Uskotko siis kuitenkin, että on olemassa yliluonnollisia voimia jotka vaikuttavat fyysiseen maailmaan? Esim tarinat joissa Jeesus parantaa sairaita kosketuksella, muuttaa veden viiniksi ja kävelee vetten päällä, uskotko että nämä tai vastaavat ihmeet ovat oikeasti tapahtuneet? Tapahtuuko ihmeitä edelleen?
Kohta 1. on kyllä mielestäni erittäin outo ajatus. Tietäminen on hyvin perusteltua uskomista. Se, miten hyviä perusteet ovat, määrittää miten varmasti tiedetään. Esim minä tiedän että autoni oli pihassani pari tuntia sitten, kun sen sinne jätin. Vaikka onkin teoreettisesti mahdollista, että muistikuvani olisikin väärä ja olisin todellisuudessa pysäköinyt jonnekin muualle, niin tällaisen tapahtuman todennäköisyys on niin pieni, että sanon tietäväni auton olleen siellä. Toisaalta uskon sen edelleen olevan pihassa, koska minulla ei ole mitään syytä olettaa että joku olisi sen käynyt sieltä viemässä. Tätäkin uskomusta voisin oikeastaan sanoa tiedoksi, sillä olen siitä hyvin varma. Ylipäätään uskon minkä tahansa väitelauseen olevan tosi tai epätosi riippuen siitä kuinka hyviä perusteluja tälle näen. Jos tietoni perusteista suuntaan tai toiseen ovat vähäiset tai jos perusteet eivät ole vakuuttavia, niin sitten uskomukseni voimakkuus on heikkoa, ja jos taas olen nähnyt paljon luotettavalta vaikuttavia perusteita jotka osoittavat samaan suuntaan, niin silloin uskomukseni on voimakkaampaa. Ei ole mitään tarkkaa rajaa uskomuksen varmuudelle, jonka jälkeen alkaisin kutsua sitä tiedoksi, vaan se riippuu kontekstista. Tieto ja usko eivät siis ole millään tavalla toistensa vastakohtia, vaan tieto on eräänlaista uskoa, sellaista joka on erityisen hyvin perusteltua.
Tuo esittämäsi ajatus, että uskot vain koska satut uskomaan, ilman mitään syytä, on minulle aivan käsittämätön. En alkuunkaan ymmärrä miten sellainen voisi edes olla mahdollista. Jos minulta kysyttäisiin nyt, onko naapurini auto tuolla pihassa omani vieressä, niin minulla ei olisi mitään perustetta uskoa kumpaankaan suuntaan. Niinpä sanoisin että en tiedä. En voi käsittää miten sellaisen ihmisen mieli toimii, joka tuossa tilanteessa päättäisi uskoa auton joko olevan siellä tai olevan olematta, ilman mitään perustelua. Ajatuskokeena voit vaikka yrittää, valitse jokin satunnainen väite, jonka todenperäisyydestä et tiedä mitään. Yritä sitten päättää uskoa, että se väite on totta. Onnistuuko? Pystytkö päättämään uskoa johonkin väitteeseen, ilman mitään perusteluita, niin että jälkeenpäin aidosti pidät tätä väitettä totena? Minä väitän että tällainen ei useimmille ihmisille ole mahdollista, ilman erittäin pitkäkestoista ja tarkoitushakuista itsesuggestiota.
Näinpä siis väittäisin, että uskollesi yliluonnolliseen jumalaankin täytyy olla jokin syy, aivan kuten mihin tahansa muuhun uskomukseen.
Sanasi olivat hyviä, enkä ole ainakaan merkittävästi eri linjoilla. En kuitenkaan osannut tai osaa perustella uskoa sen kummemmin. Vielä vähemmän väsyneenä.
Koen sen olevan totta. Miksi? Koska tunnen sen olevan totta. Tämä on vain näennäinen peruste, kuten varmasti näet itsekin,
mutta minulla ei ole mitään sen syvempää valikoimaa todisteita. Tässä vaiheessa mennään taas mutuiluun: mielestäni on loogisempaa, että on jotain yliluonnollista, sillä kaikkeuden alku voidaan jäljittää vain tiettyyn pisteeseen. Sitten tulee kysymys "mistä tämä tuli?".
Minä annan jonkin oman hypoteesini yliluonnollisesta, ateisti antaa hypoteesinsa luonnollisesta, mutta kummatkin seisovat tyhjän päällä ainakin näinä päivinä. (Puhun hypoteesista sanan omassa merkityksessä, en tieteellisessä merkityksessä)
Kun kahdesta puhtaasta mutuilusta yritetään valita oikea, niin se johtaa vain riitoihin, enkä kovin mieluusti väittele aiheesta edes ohimennen.
Kysyit Jeesuksen oletetuista ihmeteoista, joihin en usko. Uskon Jeesuksen omanneen viisautta, mutta näen hyvin mahdollisena sen, että tarinat ovat paisuneet. Onhan muistettava, että ilosanoma Jeesuksesta on alunperin säilynyt suullisena perimätietona, jonka lisäksi on ehdotettu myös Q-lähdettä. Näiden pohjalta on kirjoitettu useita evankeliumeita, joista luotettavimmiksi nähdään useasti viisi säilynyttä, jotka ovat Markus, Matteus, Luukas, Johannes ja varauksin Tuomas, joista ainakin kaksi tai kolme on todennäköisesti kirjoitettu alunperin arameaksi tai hepreaksi ja käännetty kreikaksi. Tekstissä näkyy myös todennäköistä korruptiota (esimerkiksi tutkijoista enemmistö uskoo Markuksen evankeliumin lopun olevan myöhempi lisäys. Myös Matteuksen evankeliumi sisältää virheitä, joita alkuperäinen kirjoittaja tuskin olisi tehnyt).
Kun yhdistetään nämä, niin voidaan nähdä hyvinkin mahdollisena se, että Jeesuksen henkilöllisyys on paisunut tai paisutettu valtavirtaa vastaan kulkevasta opettajasta pelastumisen ja kadotuksen määrittäväksi Jumalan ainokaiseksi Pojaksi, joka kuoli maailman syntien tähden ja nousi kuolleista kirjaimellisesti.
Opettihan hän mm. seuraavasti:
"Totisesti minä sanon teille; jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, ette ainoastaan tätä viikunapuulle tekisi, mutta jopa tälle vuorelle voisitte sanoa, että Tulkaa nostetuksi ylös ja tulkaa heitetyksi mereen, ja niin tapahtuisi"
Minusta Jeesuksen sanat, kuten yllä oleva lainaus, viittaavat ajoittain siihen, että hän ymmärsi uskomisen ja placebon voiman, jonka avulla hän kykeni parantamaan ihmisiä. Uskon sokeiden parantamisen ynnä muun olevan Jeesuksen ympärille sidottua tarinointia, jolla on ollut selvä syy, mutta joka ei perustu historiaan. Alkukristitythän kävivät perinteisten juutalaisten synagogissa muistaaksein vuoteen 88 asti, joten heidän välillään oli varmasti vuorovaikutusta. Kristityt kokivat Jeesuksen Jumalan lähettiläistä suurimpana ja he lisäsivät Jeesukselle ominaisuuksia osoittaakseen hänen olevan Moosesta suurempi.
Uusi Testamentti omaa paljon yhtäläisyyksiä Tanakhiin, kuten esimerkiksi Betlehemin lastenmurha ja pako Egyptiin. Mitä enemmän lukee, sitä selvemmin huomaa myyttisiä rakennelmia Jeesuksen ympärillä, joilla on pyritty osoittamaan hänen arvonsa verrattuna muihin profeettoihin.
Lyhyt vastaus: Näen epätodennäköisenä, että Jeesus olisi tehnyt ihmeitä ja evankeliumien yliluonnollisille kertomuksille löytyy todennäköisempiäkin selityksiä. Ihmeitä kenties tapahtuu, mutta jo lähtökohtaisesti ne ovat testaamattomissa, joten spekulointi ei ole kovinkaan palkitsevaa.