"Lihavien" oikeudet

Iltalehden blogeissa oli vihdoinkin jotain suhteellisen fiksua laihduttamisesta.
Tuo 3. kohta on kyllä totta. Henk koht alkaa jotenkin aina vituttaa kun joku selittää et "mä voin syödä mitä vaan enkä liho". Berries of shit, I say.
Yhtä paljon ottaa pannuun ihmiset jotka sanoo, että lihovat vaikka kuinka syövät terveellisesti ja liikkuvat.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Aika kaukaa haettu "jossa yli parikymppisistä 60% on liikalihavia" :lol2: Kyllä se liikalihavuus tuossa ikäluokassa on vielä suht vähäistä ja tulee olemaan.

googletin noita lukuja ja kyllä se 55-65% näytti olevan 20 weestä 60 vuotiaisiin.
Tosin bmi rajoista ollaan vähän mutistu sillä esim george clooney on obese(vaikeasti liikalihava bmi>30)
ja hetkinen mäkin oon lievästi lihava 182cm 88kg (tosin harrastan puntteiluu ja rasvat sen verran alhaalla et sixpäkki näkyy)
99 kilon kohdalla mäkin olisin obese, kilothan voisi tulla aika salakavalasti mikäli kävisin mäkkärissä enkä puntteilis lenkkeilis ym.
Ei siis mikään ihme että amerikassa luvut oisivat tota luokkaa.
 
Kuten on monta kertaa täällä jo todettu vanhemmat tod. näk. vaikuttavat tähän tosi paljon. Muistan että pentuna olin ihan sopivan laiha ja energinen, äiti ei karkkia sen kummemmin kieltänyt ja muistan että viiliäkin syötiin niin että laitettiin kaksi rkl sokeria sekaan :D Mutta ruoka-ajat oli melko tarkat ja aina äiti teki ihan alusta alkaen ruoat itse, yleensä ihan perusruokaa, kaalilaatikkoa, jauhelihakastiketta, keittoja yms. Joskus syötiin pizzaa ja pitkiltä matkoilta tullessa saatiin aina käydä ennen kotia ostamassa mäkkäriä tms. Koskaan en kuitenkaan lihonnut. Jonkun verran urheilin mutta en hirveästi, kavereiden kanssa tuli ulkona oltua illat.

No sitten sain tietokoneen joskus 14-vuotiaana ja liikunnat jäi tosi vähiin, silloin en vielä lihonnut tosin pahasti. Läskiä alkoi kertyä tuossa 20 ikävuoden tienoilla kun muutin kotoa pois ja aloitin opiskelut. Tuolloin jäi pois kotiruoat ja ruoka-ajat, tilalle tuli valmisruoat ja epäsäännöllinen ruokailu, plus tietenkin opiskelijabileet. Kävin 96 kilossa mutta nykyään on parempi, tänä aamuna aamiaisen jälkeen vaaka näytti 78 kiloa.

Mutta mielestäni vanhemmat sais kiinnittää tosi paljon huomiota siihen että opetetaan lapsille ruoka-ajat ja se että ruoka on ihan helppo ja hauska tehdä hyvistä raaka-aineista ja ruokaan voi käyttää esim. kaalia ja juureksia.
 
vai onko syy sitten vaan oikeesti noiden elintarvike tuottajien? pullat esim on nykyään aika valtavan kokoisia muut leivokset jne jne.. hampurilaisiinkin työnnetään sokeria addiktion lisäämiseksi?? ja kaikkia makuaineita jne jne.. ruoka tottumukset etc etc

