Omia kokemuksiani viime vuodelta:
Luin Helsingin yliopiston historian laitoksen pääsykokeisiin alueena vuodet 1500-1700. Lukemisen aloitin pikkuhiljaa jo tammikuussa, en tosin kovinkaan paljoa silloin lukenut, mutta kumminkin. Osallistuin myös valmennuskurssille huhtikuusta-toukokuuhun. Valmennuskurssilla mainostettiin aika paljon lukemista 6h päivässä, mutta itse tein poikkeuksen: kävin judoharkoissa, salilla ja töissä. Toukokuun alussa oli lisäksi puolentoista viikon mittainen 60h vartijakurssi, joka osaltaan sotki lukurytmiä.
Osa valmennuskurssin porukasta sanoi lukevansa 8 tuntia päivässä, jota itse ihmettelin; omalla kohdalla lukeminen jäi pariin tuntiin päivässä, joskus oli jopa sellaisia päiviä etten lukenut yhtään, mutta toisaalta vietin välillä myös kirjastossa aikaa. Uskon kuitenkin, etten lukenut loppujen lopuksi hirveän paljoa. Kuitenkin pääsin sisään ja monet noista työpäivän mittaisia luku-urakoita vetäneistä jäi ulos. Uskon, että juuri liikuntaharrastukset ja työt olivat todella hyvää vastapainoa lukemiselle, enkä missään vaiheessa stressannut pääsykokeiden kanssa. Toki olin hakenut myös AMK:uun ja olin melko varma, että jos yliopistoon ei pääsisi, ainakin olisi amk:ssa paikka (2. parhailla pisteillä olisin sinne lopulta päässyt;). Toki joku voi sanoa, että on eri asia lukea humanistisen alan pääsykokeisiin kuin lääkikseen, kauppakorkeaan tai oikikseen. Itselläni ei edellä mainituista ole kokemusta, mutta luulen, että "muu elämä" pitää joka tapauksessa pään vireänä ja pelkkä kirjojen pänttäminen saa lähes jokaisen hulluksi.
Eli ketjun aloittajalle: Liikuntaa vaan lukemisen lisäksi: Voit pitää keskellä päivää tauon, jolloin käyt salilla, lenkillä tms. Katkaisee mukavasti päivän ja saat pariksi tunniksi lukemiset pois mielestä.