos lähtee tekemään valintaa aina tunteilemalla ilman järkisuodatinta, niin aika poukkoilevaksi ja infantiiliksihan tuossa menee kaikki toiminta?

Mielummin jos kyseessä ei ole varsinainen mihinkään vaikuttava valintatilanne, niin yhtä hyvin voin koko asian jättää auki ikuisesti. En tiedä, enkä koskaan saa tietää.

Tai selvien asioiden kuten "onko henkimaailma olemassa" kyseessä ollessa toki: tiedän ettei ole, koska mikään tieto ei viittaa tällaiseen.

Uskon seuraaminen on rationaalisessa mielessä valinta. Tämän valinnan tehdessään joutuu hyväksymään sen, että todiste != valintaperuste. Olen samaa mieltä tuosta, että puuttellisen tiedon vallitessa päätös tehdään intuitiolla. Väitän kuitenkin, että näin tapahtuu aina valintatilanteessa. Meillä on aina puuttelliset tiedot, kun teemme mitä tahansa valintaa. Näinollen ihminen lopulta tekee valinnan, joka tuntuu hyvältä. Toki rationaalinen järkeily vaikuttaa prosessiin, mutta vähemmän, kuin ihminen haluaa uskoa. Henkimaailmaan uskominen ulkoisten todisteiden puutteessa on siis rationaaliselta kantilta tietoinen valinta aiemmin mainitsemani credo ut intelligam periaatteen mukaisesti. Tässä valintatapauksessa todisteita on nolla, mutta intuitiivisesti tämä valinta tuntuu paremmalta. Valintaa ei toki ole tarpeen tehdä. Asian voi jättää aukikin, mutta minusta tuntuu hyvältä määritellä todellisuuttani.

Kertoisitko tästä nyt tarkemmin? Mitään muuta en pyydä. Aikamoista keskustelukulttuuria täällä jos lauotaan väitteitä ja kun perusteluja pyydetään niitä ei anneta.

Teorian x testaamiseen on käytetty simulaatiota y. Simulaation parametrit on nykäisty hatusta vuonna miekka ja kilpi. Myöhemmin ilmiöstä x on saatu runsaasti empiiristä dataa, jonka valossa näyttä siltä, että parametrit on viturallaa. Simulaatioon y pohjaa lukuisia tutkimuksia, joiden tekijät eivät ilahdu tästä ajatuksesta. Mikäli asiantila myönnetään heidän kovan työnsä tuloksilla voisi heittää vesilintua. Tämän tarkemmin en muista. Toivottavasti olin avuksi.

 

[Mattih3]

^Lieneekö kyseessä millennium-simulaatio?

 

[carcayu]

^Lieneekö kyseessä millennium-simulaatio?

Ei ollut tuo vaan jotain biologiaan liittyvää. Hieno proggis kyllä. Ihan tulee nörtille touhutippa housuun, kun lueskelee moisia perffilukemia.

 

[Mattih3]

Ok, tuossa kyseisessä simulaatiossa nimittäin on käsittääkseni hieman sellaista ongelmaa, että alkuperäinen simulaatio tehtiin sen hetkisillä käsityksillä tai arvauksilla erinäisten parametrien arvoista, jotka nykyisin ovat tarkentuneet tai muuttuneet osin. Silti kun noita simulaatioita uusitaan, niin niissä käytetään alkuperäisen simulaation arvoja, jotta voitaisiin verrata simulaatioiden tuloksia keskenään, vaikka siis tiedetään että todellisuuteen vertaamisen kannalta erilaiset arvot olisivat parempi valinta.
Mutta toisaalta tässä kun laskentateho muuttuu halvemmaksi ja halvemmaksi niin tuollaiset keskitetyt simulaatioprojektit menettävät merkitystään, kun jokainen tutkimusryhmä voi ajaa omat simulaationsa parhaaksi katsomillaan parametreilla.