Viime päivinä kaupassa karamelliostoksilla käydessäni olen kironnut kaikkien karkkipussien yms kokoa. Vaihtoehtoja tuntuu aina olevan kaksi; 100g pussi ja 300-400g säkki. Hintaeroa näillä on parikymmentä senttiä, joten eipä ole ihme jos moni ottaa ennemmin "rahalleen vastinetta". Suklaata taas 200g levyn saa alle kahdella eurolla, eli siinäkin hinta/määräsuhde on aika kova. Eipä varmaan ole ihme, että tyypit jotka ostavat 3-5 pussia karkkia viikossa ja syövät ne normaalin ruokavalion(vaikka se puhdas olisikin...todennäköisesti kuitenkin koostuu valmisruoasta ja muusta paskasta) päälle lihovat pitkällä aikavälillä reilusti. Ongelmahan on, että tähän "karkkipussi tai suklaalevy päivässä" tyyliin totutaan jo nuorena, ja parin kymmenen ikävuoden kohdalla alkaakin sitten jatkuva mässäily kostautua. Kun yhdessä 'normaalikokoisessa' karkkipussissa on toista tuhatta kaloria, ei siihen päälle paljoa aamupalaa enempää tarvita, että paino nousee hitaasti mutta varmasti.
 
Nyt säiden salliessa on tullut otettua pari tuoppia pariin kertaan terassilla. Siinä rentoutuessa on tullut katseltua ohikulkijoita ja hämmästeltyä kuinka lihavia ihmiset oikeastaan ovat. Yli kolmikymppisistä alle puolet on fitissä kunnossa. Miehillä on monesti mahaa mutta todella pyöreistä ihmisistä suurin osa on kyllä naisia. Monesti tulee ihmeteltyä, että miten nuo ihmiset kestävät noita muotojaan. Okei minunkin painoni on se sata kiloa mutta se on sentään treenaamalla saatua ja pystyn juoksemaan/punttaamaan/nyrkkeilemään aika hyvin. Minun painoiseni nainen ei kyllä pysty tekemään oikein mitään muuta kuin lyrreltämään.
 
Sen lisäksi että läskejä on nykyään ihan järkyttävän paljon, niin kyllä mun silmään näyttää että normaalipainoisetkin on tukevampia kuin ~10 v sitten. Tai siis näyttäisivät olevan lähempänä sitä BMI :n ylä -kuin alarajaa...
 
Nyt säiden salliessa on tullut otettua pari tuoppia pariin kertaan terassilla. Siinä rentoutuessa on tullut katseltua ohikulkijoita ja hämmästeltyä kuinka lihavia ihmiset oikeastaan ovat. Yli kolmikymppisistä alle puolet on fitissä kunnossa. Miehillä on monesti mahaa mutta todella pyöreistä ihmisistä suurin osa on kyllä naisia. Monesti tulee ihmeteltyä, että miten nuo ihmiset kestävät noita muotojaan. Okei minunkin painoni on se sata kiloa mutta se on sentään treenaamalla saatua ja pystyn juoksemaan/punttaamaan/nyrkkeilemään aika hyvin. Minun painoiseni nainen ei kyllä pysty tekemään oikein mitään muuta kuin lyrreltämään.

juuri tuo huomasin myös käydessäni jädellä kaupungilla...

ja lisäksi; sitten ku on itse saanut jotain aikaan ja saattaa jopa näyttää timmiltä/treenatulta,
ni kuulee kommenttia; "ei syö koskaan" tms vastaavaa, tai ihmetellään että miten voit näyttää tuolta???
ja onko tuo mukavaa/terveellistä olla tuommonen....
yleensä kommentoija on joku vähemmän sutjakka ihminen joka ei tee mitää kuntonsa eteen,
mutta mättää iltapalaksi kaikea paskaa ja ei vahingossakaan liiku/hyötyliiku ikinä mitenkään ;)
miksi läskit saa mainita urheiluilliselle, mutta sportti-ihminen ei saa sanoa läskeille mitään vastaan, tai sitten on "ylimielinen kusipää" (joku joskus saattaa OSITTAIN pitää paikkaansa kyseisessä asiassa)
alkopa vituttaan, ku ajatteleekin näitä juttuja..
 
Sen lisäksi että läskejä on nykyään ihan järkyttävän paljon, niin kyllä mun silmään näyttää että normaalipainoisetkin on tukevampia kuin ~10 v sitten. Tai siis näyttäisivät olevan lähempänä sitä BMI :n ylä -kuin alarajaa...

