Vaan minne?
Jos tänne saapuu Herra Nimetön ilman papereita ja henkilöllisyyttä , niin mites hankkiudut hänestä eroon? Takaisin ei voi lähettää, jos vastaanottajamaa vaatii jotain evidenssiä siitä, että kaveri kuuluu heille ja oikeasta aluperästäkään ei ole tietoa tai maan kanssa ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista luovutussopimusta.
Käytännön ongelmia, jotka ovat arkipäivää viranomaisille. Helppo ohittaa "yksinkertaisilla ratkaisuilla", jotka eivät toimi käytännössä.
Miten? Ketään ei väkisin voi palauttaa yhtikäs mihinkään, jos toisessa päässä ei oteta vastaan tai olla sitä mieltä, että son nyt teidän ongelmanne.
Haluaisitko tarkentaa tätä? Antaa vaikka jonkin oikean esimerkin? Mielellään sellaisen vielä, joka on jotenkin tyypillinen ongelmatapaus.
Asiointiin missä? Ja mitäs apua siitä on kenellekään, jos viranomainen ja kansalainen eivät ymmärrä toisiaan?
Kohtiin 1 ja 2 on varmasti olemassa asiaankuuluvat lainkohdat. Jos ei ole, asia voidaan ratkaista lainsäädännöllä. Paitsi tietysti jos agendana onkin tehdä asiat mahdottomiksi. Tätä epäilen joistakin politiikan toimijoista, ja nyt vähän jo sinustakin. Heti kun olet valmis, voit kertoa mikä se sinun tavoitteesi tässä ketjussa onkaan. Aikaisemmin jo epäilinkin että se on periaatteesta vänkääminen. Nyt kuva alkaa vahvistua.
Suomeen ei ilmestytä tyhjästä. Maarajalla vaihtoehdot ovat Venäjä, Ruotsi ja Norja. Palautuskelpoisia, turvallisia maita kaikki. Kerro ihmeessä jos UM on antanut tästä poikkevan lausunnon. Satamissa ja lentokentillä oikea osoite on aluksen lähtömaa. Tyhjästä materialisoituneet, keijukaisen siivellä saapuneet tai salakuljetetut jotka eivät pysty itse antamaan uskottavaa selvitystä matkareitistään, kuuluvat turvasäilöön. Jos niitä ei ole kylliksi, rakennetaan lisää.
Ja hei Kaapeli, tämä/nämä koskevat kaikkia saapujia - kaikenvärisiä, kaikilla statuksilla matkustavaisia ja kaikilla perusteilla maahan tulevia. Ei vain pakolaisia tai neekerimuslimeja, kuten ehkä haluaisit tähän lauseeseen lukea.
Kohta 3, perhesuhteet ja maailmalla liikkuminen, perustuvat siihen että saadakseen lakisääteiset korvaukset, avustettavan on esitettävä uskottava selvitys asumisestaan ja oleskelustaan. Joissakin tapauksissa avustusta haetaan perusteettomasti, tai koko pakolaisuus on kyseenalaista. Joidenkin pakolaisten oleskelu alkuperämaassaan käynee esimerkistä. Samoin se ettei ole tavatonta että avustuksia nostetaan eri maista, eri osoitteista ja hieman eri nimillä. Epäiletkö ettei sosiaaliavustuksia nostettaisi väärillä perusteilla? Hei kamoon, tätähän tekee ihan aikuisten oikeesti suomalaisetkin! Ja Suomen romanit kuulemma Ruotsissa. Fy skäms!
Ja ulkomaalaiset... No, usko pois. He myös. Tavoilla joita tavallisen suomalaisen olisi aika vaikea järjestää itselleen, mutta jotka ilman papereita saapuvan on melko yksinkertaista toteuttaa, eri identiteeteillä ja eri maissa. Jopa eri kunnissa saman maan sisällä. Ja omien perinteiden mukaan ihan luvallisesti, monta vaimoa kun on ihan käytäntö jossain. Käytä nyt vähän mielikuvitustasi. Tai kysy sossun sediltä. Älä pyydä äläkä odota privaa asian tiimoilta. Pakkohan ei ole uskoa mihinkään.
Asiointipalveluissa esitin määräaikaisuutta, en lakkauttamista. Mitäs luulet Kaapeliseni, riittääkö vaikka 10 vuotta siihen että suurperheen äiti(t) ja isä(t) oppisivat tulemaan toimeen viranomaisten kanssa suomeksi tai vaikkapa auttavalla lontoolla, jota Suomessa sentään osataan vaikka pashtu, urdu ja somali ovatkin joidenkin huippuosaajien varassa?
Vastaus: ei riitä. Ja se pitää laittaa riittämään.
Ja mielestäni virolaisten ja venäläisten rikollisuus on ongelma, numeroiden valossa suurempi kuin esim. somalien tai sudanilaisten. Heihin pitää tietysti soveltaa samoja lakeja kuin kaikkiin muihinkin. Se ei kai ole rasismia.
Ei olekaan sellaista ratkeisua jonka tielle maailman ja Pakkiksen kaapelit eivät pystyisi kasaamaan esteitä ja ongelmia. Onneksi ongelmat voidaan ratkaista. Jos halutaan.