1. Jos me elämme jonkin keskellä niin tästä varmaan voitaisiin johtaa, että ainakin jotain on olemassa. Miksi mitään olemassaolevaa tulisi kutsua yliluonnolliseksi? Eikö todellisuus ole yhtä kuin luonnollisuus, jolloin koko erottelu luonnollisen ja yliluonnollisen välillä on merkityksetön? Jos taas oletetaan, että jokin olemassa oleva ei noudata luonnonlakeja, niin silloin tämä lienee luonnonlakien määrittäjän ongelma. Mutta miksi olettaa jonkin olevan luonnonlakien ulkopuolella, mikäli mikään ei viittaa näin olevan? 2. Pelkkä halu "uskoa yliluonnolliseen" (harvinaisen huonoa kielenkäyttöä muuten) ei riitä. Myöskään kokemus siitä, että luonnonlait eivät selitä kaikkea ei ole argumentti yliluonnollisen puolesta. Se kertoo vain ihmisen kyvyttömyydestä postuloida järkeenkäypä tai ristiriidaton lausejoukko, joka kuvaisi tätä selityksen kohdetta hyvin.
4. Nyt tunnut viittaavan tieteen erehtyvyyteen...
--
5.Esim. Profeetta katkaisee oksan puusta koskematta siihen. Miksi olettaa, että oksaan ei kohdistu minkäänlaista voimaa? Tällaisen tapahtuman kuvaileminen yliluonnolliseksi on matalimman aidan ylittämistä, naiivia poisselittämistä.
6. Nyt sinä sorrut valitsemaan houkuttavimman vaihtoehdon. Oletat, että kaiken on täytynyt alkaa jostain. Sitten päättelet, että koska luonnonlakien tutkimus ei yllä alkupistettä (alkuräjähdystä) edeltävään aikaan, on olemassaolon syyn oltava yliluonnollinen.
7. Kuten Mattih3 mainitsi, kosmologian standardimallissa myös aika ja tila saavat alkunsa alkuräjähdyksessä. Sillon kysymys "aikaisemmasta vaiheesta" on harhaanjohtava, vaikka tämä sotiikin ihmisen intuitiota vastaan. 8. Kenties on "varhaisempia" (huom. sanavalinta, myös kielellinen kognitio voi ajaa meitä vääriin tulkintoihin!) olemassaolon muotoja, mutta nekään eivät vaadi mitään yliluonnollista. 9. Myöskään käsityskyvyn ulkopuolinen ei anna syytä puhua yliluonnollisesta.
1. Ehdottomasti hyvä päätelmä. Mikäänhän ei varsinaisesti ole yliluonnollista, mutta joku on kyseisen käsitteen keksinyt ja niin se vain on yleisessä käytössä.
2. Ei halu ole mikään todiste, mutta jos taas jokin ei sovi mihinkään havaitsemaamme logiikkaan, niin kyllähän luonnollisin päätelmä on se, että kyseessä on jotain meidän havaintoihimme perustuvaa luonnollisuutta suurempaa. Se ei tarkoita sitä, että se olisi varsinaisesti yliluonnollista (kuten toit esille, yliluonnollinen on hiukan ristiriitainen sana), mutta se ei kuitenkaan sovi siihen, minkä käsitämme luonnolliseksi.
Mielestäni se on syy uskoa siihen, että jotain "luonnollisuuttamme" suurempaa on olemassa. Ei syy uskoa elämään vaikuttavaan Jumalaan, mutta syy uskoa suurempaan. Mikä on se suurempi tai korkeampi? Se tuskin on hyvä keskustelun aihe sen suuruudesta johtuen.
4. Miksi en viittaisi. Jos tieteellä yritetään vetää johtopäätöksiä, että Jumalan olemassaolo on erittäin epätodennäköistä, niin olisihan täysin järjetöntä olla ottamatta kantaa tieteen luotettavuuteen.
5. Mikään havaintomme ei viittaa vastaavan ihmeteon olevan mahdollinen.
Miksi sitten vastaava logiikka ei mielestäni päde kaikkeen?
Maapallolla on muistaakseni 7 miljardia ihmistä ja 41 miljardia puuta, joista ainakin suuri osa omaa oksia.
Profeetta on oletettavasti perusolemukseltaan verrattavissa 7 miljardiin muuhun ihmiseen (lihaa, luuta, verta). Me näemme elämässämme joidenkin arvioiden (tarkka luku tuskin merkitsee, paljon se on kuitenkin) mukaan 30 000-200 000 eri ihmistä elämässämme.
Meillä on kaikki syy olettaa, että olisimme jo havainneet jonkin ihmisen suorittaman ihmeteon, mikäli ihmiset siihen kykenisivät. Me emme sitä vastoin näe maailmankaikkeuden syntytekijöitä päivittäin tai edes kertaakaan elämässämme. On laiskaa verrata ihmisen suorittamaa ihmetekoa ja maailmankaikkeuden alkua, kun näemme ihmisiä joka päivä ja ihmisten olemus ja kyky suorittaa asioita ei ole millään tavalla mysteeri meille. Maailmankaikkeuden alku on mysteeri
Jos jokin on aidan alittamista, niin näiden kahden liittäminen.
6. Yliluonnollinen on toki huono sana. Kaiken alku on kuitenkin täysin käsittämätön tapahtuma, joka ei sovi logiikkaamme, joten se on kuitenkin havaintoihimme perustuvan luonnollisuuden ulkopuolella.
7. Kaikki eivät omaa samaa kykyä puhua tieteellisin termein, joten rima laskettakoon hiukan alemmaksi.
Vaikka kaikkeuden alkua ennen ei ajallisesti voinut olla mitään, niin jokainen varmasti ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan. Aikaisemmalla ja varhaisemmalla vaiheella on varmasti ero kun keskustellaan tieteilijöiden kesken, mutta rahvaan keskustellessa viisaan kanssa olisi turhasta sanojen pyörittelystä suotavaa luopua. En itse näe mitään eroa aikaisemmalla ja varhaisemmalla. Sinä varmasti näet, mutta myös ymmärrät mitä tarkoitan.
8. Eiköhän ole jo tullut selväksi, että yliluonnollinen on huono sana :D
9. Kahdeksannnen perintöä jatkaen.
Kolmonen jäi välistä, joten toivottavasti se ei sekoita kenenkään päätä. En viitsi korjata enää.
Seuraavaan vastaukseen minulla ei ole kykyä vastata vähään aikaan johtuen tärkeämmistä asioista, joihin joudun keskittymään.