No mutta mitäs siitä on haittaa, kun kyse on kuitenkin normaalipainosta? Mä en pystyisi olemaan siellä alarajoilla kuin näännyttämällä ja se taas ei ole hauskaa. :)
 
No mutta mitäs siitä on haittaa, kun kyse on kuitenkin normaalipainosta? Mä en pystyisi olemaan siellä alarajoilla kuin näännyttämällä ja se taas ei ole hauskaa. :)
Yksilön kohdallahan tuolla ei mitään väliä olekkaan. Yleisellä tasolla tai tilastollisesti voisi kuitenkin todeta, että jokaisessa normaalipainoisessa joka keikkuu normaalipainon ylärajalla asuu pieni ylipainoinen :dance:

Miehillä on monesti mahaa mutta todella pyöreistä ihmisistä suurin osa on kyllä naisia
Wrong. Läskiys on tässä tapauksessa katsojan silmässä eli naisten ylipainoon kiinnitetään enemmän huomiota. Käytännössä kaikki tilastot osoittavat, että miehistä suhteellisesti huomattavasti suurempi osuus on normaalipainon yläpuolella kuin naisista. Ja syy ei ole todellakaan siinä että niin suuri osa suomipojista kävisi puntilla kasvattamassa itsensä beefcakeiksi vaan todnäk miesten suuremmassa alkoholinkäytössä.
 
^ Tuo viimeinen lainaus ei ole mun kirjoittama kylläkään.

Olen kyllä sitä mieltä, että normaalipaino on normaalipaino, vaikka siellä ylarajoilla keikuttaisiinkin. Epäilen että siitä olisi kansanterveydellistä haittaa, joten sen ei pitäisi haista kenellekään. Oma ideaalini on 60 kg, joka on indeksin mukaan vähän keskivaiheen yläpuolella, mutta ei kuitenkaan ihan siellä rimaa hipovassa vaiheessa. Olen joskus saanut pidettyä itseni siellä alarajallakin, eli n. 54 kg ja se oli aika työlästä ja henkisestikin rankkaa, kun aikaa ei jäänyt mihinkään muuhun kuin syömisen miettimiseen (ja kyseessä ei ollut mitään oikeaoppista syömistä, vaan luultavasti aika reippailla miinuksilla menin silloin) ja neuroottiseen urheiluun josta oli hauskuus kaikonnut jo aika päivää sitten. Ihminen on kuitenkin vain ihminen. Enemmän mua häiritsee ihmisten lihaksettomuus, kun harvalla on mitään sinne päin havaittavaakaan. Mulla sentään on edes jonkinlainen hauis, vaikka muuten nyt en parhaimmassa kunnossa olekaan. Vielä. :)
 
^ Tuo viimeinen lainaus ei ole mun kirjoittama kylläkään.
True. Copy/paste error täällä päässä, sry. Sait kunnian Cthulhu:n jutuista.

Olen kyllä sitä mieltä, että normaalipaino on normaalipaino, vaikka siellä ylarajoilla keikuttaisiinkin. Epäilen että siitä olisi kansanterveydellistä haittaa, joten sen ei pitäisi haista kenellekään.
Tuosta "normaalipainoiset ovat lähempänä ylipainon rajaa" nyt ei kannata poroja ottaa, sehän on vain yksi tapa todeta että kun keski-BMI nousee asettuu suurempi osa normaalipainoisista ihmisistä lähemmäs 25:ttä kuin 20:tä. Ei ihminen muutu sairaaksi kun BMI on 25.5 tai 26, mutta kansanterveydellisessä mielessä huolestuttavaa ja helvetin kallista on se mihin suuntaan kokonaisuus on menossa. Suomessahan "läski" on pian uusi "normaali", miehistähän pian 70% on ylipainoisia

http://www.pakkotoisto.com/seksi-pa...8-1-3-miehista-normaalipainoisia/#post1759974

BMI on ylipäätään yksilötasolla huono mittari koska se unohtaa lihaksiston ja hienoiset ruumiinrakenteen vaihtelut, mutta tilastolliseen tarkkailuun ja asian kansanterveydelliseen (tai siihen miltä jengi keskimäärin terdellä näyttää ) jne. pohdiskeluun se sopii ihan ok.
 
