Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Tiedätkö miksi JT:t suhtautuvat niin negatiivisesti verensiirtoihin?
En siis itse tiedä, kun en ole asiaan tarpeeksi perehtynyt.

Satuolento johon uskovat kielsi veren syömisen raamatussa, joten tästä suivaantuneena jt:t karttaa verta, ja sen osasia myös eli plasmat sun muut on kans kiellettyjä. Eivät omien uskomuksien mukaan kai pääse taivaaseen mikäli on verta tullut. Suomessakin on kaiketi jt vanhemmat yrittäneet estää lapsiltaan verensiirtoja, kuitenkaan siinä onnistumatta.
 
Satuolento johon uskovat kielsi veren syömisen raamatussa, joten tästä suivaantuneena jt:t karttaa verta, ja sen osasia myös eli plasmat sun muut on kans kiellettyjä. Eivät omien uskomuksien mukaan kai pääse taivaaseen mikäli on verta tullut. Suomessakin on kaiketi jt vanhemmat yrittäneet estää lapsiltaan verensiirtoja, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Yleensä jakeita tulkitaan vähän vaikeammin hahmotettavastikin kun etsitään hengellisiä ulottuvuuksia, mutta on mielestäni hyvin epätavallista vetää vastaavasta jakeesta (Apt. 15:20) kirjaimellinen käsky, jota teksti ei vähimmissäkään määrin implikoi saati anna suoraa ohjetta.
Nyt tulkinta valitettavasti johtaa hengen menetykseen.
 
Yleensä jakeita tulkitaan vähän vaikeammin hahmotettavastikin kun etsitään hengellisiä ulottuvuuksia, mutta on mielestäni hyvin epätavallista vetää vastaavasta jakeesta (Apt. 15:20) kirjaimellinen käsky, jota teksti ei vähimmissäkään määrin implikoi saati anna suoraa ohjetta.
Nyt tulkinta valitettavasti johtaa hengen menetykseen.

Mihin sinä uskot? Et oikein avannut sitä tuolla ylempänä puhuit kontekstista. Sanot että olet uskovainen, niin mihin uskot? Kaiketi johonkin jumalaan mutta minkälaiseen? Joku omasepitetty vai jonkun valtavirran mukainen?
 
Herrajumala kun tuli taas youtuben maailmaan eksittyä pariksi tunniksi. En tiedä kiinnostaako porukkaa astronomia, mutta itse ainaki arvostan kaikkea mistä saa wtf fiiliksen.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Mihin sinä uskot? Et oikein avannut sitä tuolla ylempänä puhuit kontekstista. Sanot että olet uskovainen, niin mihin uskot? Kaiketi johonkin jumalaan mutta minkälaiseen? Joku omasepitetty vai jonkun valtavirran mukainen?

Uskon Jumalaan, mutta uskon aidon Jumalan olevan ääretön ja täten suurempi kuin yksikään uskonto. En usko yhdenkään uskonnon omaavan monopolia totuuteen vaan jokaisesta uskonnosta löytyy niin suuria viisauksia kuin ihmisarvoa rajoittavia jakeita.
Luen Raamattua ja kerään siitä viisautta, mutten rajoita tutkiskeluani kyseiseen teokseen. Uskon Jumalan ilmentyvän keskellämme mm. hyvin teoin, ajatuksin, hyvin sanoin ja useat tekomme ovat kuin pintaraapaisu Jumalan olemuksesta. Mielestäni Jumala ei olisi Jumala, jos Hänet voisi täysin tyhjentävästi selittää.
En seuraa mitään uskontoa. Tai riippuu määritelmästä.
 
Uskon Jumalaan, mutta uskon aidon Jumalan olevan ääretön ja täten suurempi kuin yksikään uskonto. En usko yhdenkään uskonnon omaavan monopolia totuuteen vaan jokaisesta uskonnosta löytyy niin suuria viisauksia kuin ihmisarvoa rajoittavia jakeita.
Luen Raamattua ja kerään siitä viisautta, mutten rajoita tutkiskeluani kyseiseen teokseen. Uskon Jumalan ilmentyvän keskellämme mm. hyvin teoin, ajatuksin, hyvin sanoin ja useat tekomme ovat kuin pintaraapaisu Jumalan olemuksesta. Mielestäni Jumala ei olisi Jumala, jos Hänet voisi täysin tyhjentävästi selittää.
En seuraa mitään uskontoa. Tai riippuu määritelmästä.

