Juoksin tämän vuoden testeissä kuumeessa, kun en aamulla paikan päällä ymmärtänyt että oli kuume päällä. luulin että se oli vain jännitystä. Noh ekaks lihaskunnoista... leuat 16kpl en vetänyt loppuun asti, punnerrukset reiska 40 , vatsoja reiska 50, selkää yli 70, vauhditon pituus 2 pojoa en muista paljon sen raja on, näiden jälkeen huimasi ja ihmettelin kuinka oudolta lihakset tuntuivat. Ja kaikista eniten ihmettelin että ei jännittänyt tippaakaan. Noh sitten siirryttiin busseilla jäähalliin juoksemaan. Lämmiteltiin 10min, muutama kierros suht kovaa, sitä ei kannata aliarvioida. Olo oli lämmittelyn jälkeen ihan ok mutta jalat hapotti omituisella tavalla. No jatkoin silti. Kun itse koitos alko, joku äijä siinä tokaisi että "kohta alkaa pojilla hymy hyytymään" ja sitten yksi toinen äijä sanoi "ei kun poikia alkaa kohta naurattamaan " . En nauranut vaikka muut nauroivat. En tässäkään vaiheessa jännittänyt tippaakaan, ei tullut energialatausta, ei kihelmöintiä ei pelkoa epäonnistumisesta. Se iki-ihana kuume aiheutti tämän kaiken. No sitten kun lähdettiin juoksemaan ajattelin että hyvinhän tämä menee. 3 kierroksen jälkeen jalkoihin syöksähti hapot, päässä alkoi huippaamaan ja teki mieli oksentaa. Jatkoin, jatkoin ja jatkoin niin kauan ja niin kovaa kuin jalat vain antoivat periksi jatkaa mutta vaikka juoksin mielestäni niin kovaa kuin pääsin, monet surkeampikuntoiset juoksivat ohi. Jatkoin kunnes sanottiin että täytyy lopettaa koska juoksin niin hitaasti. Lopetettuani juoksun, jalat lähes pettivät alta ja tuli kylmä hiki otsalle. Silmissä vähän sumeni ja ei kiinnostanut tippaakaan olla siellä. Tiedän että paikan päällä oli monta sellaista "säbä" poikaa jotka painoivat vähemmän kuin reppu jonka kanssa juostiin ja monta "ei niin hyvä kuntoista". Silti he pääsivät loppuun juoksu osuuden.
Menkää terveenä ja sillä mielellä että annatte kivun tulla ja tajunnan mennä jos on tarvis.
.
. Vituttaa vaan kun on ollu vähä flunssaa ja sit testi on aamulla kaheksalta, mutta 3300m lähetään hakeen.
