Leuanveto

Meta title: 💥 Leuanveto – Yläkropan kuninkuusliike ja kilpailu egojen sekä voimien rajasta

Meta description: Keskustelua tekniikasta, ohjelmista, lisäpainoista ja kehityksestä – kuka repii eniten ja millä tyylillä?**


minusta silti tuo potkiminen ei näytä oikein hyvältä....hienompi ja puhtaampi olisi suoritus ilman mokomaa sätkimistä..:)..eipä nuo SM kisoissakaan näytä potkivan... (Kyröölääne tekee tyylikkäästi potkimatta...)
 
Viimeksi muokattu:
waldopepper sanoi:
minusta silti tuo potkiminen ei näytä oikein hyvältä....hienompi ja puhtaampi olisi suoritus ilman mokomaa sätkimistä..:)..eipä nuo SM kisoissakaan näytä potkivan... (Kyröölääne tekee tyylikkäästi potkimatta...)
Click to expand...
Silmään näyttävä tyylikkyys on makuasia ja jokaisella on oma esteettisyyden tajunsa. Voimaleuanvedon SM-kisoissa potku ei voi ollakaan kovin massiivinen, koska lonkkanivelen kulman tulee pysyä suurempana kuin 135 astetta. Tulevissa lisäpainoleuanvedon SM-kisoissa saa potkia miten parhaaksi näkee. Se on lajifilosofinen kysymys, että halutaanko leuanveto lisäpainoilla nähdä kokonaisvaltaisena koko kehon liikkeenä, jossa päävaikuttajien lisäksi jokaista lihassolua, jolla voi hilata leuanvetosuorituksessa itseään alkupisteestä päätepisteeseen, saa käyttää. Tällaiseen kokonaisvaltaisuteen ja urheilullisuuteen päätyi enemmistö tämän hetken kilpaleuanvetäjistä ja äänestyksen tulosta on kunnioitettu siten, että tulevien lisäpainoleuanvedon SM-kisojen säännöt on jäädytetty. Mielestäni lajin filosofiasta keskustellesta on hyvä ottaa huomioon myös sellainen näkemys, että halutaanko lajissa nähdä kuinka suurella lisäpainolla ihmiskeholla pystyy vetämään leuan vai kuinka suurella lisäpainolla tietyillä ihmiskehon lihaksilla pystyy vetämään leuan. Leuanveto on perimmäiseltä luonteeltaan kuitenkin kokonaisvaltainen liike, jossa käytetään koko kehoa. Silloinkin, kun vetää potkimatta, joutuu keskivartalolla ja jaloilla tasapainottamaan vetoa (ne eivät ole inaktiivisena suorituksen ajan tekemättä mitään). Urheilukisoissa kannattaa urheilijan maksimoida tulos käyttämällä tekniikkaa, jolla saa parhaan suorituksen sääntöjen sallimalla tavalla. Itse treenaan päätähtäimenä nykyaikainen lisäpainoleuanveto ja sen lisäksi näen leuanvedon kokonaisvaltaisena liikkeenä, jossa minua kiinnostaa se, kuinka suurella lisäkuormalla ihmiskeholla voi vetää leuan. Ja täysirataisena leuanvetona pidän suoritusta joka lähtee roikunnasta, jossa kyynärnivelet ovat täysin oienneet ja päättyy leuan ylitykseen siten, että leuan kärki ylittää vetotangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Siksi otan selän ja käsivarsien lisäksi sen muutaman lisäkilon lisäpainoleuanvetosuoritukseen myös jaloista ja keskivartalosta. Luopahan vähän terveempää kehonkuvan ihannetakin leuanvetäjälle, kun jalat eivät ole pelkkä turhake. Eilen oli yksi leuanvetäjä vieraalla kentällä, kun testailin voimanoston maksimeita. Kooste siitä löytyy tuolta: http://www.youtube.com/watch?v=Ir2hBv1rDgg