ELi ymmärränkö oikein että uskot aika universaalisti Jumalaan, mutta et Jeesukseen eli et ole kristitty?
 
Uskon Jumalaan, mutta uskon aidon Jumalan olevan ääretön ja täten suurempi kuin yksikään uskonto. En usko yhdenkään uskonnon omaavan monopolia totuuteen vaan jokaisesta uskonnosta löytyy niin suuria viisauksia kuin ihmisarvoa rajoittavia jakeita.Luen Raamattua ja kerään siitä viisautta, mutten rajoita tutkiskeluani kyseiseen teokseen. Uskon Jumalan ilmentyvän keskellämme mm. hyvin teoin, ajatuksin, hyvin sanoin ja useat tekomme ovat kuin pintaraapaisu Jumalan olemuksesta. Mielestäni Jumala ei olisi Jumala, jos Hänet voisi täysin tyhjentävästi selittää.
En seuraa mitään uskontoa. Tai riippuu määritelmästä.

Mitä ajattelet enkeleistä? Kuinka suhtaudun niihin?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Uskon Jumalaan, mutta uskon aidon Jumalan olevan ääretön ja täten suurempi kuin yksikään uskonto. En usko yhdenkään uskonnon omaavan monopolia totuuteen vaan jokaisesta uskonnosta löytyy niin suuria viisauksia kuin ihmisarvoa rajoittavia jakeita.
Luen Raamattua ja kerään siitä viisautta, mutten rajoita tutkiskeluani kyseiseen teokseen. Uskon Jumalan ilmentyvän keskellämme mm. hyvin teoin, ajatuksin, hyvin sanoin ja useat tekomme ovat kuin pintaraapaisu Jumalan olemuksesta. Mielestäni Jumala ei olisi Jumala, jos Hänet voisi täysin tyhjentävästi selittää.
En seuraa mitään uskontoa. Tai riippuu määritelmästä.
Mutta miksi uskot yliluonnolliseen? Miksi ei voisi vain yrittää "etsiä viisautta" ja tehdä hyviä asioita ihan vaan koska haluaa tehdä niin? Mihin sitä tuntematonta käsittämätöntä sanoinkuvailematonta yliluonnollista jumalaa tarvitaan? Ne suuret viisaudet ja vielä suuremmat typeryydet joita uskonnot ja muut aikojen saatossa laaditut oppijärjestelmät pitävät sisällään ovat ihmisten keksintöä. Ja mikä tärkeintä, ne viisaudet ja typeryydet on helpompi erottaa toisistaan jos pyrkii ottamaan maailman vastaan mahdollisimman pitkälti sellaisena kuin se on, ilman mitään mielikuvitusolentoja.
 
ELi ymmärränkö oikein että uskot aika universaalisti Jumalaan, mutta et Jeesukseen eli et ole kristitty?

Kiitos kysymästä.
Uskonko Jeesukseen? Vaikea sanoa ilman tarkempaa määritelmää.

Uskonko hänen olevan ikuinen Jumala? En. (Mielestäni Uusi Testamentti ei anna kuvaa Jeesuksesta Jumalana)
Uskonko hänen syntyneen neitsyestä? En. (myytti neitseestä syntymisestä perustuu jonkun pakanan virheelliseen tulkintaan Jesajan kirjan luvusta/jakeesta 7:14)
Uskon kyllä Jeesuksen olevan Logos.

Näin uskon, joten en useimpien mielestä ole kristitty. Ehken ole, en halua muutenkaan asettaa itseäni lokeroon, sillä itsensä ankkuroiminen johonkin tiettyyn koulukuntaan tai maailmankatsomukseen lähinnä tuhoaa logiikan, kaventaa katsetta ja saa ihmiset vihaamaan.
 