Ihan turha vitistä jos on läski. Omasta tahdosta se on kiinni niinkuin tupakanpolttaminenkin.
Toisaalta on, toisaalta ei. Tässä asiassa vanhempien rooli on isompi, kun esim tupakoinnissa. Jos kotona syötetään pelkkää paskaa vuodesta toiseen eikä patistella lasta liikkumaan, lapsi luonnollisesti lihoo. Tätä ei imo voi pitää lapsen vikana, sillä harva pikkulapsi osaa ajatella eroa terveellisen ja epäterveellisen ruoan välillä, saati käsittää niiden vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Omaan painoonsa voi toki myöhemmin vaikuttaa, mutta se ei tosiaan ole helppoa jos on vaikkapa 20v elänyt huonoilla ruoka- ja liikuntatottumuksilla.

Eikä ongelma jää psyykkiseksi, sillä käsittääkseni lapsena rasvasolujen määrä lisääntyy jos syö liikaa, mutta lakkaa jossain murrosiän tienoilla jonka jälkeen ainoastaan rasvasolujen määrä kasvaa. Lapsena lihavilla on siis suurempi riski lihoa uudelleen, sillä kropassa on määrällisesti enemmän rasvasoluja jotka pystyvät sitomaan itseensä suuremman osan ylimääräisestä energiasta.
 
Toisaalta on, toisaalta ei. Tässä asiassa vanhempien rooli on isompi, kun esim tupakoinnissa. Jos kotona syötetään pelkkää paskaa vuodesta toiseen eikä patistella lasta liikkumaan, lapsi luonnollisesti lihoo. Tätä ei imo voi pitää lapsen vikana, sillä harva pikkulapsi osaa ajatella eroa terveellisen ja epäterveellisen ruoan välillä, saati käsittää niiden vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Omaan painoonsa voi toki myöhemmin vaikuttaa, mutta se ei tosiaan ole helppoa jos on vaikkapa 20v elänyt huonoilla ruoka- ja liikuntatottumuksilla.

Eikä ongelma jää psyykkiseksi, sillä käsittääkseni lapsena rasvasolujen määrä lisääntyy jos syö liikaa, mutta lakkaa jossain murrosiän tienoilla jonka jälkeen ainoastaan rasvasolujen määrä kasvaa. Lapsena lihavilla on siis suurempi riski lihoa uudelleen, sillä kropassa on määrällisesti enemmän rasvasoluja jotka pystyvät sitomaan itseensä suuremman osan ylimääräisestä energiasta.

Oikeassa olet, mutta kyllä se silti on itsestä kiinni myöhemmässä vaiheessa. Itse en käytännössä muuta syönyt kuin pizzaa, limua ja karkkia/suklaata/jäätelöä kunnes reilu vuosi sitten päätin, että nyt tehdään asialle jotain. Tähän muutokseen ei kukaan pakottanut, eikä sitä kukaan ehdottanut. Aluksi salillakäyntiä ja 'outoa' syömistä ei edes kannustettu, mutta totesin vain että kyseessä on oma terveyteni, tulevaisuuteni ja ulkonäköni. Ihmistä voi pakottaa tekemään asioita, mutta häntä tuskin saa nauttimaan niistä, ellei ole omasta tahdostaan alkanut tekemään niitä.
 
Viime päivinä kaupassa karamelliostoksilla käydessäni olen kironnut kaikkien karkkipussien yms kokoa. Vaihtoehtoja tuntuu aina olevan kaksi; 100g pussi ja 300-400g säkki. Hintaeroa näillä on parikymmentä senttiä, joten eipä ole ihme jos moni ottaa ennemmin "rahalleen vastinetta". Suklaata taas 200g levyn saa alle kahdella eurolla, eli siinäkin hinta/määräsuhde on aika kova. Eipä varmaan ole ihme, että tyypit jotka ostavat 3-5 pussia karkkia viikossa ja syövät ne normaalin ruokavalion(vaikka se puhdas olisikin...todennäköisesti kuitenkin koostuu valmisruoasta ja muusta paskasta) päälle lihovat pitkällä aikavälillä reilusti. Ongelmahan on, että tähän "karkkipussi tai suklaalevy päivässä" tyyliin totutaan jo nuorena, ja parin kymmenen ikävuoden kohdalla alkaakin sitten jatkuva mässäily kostautua. Kun yhdessä 'normaalikokoisessa' karkkipussissa on toista tuhatta kaloria, ei siihen päälle paljoa aamupalaa enempää tarvita, että paino nousee hitaasti mutta varmasti.

tuo hinta juttu on muuten kanssa aivan niin totta (esim leivissäkin pienestä pussista maksat saman kun isosta).. ja jos ei esim perhettä ole niin kyllä tuo on aika iso määrä yksinäiselle ihmiselle niin karkissa leivässä leivoksissa yms yms ja se että yksinäinen ihminen ehkä harvoin jaksaa tehdä itselleen ruokaa (ja taas mäkkäri kutsuu).. jos ei myöskään ole tutustunut ruuanlaiton ihmeelliseen maailmaan :D .

mutta juu se on totta että pienet pakkaukset voisi olla reilusti halvempia!!
 
Toisaalta on, toisaalta ei. Tässä asiassa vanhempien rooli on isompi, kun esim tupakoinnissa. Jos kotona syötetään pelkkää paskaa vuodesta toiseen eikä patistella lasta liikkumaan, lapsi luonnollisesti lihoo. Tätä ei imo voi pitää lapsen vikana, sillä harva pikkulapsi osaa ajatella eroa terveellisen ja epäterveellisen ruoan välillä, saati käsittää niiden vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Omaan painoonsa voi toki myöhemmin vaikuttaa, mutta se ei tosiaan ole helppoa jos on vaikkapa 20v elänyt huonoilla ruoka- ja liikuntatottumuksilla.

Eikä ongelma jää psyykkiseksi, sillä käsittääkseni lapsena rasvasolujen määrä lisääntyy jos syö liikaa, mutta lakkaa jossain murrosiän tienoilla jonka jälkeen ainoastaan rasvasolujen määrä kasvaa. Lapsena lihavilla on siis suurempi riski lihoa uudelleen, sillä kropassa on määrällisesti enemmän rasvasoluja jotka pystyvät sitomaan itseensä suuremman osan ylimääräisestä energiasta.

Totta puhut. Itse olen ollut lihava lapsena (9-13 v.) ja nyt on ollut kova työ saada paino pysymään kohtuullisella tasolla. Taasen pikkuveljeni on ollut aina laiha ja hän on laiha edelleen. Samaa ruokaa kotona syötiin.
 
Kyllä se lihavuus on itsestään kiinni, jos ei ole itsekuria laihuttaa niin pysyköön läskinä. kaikista naurettavinta on se vikinä että ei tää paino laske vaikka oon mitä diettejä kokeillu. Ja paskat, kyllä se paino laskee jos haluaa tosissaan ottaa itseään niskasta kiinni!
 
Kyllä se lihavuus on itsestään kiinni, jos ei ole itsekuria laihuttaa niin pysyköön läskinä. kaikista naurettavinta on se vikinä että ei tää paino laske vaikka oon mitä diettejä kokeillu. Ja paskat, kyllä se paino laskee jos haluaa tosissaan ottaa itseään niskasta kiinni!
Vaikein vaihe laihdutuksessa on monelle vasta tavoitepaino saavutettua. Eli kuinka pysyä siinä. Keho kun pyrkii palaamaan helposti entisiin mittoihin. Mutta tosiaan saman oon nyt huomannut kesän tultua kuin moni muukin, eli pienet vaatteet paljastaa läskivuoret. Mulla ainakin tulisi niin kova itseinho sellaisessa vartalossa että varmasti laihduttaisin.
 
Vaikein vaihe laihdutuksessa on monelle vasta tavoitepaino saavutettua. Eli kuinka pysyä siinä. Keho kun pyrkii palaamaan helposti entisiin mittoihin. Mutta tosiaan saman oon nyt huomannut kesän tultua kuin moni muukin, eli pienet vaatteet paljastaa läskivuoret. Mulla ainakin tulisi niin kova itseinho sellaisessa vartalossa että varmasti laihduttaisin.

Itellä on tällä hetkellä just se päinvastanen tilanne eli syön itku kurkussa välillä ku ei meinaa muuten paino nousta :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom