Lopetin 4 vuoden sauhuttelun jälkeen. Onhan muutama "lakko" tms. ollut ennenkin, mutta sitten päätettiin muijakaverin kanssa että loppu nyt. Ensi alkuun sitä jännäämistä että no tekeekö mieli polttaa vai eikö, josko yhden, eikö sittenkään..
Muijakaveri sitten ratkesi myöhemmin hölmö polttamaan kun oli jo aikalailla irti päässyt.
Mulla päätöksen idea oli se, että halusin olla terve, kun jatkuvasti joku sairaus riivasi tai oikeastaan kuume. No, kuten "turre's back in business" threadista treeni ja ravinto-puolella voi lukea, terveyttä en täysin saanut tuon tupakanpolton lopetuksen jälkeen, mutta toisaalta ei ole tehnyt mieli polttaa kun on vähän väliä ollut jotenkin "kröhäinen" tai vähän lämpöä, niin sitä miettii että tupakka olisi se lopullinen niitti.
3 kertaa olen maistanut tupakkaa lopetuksen jälkeen, aina yhtä hölmöä, sillä siitä on tullut tajuttoman huono olo että melkein laatta lentänyt, ja tuntunut että kuristuu siihen paikkaan, henki ei vaan kulje..
Nyt on jo hölmöä ajatella miten sitä aina röyhytteli, eikä käy edes mielessä vaikka miten paha kriisi tahansa olisi, ei edes vaikka sydänsuruja tms. vituttavaa olisi.
Muutaman kuukauden olen nyt ollut polttamatta. Siitä on tullut tosi vastenmielinen asia, ja oikeasti, maistaa ja haistaa ihan uusia asioita, hampaat ei ole tervan peitossa, ei mene rahaa ja on kummasti liikaa aikaa päivässä tehdä mitä ennen ei ehtinyt kun kaiken vapaa-ajan ja tauot töissä / muualla istui röyhyttelemässä.
Tupakka ja ihminen tupakoinnin jälkeen, haisee todella epämiellyttävältä.
Polttakoot ketkä tahtoo, mua ei enää siihen hommaan saa kirveelläkään. Että harmittaa kun tuli joskus aloitettuakin.
Toisaalta, monet tämän hetkiset kaverisuhteet olisivat jääneet ehkä syntymättä ilman sitä jutustelua röökiä polttaessa, koska
KAIKKI ystäväni polttavat.