1. Mutta miksi uskot yliluonnolliseen? 2. Miksi ei voisi vain yrittää "etsiä viisautta" ja tehdä hyviä asioita ihan vaan koska haluaa tehdä niin? 3. Mihin sitä tuntematonta käsittämätöntä sanoinkuvailematonta yliluonnollista jumalaa tarvitaan? 4. Ne suuret viisaudet ja vielä suuremmat typeryydet joita uskonnot ja muut aikojen saatossa laaditut oppijärjestelmät pitävät sisällään ovat ihmisten keksintöä. 5. Ja mikä tärkeintä, ne viisaudet ja typeryydet on helpompi erottaa toisistaan jos pyrkii ottamaan maailman vastaan mahdollisimman pitkälti sellaisena kuin se on, ilman mitään mielikuvitusolentoja.

Lisäsin numerot selvennykseksi.

1. Uskon kun uskon, perusteittahan uskotaan, perustein tiedetään. Syvällisempää vastausta en itsestäni saa irti.
2. Miksei voisi? Tietenkin voi. En ole antanut edes ymmärtää, etteikö voisi.
3. Mitä on tarve? En minä Jumalaa tarvitse, mutta se motivoi minua etsimään enemmän viisautta. Puhuisin mieluummin hyödyllisyydestä. Minulle usko on hyödyllistä, eräille se ei sitä ole. Tarpeellista se tuskin on kenellekään.
4. Olen selostanut kantaani jo aiemmin. Kyllä, Raamattu on ihmisten kirjoittama teos. Hengellisesti dualistinen teos, joka omaa kirjoittajiensa tapaan niin viisautta kuin tyhmyyttäkin.
5. Kenties.

- - - Updated - - -

Mitä ajattelet enkeleistä? Kuinka suhtaudun niihin?

En ole ainakaan vuoteen miettinyt aihetta. Pitäisi kenties miettiä kun jaksaa.
Siihen asti vaikenen asiasta, jotten puhuisi tyhjiä sanoja.
 
Lisäsin numerot selvennykseksi.

1. Uskon kun uskon, perusteittahan uskotaan, perustein tiedetään. Syvällisempää vastausta en itsestäni saa irti.
2. Miksei voisi? Tietenkin voi. En ole antanut edes ymmärtää, etteikö voisi.
3. Mitä on tarve? En minä Jumalaa tarvitse, mutta se motivoi minua etsimään enemmän viisautta. Puhuisin mieluummin hyödyllisyydestä. Minulle usko on hyödyllistä, eräille se ei sitä ole. Tarpeellista se tuskin on kenellekään.
4. Olen selostanut kantaani jo aiemmin. Kyllä, Raamattu on ihmisten kirjoittama teos. Hengellisesti dualistinen teos, joka omaa kirjoittajiensa tapaan niin viisautta kuin tyhmyyttäkin.
5. Kenties.
Uskotko siis kuitenkin, että on olemassa yliluonnollisia voimia jotka vaikuttavat fyysiseen maailmaan? Esim tarinat joissa Jeesus parantaa sairaita kosketuksella, muuttaa veden viiniksi ja kävelee vetten päällä, uskotko että nämä tai vastaavat ihmeet ovat oikeasti tapahtuneet? Tapahtuuko ihmeitä edelleen?

Kohta 1. on kyllä mielestäni erittäin outo ajatus. Tietäminen on hyvin perusteltua uskomista. Se, miten hyviä perusteet ovat, määrittää miten varmasti tiedetään. Esim minä tiedän että autoni oli pihassani pari tuntia sitten, kun sen sinne jätin. Vaikka onkin teoreettisesti mahdollista, että muistikuvani olisikin väärä ja olisin todellisuudessa pysäköinyt jonnekin muualle, niin tällaisen tapahtuman todennäköisyys on niin pieni, että sanon tietäväni auton olleen siellä. Toisaalta uskon sen edelleen olevan pihassa, koska minulla ei ole mitään syytä olettaa että joku olisi sen käynyt sieltä viemässä. Tätäkin uskomusta voisin oikeastaan sanoa tiedoksi, sillä olen siitä hyvin varma. Ylipäätään uskon minkä tahansa väitelauseen olevan tosi tai epätosi riippuen siitä kuinka hyviä perusteluja tälle näen. Jos tietoni perusteista suuntaan tai toiseen ovat vähäiset tai jos perusteet eivät ole vakuuttavia, niin sitten uskomukseni voimakkuus on heikkoa, ja jos taas olen nähnyt paljon luotettavalta vaikuttavia perusteita jotka osoittavat samaan suuntaan, niin silloin uskomukseni on voimakkaampaa. Ei ole mitään tarkkaa rajaa uskomuksen varmuudelle, jonka jälkeen alkaisin kutsua sitä tiedoksi, vaan se riippuu kontekstista. Tieto ja usko eivät siis ole millään tavalla toistensa vastakohtia, vaan tieto on eräänlaista uskoa, sellaista joka on erityisen hyvin perusteltua.

