"Lihakset katoaa lenkkipoluilla"?

[Äijä]

Originally posted by Puterco
Tää menee nyt off topiciksi, mutta menköön. Mua jaksaa aina huvittaa toi "Äijä"n kuva kun kyseinen henkilö vastaa johonkin. Kuvan lisäksi ei tarvis kirjoittaa yhtään mitään suurimpaan osaan kysymyksistä :D

Homer on meidän kaikkien idioottien kuningas!

 

[trompp]

Entäs voima?

No joo... lihasmassaa saa varmaan helposti katoamaan ryhtymällä maratoonariksi. Mitenkäs muuten mahtaa olla voimatasojen laita voimanostajilla? Jos nyt meikäläinen vaikka kuvittelisi joskus tähtäävänsä mittasuhteissa omaan painoluokkaansa (67,5 tai 75), niin ylimääräistä rasvaa nyt olisi poltettava sellaiset 10kg. Olen ollut samassa kunnossa 10 kg kevyempänäkin.

Ajattelen homman niin, että voimatreenin ohessa vaan kevyttä aerobista peliin mukaan, mutta ei varsinaista diettiä. Eli siis ruokaa kyllä täytyy syödä, mutta enemmän kasvipainotteista. Niin ja nestettä täytyy juoda. Olisikohan jostain lesitiinistä apua? Tästä aiheesta on kyllä tarinaa ollut ennenkin vaikka kuinka.

Pääkysymys siis oli: Kärsiikö voimatasot yhtä paljon kuin lihasten koko?

 

[Maza]

Re: Entäs voima?

Originally posted by trompp

Pääkysymys siis oli: Kärsiikö voimatasot yhtä paljon kuin lihasten koko?

Ei.

 

[J_]

Kai siinä massaa hankkiessa niissä lihaksissa hiussuonet ja hermotuskin paranee. Joten jos sitte myöhemmin pudotteleekin sitä painoa niin kaipa sitä voimaa silti onkin enemmän, vaikka painoa ei paljon enempää olisikaan.

 

[reebok]

Totuus on että hyvä aerobinen kunto tukee myös voimaharjoittelua. Hapenottokyky paranee ja verenkierto tehostuu. Jaksat tehdä pitempiä sarjoja suuremmilla painoilla, näin myös lihakset kasvavat paremmin. Esim. 3 x viikossa suoritettu 30-90 minuuttia kestävä aerobinen harjoitus on loistava tuki punttitreenille. Tarkastellaan painijoita (esim. Tuomo Karila, A. Karelin): äärimmäisen hyvä aerobinen kunto ja lihaskunto samassa vartalossa. He tekivät aerobista harjoittelua päivittäin voimaharjoittelun ohella.

Kannattaa unohtaa KP Ouraman ym. läskien (joilla itsellä ei ole mitään näyttöjä tai kokemusta menestyksekkäästä voimaharjoittelusta ja varsinkaan aerobisesta harjoittelusta, sen näkee jo ulkomuodosta) neuvot "mene salille autolla 2-3 x viikossa, treenaa max. 30 min kerralla ja makaa muu aika sohvalla kotona, älä hae edes itse lehteä postilaatikosta ettei massa pala...jne. jne."

 

[Taisteluahven]

No siis minulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa, kuin juosta salille. No onneksi sinne ei ole kuin 2km. Kesäisin voin kyllä mennä pyörällä, mut nyt talvella en. Mitä haittaa siitä voisi olla, jos juoksen salille? Siis ihan rauhalliseen tahtiin, ettei ole sitten salilla ihan puhki. Takaisin himbeen juoksen kyllä niin että hippulat vinkuu :D

 

[Rock^]

Jos tyhjillä hiilarivarastoilla menee tekemään rasvanpolttoa niin ei kannata hirveen pitkää suoritusta tehdä. Mutta se kiinnostais tietää kuinka pitkän ajan päästä elimistö ottaa energian lihaksista? Mulla on itselläni ohjelmassa intensiivinen 20min intervalliharjoittelu tyhjillä hiilarivarastoilla. Jostakin oon kuullut että vasta 1h päästä tulis energia lihaksista...(?) Täytyy muistaa että suorituksen jälkeen olis hyvä syödä jotain melko nopeesti koska silloinkin energiaa kuluu palautumiseeen yllättävän paljon.

 

[Phat]

Originally posted by Rock^
Jos tyhjillä hiilarivarastoilla menee tekemään rasvanpolttoa niin ei kannata hirveen pitkää suoritusta tehdä. Mutta se kiinnostais tietää kuinka pitkän ajan päästä elimistö ottaa energian lihaksista? Mulla on itselläni ohjelmassa intensiivinen 20min intervalliharjoittelu tyhjillä hiilarivarastoilla. Jostakin oon kuullut että vasta 1h päästä tulis energia lihaksista...(?) Täytyy muistaa että suorituksen jälkeen olis hyvä syödä jotain melko nopeesti koska silloinkin energiaa kuluu palautumiseeen yllättävän paljon.

Toi olisi kyllä mielenkiintoinen tieto mutta tuskin mitään nyrkkisääntöä on olemassa. Energiaa otetaan lihaksia hajottamalla heti kun sitä ei muualta saa tarpeeksi. Mä uskon että keho tekee tätä melko helposti koska lihaksilla ei ole suurta merkitystä hengissäsäilymisen kannalta.

 

[taisto]

Originally posted by Taisteluahven
No siis minulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa, kuin juosta salille.

Onneksi en asu ghetossa. Ihan rauhallisesti kävelemälläkin voisi mennä pelkäämättä joka kulmalla ryöstäjiä. Itse kylläkin kuljen kesä talvet polkupyörällä, kylmyys johtuu väärästä pukeutumisesta ja liukkauteen tottuu kokemuksella.

 

[Crash]

Mutta, mites esim. raskaansarjan nyrkkeilijät ja painijat? monet edellämainituista näyttävät olevan ihan kohtalaisissa lihoissa ja silti varmasti hyvässä kunnossa...

 

[Demoritus]

Mitenköhän tämän nyt mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon vääntäisi, että ei tule vastaväitteitä. No vaannetään mahdollisimman yksinkertaistetusti.

Kaikkeen liikkeeseen ihminen tarvitsee energiaa.

No niin, ihmisellä on kaksi erityyppistä tapaa muodostaa energiaa toinen on verestä lihaksiin otettava tapa muodostaa energiaa. Tässä tavassa on heikkoutena se, että se vaatii happea energianmuodostukseen ja on varsin huono tapa muodostaa energiaa jos suuria määriä energiaa tarvitaan vaikkapa nopeasti. Lisäksi elimistöltä kuluu aikaa vapauttaa energiaa verenkiertoon jotta sitä voitaisiin käyttää. Yleensä esim. lenkin alussa iso osa energiasta otetaankin lihaksiin varastoituneista energioista ja lenkin jatkuessa pitempään aletaan yhä suurempi osa ottaa verenkierrosta.

Toinen tapa muodostaa energiaa on käyttää lihasolujen sisälle varastoitunutta energiaa, jota voidaan ottaa käyttöön nopeastikin. Mitä enemmän tätä energiaa on varastoitunut lihassolujen sisälle sitä isomaksi lihasolut turpoavat. Eli sitä lihaksikkaammalta henkilö näyttää. Tässä energiassa on se huono puoli, että se loppuu hyvin nopeasti maksimaalisessa suorituksessa eli yleensä noin parissa minuutissa jos suoritus on maksimaalista.

Kaikki liike kuluttaa näitä molempia energiavarastoja ja tapoja tuottaa energiaa eri suhteissa riippuen liikunnan laadusta. Esim. maratoonilla 95% energiasta muodostetaan airoobisesti ja 5% anairoobisesti eli lihaksien energiavarastoja polttomalla. Kun taas 100m pikajuoksussa 95% energiasta tulee anairoobisesta tavasta tuottaa energiaa ja 5% airoobisesta tavasta. Jos lenkkeilee niin se kuluttaa aina lihaksiin varastoitunutta energiaa jonkin verran ja näin ollen vaikuttaa lihaksien kokoon ja palautumiseen.

Tämä sitten oli yksinkertaistettu vastaus sillä periaatteessa ihmisellä on kolme eri tapaa muodostaa energiaa, mutta eipä mennä yksityiskohtiin.

 

[Omskakas]

Demoritus, tuossa viestissäsi on enemmän kuin puolet sellaista, mikä ei mahdu fysiologian kirjan kansien väliin. Mitäpäs jos etsisit sellaisen käsiisi ja tarkistaisit "tietosi".

 

[Demoritus]

Demoritus, tuossa viestissäsi on enemmän kuin puolet sellaista, mikä ei mahdu fysiologian kirjan kansien väliin. Mitäpäs jos etsisit sellaisen käsiisi ja tarkistaisit "tietosi".

Jos osoittaisit mitkä kohdat eivät mahdu niin paljastan sen jälkeen tietolähteeni.

 

[ruho]

Ei.

Riippuu tosin treenitavasta, -taustasta ja joistakin yksilöllisistä eroavuuksista, mutta yleisesti ottaen luulisin vastauksen olevan paremminkin kyllä.

 

[ruho]

Vaikkakin hyvin yksinkertaistetulla tavalla, on Demorituksen vastaus oikein. Alleviivattu lause meni kylläkin aivan metsään.

 

[Omskakas]

Pyysit kertomaan, mikä mättää.

Kaikkeen liikkeeseen ihminen tarvitsee energiaa.

No niin, ihmisellä on kaksi erityyppistä tapaa muodostaa energiaa toinen on verestä lihaksiin otettava tapa muodostaa energiaa.
Ihminen ei kykene muodostamaan energiaa, vain käyttämään kemiallista energiaa hyväkseen eri muodoissa. Käytät sanaa "energia" kuvaamaan vapaata verensokeria, lihasglykogeenia, ATP:tä ja ehkä myös lihasten lipidi ja aminohappovarastoja. Suosittelen opettelemaan käsitteet, jotta osaat puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Tässä tavassa on heikkoutena se, että se vaatii happea energianmuodostukseen ja on varsin huono tapa muodostaa energiaa jos suuria määriä energiaa tarvitaan vaikkapa nopeasti.
Tämä on käsittämätön kommentti. Onnistut jotenkin sekoittamaan aerobisen glykolyysin glukoosin sisäänottoon verenkierrosta.
Lisäksi elimistöltä kuluu aikaa vapauttaa energiaa verenkiertoon jotta sitä voitaisiin käyttää. Yleensä esim. lenkin alussa iso osa energiasta otetaankin lihaksiin varastoituneista energioista ja lenkin jatkuessa pitempään aletaan yhä suurempi osa ottaa verenkierrosta.

Toinen tapa muodostaa energiaa on käyttää lihasolujen sisälle varastoitunutta energiaa, jota voidaan ottaa käyttöön nopeastikin. Mitä enemmän tätä energiaa on varastoitunut lihassolujen sisälle sitä isomaksi lihasolut turpoavat. Eli sitä lihaksikkaammalta henkilö näyttää. Tässä energiassa on se huono puoli, että se loppuu hyvin nopeasti maksimaalisessa suorituksessa eli yleensä noin parissa minuutissa jos suoritus on maksimaalista.
Lihasglykogeeniä kyllä riittää pidemmäksi aikaa kuin pariksi minuutiksi. Maksimaalista suoritustasoa puolestaan ei voi ylläpitää paria minuuttia. Maksimaalisessa suorituksessa ATP:n ja kreatiinifosfaatin loputtua lihakset repivät käyttöenergian (ATP:n) anaerobisesta glykolyysistä.

Kaikki liike kuluttaa näitä molempia energiavarastoja ja tapoja tuottaa energiaa eri suhteissa riippuen liikunnan laadusta. Esim. maratoonilla 95% energiasta muodostetaan airoobisesti ja 5% anairoobisesti eli lihaksien energiavarastoja polttomalla. Kun taas 100m pikajuoksussa 95% energiasta tulee anairoobisesta tavasta tuottaa energiaa ja 5% airoobisesta tavasta.
Nämä numerot ovat hatustavedettyjä, mutta ehkä oikeansuuntaisia. Anaerobisuus ei tarkoita sitä, mistä käytettävä hiilihydraatti (energia) on peräisin vaan sitä, hajotetaanko hiilihydraatti loppuun hapen kanssa vai ei.

Jos lenkkeilee niin se kuluttaa aina lihaksiin varastoitunutta energiaa jonkin verran ja näin ollen vaikuttaa lihaksien kokoon ja palautumiseen.
Tämä on nyt jo sitä kuuluisaa :kakkapuhetta:. Lenkkeilyn palautumista haittaava ja kokoa pienentävä vaikutus ei pääasiassa johdu lihasglykogeenin vähentymisestä. Glykogeenin vaikutus lihaksen kokoon normaalioloissa on minimaalinen. Kun puhutaan lihasten pienentymisestä, tarkoitetaan lihasta supistavien proteiinien kataboliasta ja sitäkautta lihassolun kutistumisesta.
Tämä sitten oli yksinkertaistettu vastaus sillä periaatteessa ihmisellä on kolme eri tapaa muodostaa energiaa, mutta eipä mennä yksityiskohtiin.
Kerro toki lisää.

 

[loops]

Mutta, mites esim. raskaansarjan nyrkkeilijät ja painijat? monet edellämainituista näyttävät olevan ihan kohtalaisissa lihoissa ja silti varmasti hyvässä kunnossa...

Jos tästä aletaan puhuun niin tulee taas natu tai mutu tinka.

 

[Dopey]

Jos nyt meikäläinen vaikka kuvittelisi joskus tähtäävänsä mittasuhteissa omaan painoluokkaansa (67,5 tai 75), niin ylimääräistä rasvaa nyt olisi poltettava sellaiset 10kg. Olen ollut samassa kunnossa 10 kg kevyempänäkin.

Ajattelen homman niin, että voimatreenin ohessa vaan kevyttä aerobista peliin mukaan, mutta ei varsinaista diettiä. Eli siis ruokaa kyllä täytyy syödä, mutta enemmän kasvipainotteista. Niin ja nestettä täytyy juoda. Olisikohan jostain lesitiinistä apua? Tästä aiheesta on kyllä tarinaa ollut ennenkin vaikka kuinka.

Jos haluat dieetillä pitää lihat ja voimat, niin suosittelen proteiinia ruokavalioon ja malttia niiden aerobisten kanssa. Aerobisten tekeminen auttaa rasvanpoltossa energian kulutusta lisäämällä. Jos et vahdi syömisiä niin normaali reaktio on kompensoida lisääntynyttä kulutusta syömällä enemmän.

Energiaa voi mainiosti kuluttaa myös voimanostotreenillä ja ohjata kroppa käyttämään rasvakudosta energiaksi vähentämällä ruokavaliosta hiilihydraatteja siten, että energiatasapaino on negatiivinen.

Suosittelen aerobisten tekoa yleiskunnon takia, mutta laihdutuskeinona ne eivät yksinään auta kuin jokinorsujen painoluokkaa.

 

[Demoritus]

Ihminen ei kykene muodostamaan energiaa, vain käyttämään kemiallista energiaa hyväkseen eri muodoissa. Käytät sanaa "energia" kuvaamaan vapaata verensokeria, lihasglykogeenia, ATP:tä ja ehkä myös lihasten lipidi ja aminohappovarastoja. Suosittelen opettelemaan käsitteet, jotta osaat puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Pahoittelen, että en osaa kaikki suomenkielisiä termejä, sillä olen opiskellut nämä asiat englanninkielisistä kirjoista.

Tämä menee saivartelun puolelle, mutta sanotaan, että tuolla ”muodostaa” tarkoitin, että muuttamaan energiaa muodosta toiseen eli muuttamaan kemiallista energiaa liike-energiaksi.

Sanakirjan mukaan energia tarkoittaa kykyä tai voimaa tehdä jokin suoritus, joten sanaa energia voidaan ihan hyvin käyttäkuvaamaan kaikkea energiaa yleisluontoisesti oli sitten lähde lihasten ”lipidi” tai ”aminohappovarastot”.

Lihasglykogeeniä kyllä riittää pidemmäksi aikaa kuin pariksi minuutiksi. Maksimaalista suoritustasoa puolestaan ei voi ylläpitää paria minuuttia. Maksimaalisessa suorituksessa ATP:n ja kreatiinifosfaatin loputtua lihakset repivät käyttöenergian (ATP:n) anaerobisesta glykolyysistä.

Puhuin tässä kohtaa maksimaalisesta suorituksesta ATP ja kreatiinifosfaattia pystyy antamaan maksimaaliseen suoritukseen energiaa noin 30 sekuntia, jonka jälkeen muut järjestelmät "potkaisevat" itsensä sisään.

Tokihan lihaksiin varastoitunutta energiaa riittää pitempään jos suoritus ei ole maksimaalinen, mutta ATP anaerobinen glykoosikaan ei riitä antamaan energiaa maksimaalisessa suorituksessa muutamia minuutteja pitempään sen takia käytin sanaa ”noin parissa minuutissa” yleensä tällä tarkoitetaan samaa kuin muutamia minuutteja.

Nämä numerot ovat hatustavedettyjä, mutta ehkä oikeansuuntaisia. Anaerobisuus ei tarkoita sitä, mistä käytettävä hiilihydraatti (energia) on peräisin vaan sitä, hajotetaanko hiilihydraatti loppuun hapen kanssa vai ei.

Vara-amiraali. Reimond C. Smith mukaan, joka johtaa Yhdysvaltain erikoisjoukkojen fitness ohjelmaa "98% energiasta tulee ATP ja Kreatiinifosfaatti järjestelmästä esim. 100m juoksussa".

"Kun taas maratoonilla 95% energiasta tulee airoobisesta järjestelmästä."

Eivät nämä numerot ole hatustavetäistyjä vaan kirjasta luettuja.

Nämä samat lukemat löytyvät kyllä aika monesta muustakin kirjasta.

 

[nelkku]

Nassut umpee ja lisää rautaa tankoon, keväällä sitten kävellään vähäpukeisten tyttöjen kanssa.

Nim.merk. EiYmmärtänyTaasYhtääMitää