Se, jos leuanvetoa tekee näytöslajina rajoittaen tietoisesti tiettyjen kehon osien käyttöä sen takia, että se on näin omasta mielestä esteettisempää, on mielestäni filosofisesti hyvin perusteltu juttu ja arvostan kaikkia kovia leuanvetosuorituksia. Lauttamuksen YKL:t ovat huikeita ja kahden käden leuatkin raudankovia. Kaikkea hyvää hänenkin harjoitteluunsa ja matkalle kohti hänen urheilu-unelmiaan. Sehän tässä urheilussa, kuten kaikessa muussakin tekemisessä, on loppujen lopuksi merkityksellistä, että se tuottaa mielekästä sisältöä elämään. Lajista nouseva keskustelu on tervettä ja minkään urheiluljain säännöt eivät miellytä kaikkia, niinpä myös nykyaikaisten lisäpainoleuanvedon SM-kisojenkin säännöt aiheuttavat myös kritiikin ääntä, vaikka tämän ajan kilpaleuanvetäjien aktiivin konsensushyväksyntä sääntöjen takana onkin. Ensimmäiset nykyaikaiset lisäpainoleuanvedon SM-kisat ovat Jyväskylässä keväällä 2014, todennäköisesti huhtikuussa. Ei muuta, kun kaikki innokkaat jo treenaamaan niitäkin kohti!
 
mä en kyl edelleenkää nää mitään rumaa tai huonoo noissa TR:n vedoissa. hyvä ja räjähtävä kokonaissuoritus. lauttamus nyt ei voi tollai sätkiäkään, ku on niin rauhallinen luonne ;)
 
Kylläpäs sain romaanit aikaan :D Tarkoitus ei siis ollut kritisoida vaan juurikin tiedustella asiaa sääntöjen kannalta. Kiitokset perusteellisesta vastauksesta! :)
 
No on kyl TR:n leuat todella hienoja. Selkeät käsiensuoristamiset ja sieltä voimalla ylös, se on näyttävää. Tuuhea parta hämää mut kyl se leuka näyttäis ylittävän tangon
 
Leuanvetäjä: No en ny puhu mistää urheelu-unelmista, kuhan ny jotaki pölläälyä tyän vastapainoksi = hyvä miäli, ja onhan nua säännöt kisoos kaikille samat, mutta tua tangon korkeus pitääs olla ehkä ainaki 260cm jotta pitkätki vetäjät pystyys kippaamahan jalakojen osumatta maahan

JTO: Täs on sitä rauhallisuutta josta puhuut :D

http://www.youtube.com/watch?v=fFECBYNP5mg

ja pitää ny munki jotaki keskivartalovoima vastinetta välihin heittää :)
 
Sellainen juttu tuli vielä mieleen koskien lisäpainoleuanvetoa, että luonnollisen jalkojen liikkeen salliminen on tuomaroinnin kannalta paljon parempi ja helpompi vaihtoehto kuin jalkojen liikkeen rajoittaminen säännöillä (esim. rajoitukset koskien lonkkanivelen ja polvinivelen kulmaa vedon aikana). Lisäpainoleuanvetosuorituksesta on lähes mahdoton arvioida tarkkaan lonkan ja polven kulmia, joten tulkinnanvaraisuus tuomaroinnissa lisääntyisi jalkojen liikettä rajoitettaessa. Lisäpainoleuanvedon SM-kilpailusäännöissä on pyritty karsimaan tulkinnanvaraisuus mahdollisimman vähäiseksi.

Me kilpailevat leuanvetäjät olemme demokraattisesti päättäneet suunnata lajin luonnetta urheilullisempaan suuntaan, jossa leuanveto liikkeenä ei ole selkää ja käsiä eristävä kehonrakennusliike. Myös liikkeen esteettisyys on täysin toissijaista. Ainoa merkityksellinen asia on se, kuinka isoilla lisäpainoilla leuan saa vedettyä sääntöjä noudattaen.

Varmasti Lisäpainoleuanvedon SM-kilpailuhistorian alkumetreillä jalkojen käyttö voi joidenkin mielestä näyttää oudolta, koska leuanvedossa on perinteisesti jalkojen käyttöä usein rajattu. Kuitenkin lajin suosion kasvaessa ja ajan kuluessa kokonaisvaltainen leuanvetoliike tullaan näkemään täysin normaalina, koska kilpailusäännöt on jäädytetty ja samankaltaisia huikeita urheilusuorituksia tullaan näkemään kisoissa vuodesta toiseen.
 
Sama kai nuo jäädytetyt säännöt on jo julkaista täällä, niin kaikki innokkaat pääsevät jo treenaamaan kisasäännöt mielessä. Ensimmäiset kisat on tosiaan keväällä 2014 Jyväskylässä (todennäköisesti huhtikuussa). Havainnollistavat kuvat eivät näy tässä viestissä, mutta tekstistä käy ilmi kaikki olennainen.

Viralliset lisäpainoleuanvedon SM-kisasäännöt

Osallistumisoikeus SM-kisoihin on kaikilla Suomen kansalaisilla. Ulkomaalaisilla on kilpailun
ulkopuolinen osallistumisoikeus. Jos kilpailija on jonkin lajiliiton asettamassa kilpailukiellossa
doping-rikkomuksen johdosta, ei osallistumisoikeutta ole. Punnituksen yhteydessä täytyy
allekirjoittaa sitoumus, jossa kilpailija lupaa ettei ole käyttänyt doping-aineita. Lisäksi punnituksen
yhteydessä täytetään lomake, jossa kilpailija sitoutuu kilpailemaan omalla vastuulla. Punnitus alkaa
2 h ennen kilpailun alkua ja punnitus on käynnissä 1,5 h. Punnituksessa kilpailijan massa
määritetään 0,1 kilogramman tarkkuudella.

Sarjat:

Miehet tasan ja alle 70 kg, 80 kg, 90 kg, 100 kg ja raskas sarja
Naiset tasan ja alle 55 kg, 70 kg ja raskas sarja
Kilpailut eivät jää väliin, vaikka punnistuspaino ei oikeuttaisi kilpailemista
ennakkoilmoittautumisen mukaisessa painoluokassa. Tällaisessa tapauksessa voi kilpailla
painoluokassa, johon punnitus oikeuttaa.

Veteraanit miehissä ja naisissa +50v, +60v, +70v (ei painoluokkia, saa kilpailla sinä vuonna, kun
täyttää 50v, 60v tai 70v)
Nuoret tytöissä ja pojissa -19v (ei painoluokkia, saa kilpailla vielä sinä vuonna, kun täyttää 19)
Ikäluokkasarjoissa on näytettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus punnituksen yhteydessä.

Säännöt:

– Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena
– Vyössä roikkuvia lisäpainoja ei saa nostaa jaloilla (vetovyön lenkin täytyy myös pysyä
kireänä)
– Leuankärjen tulee ylittää vetotanko sekä pysty- että sivuttaisuunnassa. Katso kuva 1.
– Vetokäskyn ja kyynärnivelten koukistumisen jälkeen jalkojen liikettä ei ole rajattu
– Veto saa nytkähtää alaspäin suorituksen aikana (kyynärnivelet eivät kuitenkaan saa oieta)
– Kaikki oteleveydet ja otteet (vasta-, myötä- ja ristiote) ovat sallittuja vetotangon mittojen
rajoissa
– Lisäpainot roikkuvat jalkojen välissä nostovyöhön kiinnitettyinä. Kilpailijan tulos on
lisäpainojen massa (levypainot + nostovyön massa). Vain kisajärjestäjän vyötä saa käyttää
vetosuorituksissa. Kisavyön massa on 2,0 kg.
– Minimikorotus on 1 kg, mutta uutta Suomen ennätystä yrittäessä saa korottaa 0,5 kilolla. Kisassa
käytettävät levypainojen koot ovat 50 kg, 25 kg, 20 kg, 15 kg, 10 kg, 5 kg, 2 kg, 1 kg (ja 0,5 kg).
– Jokaisella vetäjällä on kolme vetoyritystä. Sarjan voittaja saa neljännen vetoyrityksen, jos yrittää
Suomen ennätystä.
– Jokaisen kierroksen päätyttyä (samassa painoluokassa) täytyy kilpailijan ilmoittaa seuraavan
kierroksen lisäpainonsa. Seuraava kierros ei ala ennen kuin kaikki seuraavalla kierroksella vetävät
kilpailijat ovat ilmoittaneet lisäpainonsa.
– Seuraavan kierroksen lisäpainot täytyy olla suuremmat tai yhtäsuuret kuin edellisellä kierroksella
– Jos kaksi kilpailijaa samassa sarjassa päätyy samaan tulokseen, voittaa painavampi kilpailija. Jos
kilpailijoilla on sama vetotulos ja punnituspaino, niin silloin 2. ja 3. parhaat vedot ratkaisevat
sijoituksen.
– Ainut käsissä sallittu aine on kisajärjestäjän magnesium
– Kaikkien siteiden käyttö on kiellettyä
– Teippaukset käsissä ja selässä ovat kiellettyjä
– Kilpailuasuna hihaton paita tai ilman paitaa
– Tangon korkeus on kaikille sama: 230 cm lattiasta. Telineeseen noustaan roikkumaan korokkeelta
tai ilman.

Tuomarointi:

– Päätuomari antaa komennon ”vedä”, kun kilpailija on heilumattomassa roikunnassa kädet
suorana
– Leukatuomari seisoo korokkeella pää vetotangon vieressä ja katsoo ylittääkö vetäjän
leuankärki tangon sekä pysty- että sivuttaisuunnassa. Leukatuomarin apuna on elektroninen
leukastoppari, jonka värähtäessä merkkivalo syttyy. Katso kuva 2.
– Veto on hyväksytty, kun molemmat tuomarit hyväksyvät vedon. Tuomarointi on täysin
objektiivista ja perustuu täysin sääntöjen kriteereihin, joissa ei ole tulkinnan varaa.

Palkitseminen:
– Kaikkien sarjojen kolme parasta palkitaan SM-mitallein

Lisähuomiot (ei sääntö):
Miesten yleisissä sarjoissa on minimialoitusraudat, jotka ovat ensimmäisenä vuonna seuraavat:
tasan ja alle 70 kg: 40 kg
tasan ja alle 80 kg: 45 kg
tasan ja alle 90 kg: 50 kg
tasan ja alle 100 kg: 45 kg
raskas sarja: 40 kg

KUVA 1. Leukasäännön havainnollistaminen. Vihreällä oleva osa (pystyviivan oikean puoleinen
osa) leuasta on hyväksytyn vedon alueella ja punaisella oleva osa (pystyviivan vasemman puoleinen
osa) on hylätyn vedon alueella. Veto on siis hyväksytty, kun leuka ylittää kuvan pystyviivan.
Viivalle jäävä leuankärki johtaa vielä hylättyyn vetoon.

KUVA 2. Leukastoppari.
 
LeuanvetäjäTR89 sanoi:
On sillä hurjat näppivoimat! Ja vaatii tuollaisten nostaminen tosiaan keskistäkin.
PS. Lyhyille miehille (ja naisille) alkais tulla melkonen pudottautuminen lisäpainojen kanssa 260 sentistä...
Click to expand...

Tuas mun postis ei oo tarkootus moittia sääntöjä vaan korostaa tasapualisuutta, 230cm tankokorkeus on pitkälle ukolle (polovet melekehen maas) aivan liika matala jos meinaa alakroppaa käyttää, ja jos vetäjä on 150cm pitkä niin sille pitää rakentaa joku tällinki (suom. koroke) kuitenki, ja jos tankoa nostaa niin sitte vaan korkiampi tällinki alle naisille / piänille miähille niin ei tarvitte mitää purotella :)
nimim. Tamperelaasilla on näsinneula ja kaikki :D
 
Kyröölääne sanoi:
Tuas mun postis ei oo tarkootus moittia sääntöjä vaan korostaa tasapualisuutta, 230cm tankokorkeus on pitkälle ukolle (polovet melekehen maas) aivan liika matala jos meinaa alakroppaa käyttää, ja jos vetäjä on 150cm pitkä niin sille pitää rakentaa joku tällinki (suom. koroke) kuitenki, ja jos tankoa nostaa niin sitte vaan korkiampi tällinki alle naisille / piänille miähille niin ei tarvitte mitää purotella :)
nimim. Tamperelaasilla on näsinneula ja kaikki :D
Click to expand...
Perustelusi on hyvä. Minun puolestani sääntöä voi vielä muuttaa. Asiasta vaan täytyy järjestää vielä äänestys samalla alkuperäisotannalla ja muutos astuu voimaan, jos ja vain jos ehdoton enemmistö (vähintään 3/4-osaa) kannattaa muutosta. Käytännön asioidenkin kannalta muutos on mahdollista vielä tehdä, koska teline ei ole vielä lähtenyt valmistukseen. Niinpä telineen piirrustuksia voidaan vielä muuttaa. Laitan äänestyksen pystyyn ehdotuksella 260 cm vetokorkeudesta (230 cm oli alun perin valittu siksi, että se on sama vetotangon korkeus kuin toistoleuanvedon SM-kisoissa).
 
En kuulu mihinkään kerhoon, enkä omaa mitään äänioikeuksia muutenkaan mihinkään, mutta kun homojakaan ei saa syrjiä niin ei sitte ole oikein syrjiä pitkiäkään. Eikä pätkiä tai yleensäkään ketään. Ugh, 260cm.
 
Onnittelut Jyväskylän hemmoille, kun olette ottaneet lisäpaino SM kisat järjestettäväksi!
Entisenä ( paikka oli Fitness Expo ja kisat taisi olla vuosina 2002 - 2005 ) kisajärjestäjänä voinen kai antaa myös muutaman kommentin hajanaisessa järjestyksessä...

Säännöt perusideana hyvät, lähtö roikunnasta ja ylhäällä leuan "paikka " määritelty hyvin. Ristiote tuo toivottavasti kilpailijoiden joukkoon uusia kasvoja, mm painin harrastajia.
1. Se ylästoppari/leukastoppari, josta en löytänyt kuvaa, mietityttää. Syynä on että kilpailija näkee laitteen/pääsee kokeilemaan ekhä ensikerran kisapaikalla, tasapuolisuus voi kärsiä...Tuleeko laite mahdolliseksi hankkia kotisalille ja onko niitä kisapaikalla esim lämmittelypaikalla?
2. kisan sujuvuuden kannalta nostovöitä tulee olla vähintään 2 kpl, kisailija joka nostaa ja toinen vyö kisailijalla joka valmistautuu. Kokemuksesta voin sanoa, että menee yllättävän paljon aikaa / kisailija laittaa vyö painoineen paikalleen, tuo 2 kpl on minimi
3. tulospalveluohjelmana toimii voimanostoliiton sivuilla oleva tulospalvelu, pikkusen muokaten
4. punnitus, kannattaa lisätä maininta punnitus varustuksesta, eli vaikka mitkä vaatteet kisailijalla tulee olla vähintään päällä...
5. tuo tangon korkeus on sitten hankalampi juttu, meillä kilpailijoiden pituudet vaihtelivat n 140 cm ja 195 cm välillä, lyhyempien on hankala nousta jakkaralle 70 kg vyöllä roikkuen ja pitkät taas joutuvat/pääsevät lähtemään maasta. Tällöin pitkien etuna on nopeammin vakaa lähtöasento ja vähemmän voimia vievä aloitus eli pääseminen tankoon kiinni. Meillä tangon korkeutta säädettiin, mutta kyllä siinäkin kului aikaa ja jossain kisassa kilpailija nostettiin nokkapumpun avulla tankoon kiinni:face: ei ollut nopee sekään...jos teillä on vakio tankokorkeus, niin lyhyempiä kisailijoita varten sellainen viistosti ( portaattomasti )nouseva vaikkapa vesivanerista tehty "jakkara " voisi olla toimivin ratkaisu
6. miettikää jury olemassaolo, jossa mukana kilpailijoiden edustaja ja videoitteko suoritukset...jälkipyykkiä tuomioista tulee aina ja erilaiset kamerat tallentavat kisailijoiden suoritukset...Protesti maksu ja miten toimitaan sääntöihin lisäyksenä
tässäpä näitä, hyvä että mukana veteraanisarja ilman minimialoitusrautoja, ties vaikka itsekkin yrittäis mukaan...
 
jtuomo sanoi:
Onnittelut Jyväskylän hemmoille, kun olette ottaneet lisäpaino SM kisat järjestettäväksi!
Entisenä ( paikka oli Fitness Expo ja kisat taisi olla vuosina 2002 - 2005 ) kisajärjestäjänä voinen kai antaa myös muutaman kommentin hajanaisessa järjestyksessä...

Säännöt perusideana hyvät, lähtö roikunnasta ja ylhäällä leuan "paikka " määritelty hyvin. Ristiote tuo toivottavasti kilpailijoiden joukkoon uusia kasvoja, mm painin harrastajia.
1. Se ylästoppari/leukastoppari, josta en löytänyt kuvaa, mietityttää. Syynä on että kilpailija näkee laitteen/pääsee kokeilemaan ekhä ensikerran kisapaikalla, tasapuolisuus voi kärsiä...Tuleeko laite mahdolliseksi hankkia kotisalille ja onko niitä kisapaikalla esim lämmittelypaikalla?
2. kisan sujuvuuden kannalta nostovöitä tulee olla vähintään 2 kpl, kisailija joka nostaa ja toinen vyö kisailijalla joka valmistautuu. Kokemuksesta voin sanoa, että menee yllättävän paljon aikaa / kisailija laittaa vyö painoineen paikalleen, tuo 2 kpl on minimi
3. tulospalveluohjelmana toimii voimanostoliiton sivuilla oleva tulospalvelu, pikkusen muokaten
4. punnitus, kannattaa lisätä maininta punnitus varustuksesta, eli vaikka mitkä vaatteet kisailijalla tulee olla vähintään päällä...
5. tuo tangon korkeus on sitten hankalampi juttu, meillä kilpailijoiden pituudet vaihtelivat n 140 cm ja 195 cm välillä, lyhyempien on hankala nousta jakkaralle 70 kg vyöllä roikkuen ja pitkät taas joutuvat/pääsevät lähtemään maasta. Tällöin pitkien etuna on nopeammin vakaa lähtöasento ja vähemmän voimia vievä aloitus eli pääseminen tankoon kiinni. Meillä tangon korkeutta säädettiin, mutta kyllä siinäkin kului aikaa ja jossain kisassa kilpailija nostettiin nokkapumpun avulla tankoon kiinni:face: ei ollut nopee sekään...jos teillä on vakio tankokorkeus, niin lyhyempiä kisailijoita varten sellainen viistosti ( portaattomasti )nouseva vaikkapa vesivanerista tehty "jakkara " voisi olla toimivin ratkaisu
6. miettikää jury olemassaolo, jossa mukana kilpailijoiden edustaja ja videoitteko suoritukset...jälkipyykkiä tuomioista tulee aina ja erilaiset kamerat tallentavat kisailijoiden suoritukset...Protesti maksu ja miten toimitaan sääntöihin lisäyksenä
tässäpä näitä, hyvä että mukana veteraanisarja ilman minimialoitusrautoja, ties vaikka itsekkin yrittäis mukaan...
Click to expand...

Kiitokset vinkeistä ja kannustuksesta. Mietimme koko listan asiat ajan kanssa läpi seurassamme, kun alamme luoda tarkkoja listauksia SM-kisapäivän kulusta. Olimme jo miettineetkin, että kisavöitä hommattaisiin kolme kappaletta: kaksi käyttöön kuvailemallasi tavalla ja kolmas varavyöksi. Leukastopparista on tarkoitus tehdä sellainen, että se ei muuta hyväksytyn vetosuorituksen tekoa mitenkään siitä, miten se tehtäisiin ilman stopparia (kun leuan kärki ylittää tangon sivuttaissuunnassa, leuka osuu väkisinkin stoppariin). Silti tuo on hyvä idea, että myös verryttelytangossa olisi samanlainen stoppari, niin jokainen pääsisi jo verryttelyvedoissa tuntumaan laitteen kanssa. Lisäksi leukastoppari on "vain" leukatuomarin "apuväline" eli esim. tilanteessa, jossa stoppari rikkoutuisi, riittää pelkkä leukatuomarin silmä kyseenomaisten kisojen läpiviemiseen.
 
Äänestyksen tulokset

93,8 % äänestäneistä kannatti muutosta, joten vetotangon korkeus muuttui 260 senttimetriin. Toivottavasti säännöt ovat nyt lopullisessa muodossaan ja äänestykset niiden tiimoilta pidetyt.
 
Back
Ylös Bottom