Tuo esittämäsi ajatus, että uskot vain koska satut uskomaan, ilman mitään syytä, on minulle aivan käsittämätön. En alkuunkaan ymmärrä miten sellainen voisi edes olla mahdollista. Jos minulta kysyttäisiin nyt, onko naapurini auto tuolla pihassa omani vieressä, niin minulla ei olisi mitään perustetta uskoa kumpaankaan suuntaan. Niinpä sanoisin että en tiedä. En voi käsittää miten sellaisen ihmisen mieli toimii, joka tuossa tilanteessa päättäisi uskoa auton joko olevan siellä tai olevan olematta, ilman mitään perustelua. Ajatuskokeena voit vaikka yrittää, valitse jokin satunnainen väite, jonka todenperäisyydestä et tiedä mitään. Yritä sitten päättää uskoa, että se väite on totta. Onnistuuko? Pystytkö päättämään uskoa johonkin väitteeseen, ilman mitään perusteluita, niin että jälkeenpäin aidosti pidät tätä väitettä totena? Minä väitän että tällainen ei useimmille ihmisille ole mahdollista, ilman erittäin pitkäkestoista ja tarkoitushakuista itsesuggestiota.

Näinpä siis väittäisin, että uskollesi yliluonnolliseen jumalaankin täytyy olla jokin syy, aivan kuten mihin tahansa muuhun uskomukseen.
 
Uskotko siis kuitenkin, että on olemassa yliluonnollisia voimia jotka vaikuttavat fyysiseen maailmaan? Esim tarinat joissa Jeesus parantaa sairaita kosketuksella, muuttaa veden viiniksi ja kävelee vetten päällä, uskotko että nämä tai vastaavat ihmeet ovat oikeasti tapahtuneet? Tapahtuuko ihmeitä edelleen?

Kohta 1. on kyllä mielestäni erittäin outo ajatus. Tietäminen on hyvin perusteltua uskomista. Se, miten hyviä perusteet ovat, määrittää miten varmasti tiedetään. Esim minä tiedän että autoni oli pihassani pari tuntia sitten, kun sen sinne jätin. Vaikka onkin teoreettisesti mahdollista, että muistikuvani olisikin väärä ja olisin todellisuudessa pysäköinyt jonnekin muualle, niin tällaisen tapahtuman todennäköisyys on niin pieni, että sanon tietäväni auton olleen siellä. Toisaalta uskon sen edelleen olevan pihassa, koska minulla ei ole mitään syytä olettaa että joku olisi sen käynyt sieltä viemässä. Tätäkin uskomusta voisin oikeastaan sanoa tiedoksi, sillä olen siitä hyvin varma. Ylipäätään uskon minkä tahansa väitelauseen olevan tosi tai epätosi riippuen siitä kuinka hyviä perusteluja tälle näen. Jos tietoni perusteista suuntaan tai toiseen ovat vähäiset tai jos perusteet eivät ole vakuuttavia, niin sitten uskomukseni voimakkuus on heikkoa, ja jos taas olen nähnyt paljon luotettavalta vaikuttavia perusteita jotka osoittavat samaan suuntaan, niin silloin uskomukseni on voimakkaampaa. Ei ole mitään tarkkaa rajaa uskomuksen varmuudelle, jonka jälkeen alkaisin kutsua sitä tiedoksi, vaan se riippuu kontekstista. Tieto ja usko eivät siis ole millään tavalla toistensa vastakohtia, vaan tieto on eräänlaista uskoa, sellaista joka on erityisen hyvin perusteltua.

Tuo esittämäsi ajatus, että uskot vain koska satut uskomaan, ilman mitään syytä, on minulle aivan käsittämätön. En alkuunkaan ymmärrä miten sellainen voisi edes olla mahdollista. Jos minulta kysyttäisiin nyt, onko naapurini auto tuolla pihassa omani vieressä, niin minulla ei olisi mitään perustetta uskoa kumpaankaan suuntaan. Niinpä sanoisin että en tiedä. En voi käsittää miten sellaisen ihmisen mieli toimii, joka tuossa tilanteessa päättäisi uskoa auton joko olevan siellä tai olevan olematta, ilman mitään perustelua. Ajatuskokeena voit vaikka yrittää, valitse jokin satunnainen väite, jonka todenperäisyydestä et tiedä mitään. Yritä sitten päättää uskoa, että se väite on totta. Onnistuuko? Pystytkö päättämään uskoa johonkin väitteeseen, ilman mitään perusteluita, niin että jälkeenpäin aidosti pidät tätä väitettä totena? Minä väitän että tällainen ei useimmille ihmisille ole mahdollista, ilman erittäin pitkäkestoista ja tarkoitushakuista itsesuggestiota.

Näinpä siis väittäisin, että uskollesi yliluonnolliseen jumalaankin täytyy olla jokin syy, aivan kuten mihin tahansa muuhun uskomukseen.

Sanasi olivat hyviä, enkä ole ainakaan merkittävästi eri linjoilla. En kuitenkaan osannut tai osaa perustella uskoa sen kummemmin. Vielä vähemmän väsyneenä.
Koen sen olevan totta. Miksi? Koska tunnen sen olevan totta. Tämä on vain näennäinen peruste, kuten varmasti näet itsekin,
mutta minulla ei ole mitään sen syvempää valikoimaa todisteita. Tässä vaiheessa mennään taas mutuiluun: mielestäni on loogisempaa, että on jotain yliluonnollista, sillä kaikkeuden alku voidaan jäljittää vain tiettyyn pisteeseen. Sitten tulee kysymys "mistä tämä tuli?".
Minä annan jonkin oman hypoteesini yliluonnollisesta, ateisti antaa hypoteesinsa luonnollisesta, mutta kummatkin seisovat tyhjän päällä ainakin näinä päivinä. (Puhun hypoteesista sanan omassa merkityksessä, en tieteellisessä merkityksessä)
Kun kahdesta puhtaasta mutuilusta yritetään valita oikea, niin se johtaa vain riitoihin, enkä kovin mieluusti väittele aiheesta edes ohimennen.

Kysyit Jeesuksen oletetuista ihmeteoista, joihin en usko. Uskon Jeesuksen omanneen viisautta, mutta näen hyvin mahdollisena sen, että tarinat ovat paisuneet. Onhan muistettava, että ilosanoma Jeesuksesta on alunperin säilynyt suullisena perimätietona, jonka lisäksi on ehdotettu myös Q-lähdettä. Näiden pohjalta on kirjoitettu useita evankeliumeita, joista luotettavimmiksi nähdään useasti viisi säilynyttä, jotka ovat Markus, Matteus, Luukas, Johannes ja varauksin Tuomas, joista ainakin kaksi tai kolme on todennäköisesti kirjoitettu alunperin arameaksi tai hepreaksi ja käännetty kreikaksi. Tekstissä näkyy myös todennäköistä korruptiota (esimerkiksi tutkijoista enemmistö uskoo Markuksen evankeliumin lopun olevan myöhempi lisäys. Myös Matteuksen evankeliumi sisältää virheitä, joita alkuperäinen kirjoittaja tuskin olisi tehnyt).
Kun yhdistetään nämä, niin voidaan nähdä hyvinkin mahdollisena se, että Jeesuksen henkilöllisyys on paisunut tai paisutettu valtavirtaa vastaan kulkevasta opettajasta pelastumisen ja kadotuksen määrittäväksi Jumalan ainokaiseksi Pojaksi, joka kuoli maailman syntien tähden ja nousi kuolleista kirjaimellisesti.
Opettihan hän mm. seuraavasti:
"Totisesti minä sanon teille; jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, ette ainoastaan tätä viikunapuulle tekisi, mutta jopa tälle vuorelle voisitte sanoa, että Tulkaa nostetuksi ylös ja tulkaa heitetyksi mereen, ja niin tapahtuisi"

Minusta Jeesuksen sanat, kuten yllä oleva lainaus, viittaavat ajoittain siihen, että hän ymmärsi uskomisen ja placebon voiman, jonka avulla hän kykeni parantamaan ihmisiä. Uskon sokeiden parantamisen ynnä muun olevan Jeesuksen ympärille sidottua tarinointia, jolla on ollut selvä syy, mutta joka ei perustu historiaan. Alkukristitythän kävivät perinteisten juutalaisten synagogissa muistaaksein vuoteen 88 asti, joten heidän välillään oli varmasti vuorovaikutusta. Kristityt kokivat Jeesuksen Jumalan lähettiläistä suurimpana ja he lisäsivät Jeesukselle ominaisuuksia osoittaakseen hänen olevan Moosesta suurempi.
Uusi Testamentti omaa paljon yhtäläisyyksiä Tanakhiin, kuten esimerkiksi Betlehemin lastenmurha ja pako Egyptiin. Mitä enemmän lukee, sitä selvemmin huomaa myyttisiä rakennelmia Jeesuksen ympärillä, joilla on pyritty osoittamaan hänen arvonsa verrattuna muihin profeettoihin.

Lyhyt vastaus: Näen epätodennäköisenä, että Jeesus olisi tehnyt ihmeitä ja evankeliumien yliluonnollisille kertomuksille löytyy todennäköisempiäkin selityksiä. Ihmeitä kenties tapahtuu, mutta jo lähtökohtaisesti ne ovat testaamattomissa, joten spekulointi ei ole kovinkaan palkitsevaa.
 
Tää kyllä kuvaa hyvin kristillisen fundiksen ajatusmaailmaa. Joku puhuu jumalasta ja välittömästi oletus on joku raamatun aavikkohenki.

Ei tässä mitään oletettu, varmistettiin vain että onko uskon kohde Jeesus vai universaali Jumala. Kristinuskon tunnusmerkki on se että uskotaan Jeesukseen, siihen että Jeesus oli Jumala joka sovitti ihmiskunnan synnit ja että uskomalla Jeesukseen uudestisynnytään ja päästään sisälle pelastukseen.
 
Sanasi olivat hyviä, enkä ole ainakaan merkittävästi eri linjoilla. En kuitenkaan osannut tai osaa perustella uskoa sen kummemmin. Vielä vähemmän väsyneenä.
Koen sen olevan totta. Miksi? Koska tunnen sen olevan totta. Tämä on vain näennäinen peruste, kuten varmasti näet itsekin,
mutta minulla ei ole mitään sen syvempää valikoimaa todisteita. Tässä vaiheessa mennään taas mutuiluun: mielestäni on loogisempaa, että on jotain yliluonnollista, sillä kaikkeuden alku voidaan jäljittää vain tiettyyn pisteeseen. Sitten tulee kysymys "mistä tämä tuli?".
Minä annan jonkin oman hypoteesini yliluonnollisesta, ateisti antaa hypoteesinsa luonnollisesta, mutta kummatkin seisovat tyhjän päällä ainakin näinä päivinä. (Puhun hypoteesista sanan omassa merkityksessä, en tieteellisessä merkityksessä)
Kun kahdesta puhtaasta mutuilusta yritetään valita oikea, niin se johtaa vain riitoihin, enkä kovin mieluusti väittele aiheesta edes ohimennen.
Minusta tämä kuulostaa siltä että ennemminkin haluat uskoa yliluonnolliseen kuin että oikeasti uskot siihen. Väittäisin siis että rumasti sanottuna elät itsepetoksessa. Ymmärrät itsekin ettei ajatusrakennelmasi yliluonnollisesta maailmasta tämän luonnollisen maailman takana ole oikein järkevä. Kun sanot, että "koet" sen olevan totta, niin minulle tulee tästä sellainen mielikuva, että kyseessä on jollain tavalla tunneperäinen kokemus. Maailma tuntuu mukavammalta, jos sen takana on jokin valtavan voimakas ja hyväntahtoinen luoja. Valitettavasti vain mikään havainto ei tue tällaista käsitystä, niinkuin itsekin ymmärrät. Ymmärrät, että raamatussa (tai muissa uskonnollisissa teksteissä) kuvatut ihmeteot ovat luultavasti vain värittynyttä tarinaa.

Tuo maailman alullepanijan tai ensimmäisen liikuttajan ongelma jonka esität, on toki hyvin tunnettu kysymys. Kuten sanot, emme tiedä mistä kaikki on tullut, ja miksi maailma on sellainen kuin se on. Mutta kuten tuossa edeltävässä viestissäni totesin, niin tällaisessa tilanteessahan normaali reaktiomme on hyväksyä tietämättömyytemme, eikä tehdä perusteettomia oletuksia suuntaan tai toiseen. Eli siis päädymme yksinkertaisesti toteamaan että emme tiedä mistä maailma on tullut, mutta meillä ei ole mitään syytä olettaa että sen takana olisi jonkinlainen persoonallisuus tai tietoisuus. Tässä kohti siis normaalista tietämättömyyden tilanteesta poiketen teetkin valinnan, ja päätät uskoa mieluisammalta tuntuvaan vaihtoehtoon, sen sijaan että toteaisit vain ettei maailman alkuperästä ole mitään tietoa.

Tämäkin on toki aika luonnollista käytöstä. Ihmiset pyrkivät selittämään itselleen, että asioilla on tarkoitus, asiat tapahtuvat jostain syystä. Erityisesti ikävät ja oman kontrollin ulkopuolella olevat asiat on helpompi hyväksyä, jos ajattelee niillä olevan jokin merkitys suuremmassa mittakaavassa. Kärjistettynä, kun sairastuu syöpään tai menettää puolisonsa auto-onnettomuudessa, niin tätä on helpompi käsitellä kun ajattelee sen olevan osa jonkin suuren jumalan suurta suunnitelmaa. Mutta järkevänä ihmisenä ymmärrät ettei näin ole. Maailmankaikkeus on neutraali, eikä sisällä hyvää tai pahaa, muuten kuin niinä merkityksinä mitä sille annamme. Se muutatio joka johti syöpään tapahtui puhtaasti sattumalta, ilman mitään tarkoitusta, eikä se molekyylien välinen reaktio ollut hyvä tai paha. Vastaavasti koko maailmankaikkeus jollain tavoin syntyi, ilman mitään tarkoitusta tai hyvää tai pahaa.
 
1. Minusta tämä kuulostaa siltä että ennemminkin haluat uskoa yliluonnolliseen kuin että oikeasti uskot siihen. Väittäisin siis että rumasti sanottuna elät itsepetoksessa. Ymmärrät itsekin ettei ajatusrakennelmasi yliluonnollisesta maailmasta tämän luonnollisen maailman takana ole oikein järkevä. 2. Kun sanot, että "koet" sen olevan totta, niin minulle tulee tästä sellainen mielikuva, että kyseessä on jollain tavalla tunneperäinen kokemus. 3. Maailma tuntuu mukavammalta, jos sen takana on jokin valtavan voimakas ja hyväntahtoinen luoja. Valitettavasti vain mikään havainto ei tue tällaista käsitystä, niinkuin itsekin ymmärrät. Ymmärrät, että raamatussa (tai muissa uskonnollisissa teksteissä) kuvatut ihmeteot ovat luultavasti vain värittynyttä tarinaa.

4. Tuo maailman alullepanijan tai ensimmäisen liikuttajan ongelma jonka esität, on toki hyvin tunnettu kysymys. Kuten sanot, emme tiedä mistä kaikki on tullut, ja miksi maailma on sellainen kuin se on. Mutta kuten tuossa edeltävässä viestissäni totesin, niin tällaisessa tilanteessahan normaali reaktiomme on hyväksyä tietämättömyytemme, eikä tehdä perusteettomia oletuksia suuntaan tai toiseen. 5. Eli siis päädymme yksinkertaisesti toteamaan että emme tiedä mistä maailma on tullut, mutta meillä ei ole mitään syytä olettaa että sen takana olisi jonkinlainen persoonallisuus tai tietoisuus. 6. Tässä kohti siis normaalista tietämättömyyden tilanteesta poiketen teetkin valinnan, ja päätät uskoa mieluisammalta tuntuvaan vaihtoehtoon, sen sijaan että toteaisit vain ettei maailman alkuperästä ole mitään tietoa.

