Silloin, kun itse luin pääsykokeisiin, niin ne menivät kaiken muun edelle. Etenkin Kauppakorkeaan hakiessa se lukeminen on melkoista pänttäystä, ja vaatii perslihaksia.
Olin itse heti aamusta klo 8 lukusalissa, tavoitteena lukea niin pitkälle, kuin jaksaa. Yleensä luki (tauot laskettu mukaan) klo 17 tai 18 asti. Jos puhtia riitti, niin sitten salille/jumppaan. Vain joskus tuli tehtyä aamutreeni, sillä itse kyllä huomasi sen, että jossain vaiheessa kun alkaa muutenkin olla aika väsynyt olo koko lukuprojektissa, niin aamutreeni selvästi söi energiaa lukemiselta.
Etenkin lukemisen alkuvaiheessa IMO kannattaa siihen lukemiseen keskittyä täysillä, eikä kannata stressata siitä, kerkiääkö salittamaan vai ei. Se pääsykoe on kuitenkin sen ainoan kerran sillä haavaa, ja jos ei halua enää uutta välivuotta, niin...
Itselläni motivaattorina toimi juurikin se, että loppuun asti on luettava, tuli mikä tuli, jo ihan sen takia, että muutoinhan sitä olisi tuhraan jättänyt treenailut välistä, ja pääsykokeen jälkeen olisi vielä suurempi morkkis (niin siitä, että ei päässyt sisään, kuin siitäkin, että treenit ovat menneet kevään aikana ihan keturoilleen).
Syöhän se miestä, sitä en sano. Ja vituttaa niin ankarasti, kun treeni jääkin väliin. Mutta tuleepahan luettua. Niin lukevat muutkin, ja se joka eniten töitä tekee, pääsee sisään.
Eri asia on sitten, kun asiat alkaa oikeasti olla hanskassa. Sitten voi vähän höllätä tahtia, mutta kyllä se loppuun asti kannattaa toi lukuhomma hoitaa kunnialla: on nimittäin ekana vuonna paljon helpompaa peruskurssien kanssa, kun osaa pääsykoekirjat vaikka unissaan.
Silloin jää enempi aikaa taas treenailulle.