7. Tämäkin on toki aika luonnollista käytöstä. Ihmiset pyrkivät selittämään itselleen, että asioilla on tarkoitus, asiat tapahtuvat jostain syystä. 8. Erityisesti ikävät ja oman kontrollin ulkopuolella olevat asiat on helpompi hyväksyä, jos ajattelee niillä olevan jokin merkitys suuremmassa mittakaavassa. Kärjistettynä, kun sairastuu syöpään tai menettää puolisonsa auto-onnettomuudessa, niin tätä on helpompi käsitellä kun ajattelee sen olevan osa jonkin suuren jumalan suurta suunnitelmaa. Mutta järkevänä ihmisenä ymmärrät ettei näin ole. Maailmankaikkeus on neutraali, eikä sisällä hyvää tai pahaa, muuten kuin niinä merkityksinä mitä sille annamme. Se muutatio joka johti syöpään tapahtui puhtaasti sattumalta, ilman mitään tarkoitusta, eikä se molekyylien välinen reaktio ollut hyvä tai paha. 9. Vastaavasti koko maailmankaikkeus jollain tavoin syntyi, ilman mitään tarkoitusta tai hyvää tai pahaa.

Lisäsin numerot selvennykseksi.

1. Vaikea määritellä tarkasti mitä usko on. Uskon uskovani, mutta kenties vain toivon uskovani. Ken tietää?
2. Kyllä, usko on tunneperäistä, kun käsitettä 'usko' käytetään uskonnollisessa mielessä. Toit jo aiemmin esille oman selityksesi uskosta. Itse kutsun (erittäin) hyvin perusteltua uskoa tiedoksi ja perustelematonta tai vähän perusteltua uskoa uskoksi.
3. Tuntuuhan se.
4. Yksi uskomus muiden joukossa. Ken tyytyy tiedottomuuteen on onnekas, toiset taas etsivät merkitystä tai alullepanijaa.
5. Päädyt. "Liikkukaa. Älkää pysähtykö", kuten Tuomaan evankeliumi sanoo. Olen nyt tässä vaiheessa ja kenties päädyn samaan tulokseen kuin sinä, mutta tietous muotoutukoon ajallaan ja tiedottomuus valukoon pois. Katsotaan huomenna uskoani uudestaan. Mikään käden ulottuvilla oleva ei ole pysyvää, joten kenties uskoni muuttuu jo huomenna. Jossain vaiheessa se muuttuu vääjäämättä, sillä joka ei uutta opi, on hukannut aikaansa.
6. Totisesti.
7. En tiedä tarkoituksesta, mutta onhan sillä toki mukava spekuloida. Mitä tulee väitteeseesi ihmisen luonnollisesta käytöksestä, niin se pitää useimpien, ellei kaikkien kohdalla paikkansa.
8. Ei ole kokemusta. Kenties.
9. Yksi uskomus muiden joukossa. Tai siis onhan perusteltua sanoa, että maailmankaikkeus syntyi jollain tapaa (Mr. Obvious allekirjoittaa), mutta mielipiteisiin ja mutuiluihin mennään, kun julistetaan sen syntyneen ilman mitään tarkoitusta.
 
9. Yksi uskomus muiden joukossa. Tai siis onhan perusteltua sanoa, että maailmankaikkeus syntyi jollain tapaa (Mr. Obvious allekirjoittaa), mutta mielipiteisiin ja mutuiluihin mennään, kun julistetaan sen syntyneen ilman mitään tarkoitusta.
No sanotaan näin, että mikään havaitsemamme tosiasia ei viittaa siihen että maailman olemassaololle ja rakenteelle olisi jokin tarkoitus, tai että näiden takana olisi jokin tietoinen olento. Niinpä tuollainen kaiken tarkoitus tai luoja on ylimääräinen, perusteeton oletus, ja neutraalein kanta on silloin olla olettamatta mitään tällaista. Se, että ei oleta mitään 'ylimääräistä' olevan olemassa on mielestäni loogisinta silloin, kun meillä ei ole mitään tietoa siitä onko jotain tällaista olemassa vai ei.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom