Legendaarisimmat inttimokailusi?

[taivaskäsi]

ei meitä päästetty morttikaudella edes iltavapaille, sotkkuun kyllä päästivät mutta kylälle ei.

 

[ZweCCo]

Mäkin räjäyttelin hernekeittopurkkeja taisteluparini kanssa, kun oltiin tarkkailemassa ammuntojen aikana varoaluetta.
Oltiin semmosen tolkuttoman kallion päällä ja katseltiin jäätä.

Tuo purkkien räjäyttely oli hauskaa hommaa kyllä. :hyvä: Kaikkein hauskinta oli jäpi leirillä kun oltiin rovalla. Ampumavaiheessa sitten illalla alettiin räjäyttelemään taisteluvaiheesta jääneitä säilyketölkkejä. Ootettiin aina ihan innoissaan millon posahtaa ja sitten älytön nauru päälle. Hauskinta oli se että kaikki muutkin alko siinä sitten räjäyttelemään purkkeja. Pitkin leiripaikkaa kuulu pimeessä tupsahduksia ja sitten aina päälle jumalattomat naurut. Pienestä se ilo oli revittävä metässä aina. :D

 

[Deat]

Mulla oli aika yleistä, että reisiin iski kramppeja teltassa nukkuessaan, liekö syynä sitten se, että vesi ei pahemmin maistunut, mutta eniwei, yleensä onnistuin ihan hiljaa pysyttelemään ja oikomaan jalkoja niin että kramppi lähti. Kerran sitten taas spadeleirillä oli kaikilla muilla aikaa nukkua 2-3 tuntia, riippuen siitä oliki kipinää vai ei. Mulla ei ollut kipinää ja nukkumisaikaa reilu 8 tuntia, koska piti seuraavana päivänä ajaa kuormuri takas kasarmille. Siinä sitten vähän puolenyön jälkeen, eli juuri puolessa välissä porukan nukkuma-aikaa mun molempiin takareisiin isku aivan jumalaton kramppi, mikä ei meinannut loppua millään! Sattui aivan saatanasti ja tuloksenahan oli se, että melkein koko porukka heräsi äkkinäisesti yöllä eläimelliseen mylvintään kesken kallisarvoisten unien :D


Oltiin ekalla pitkällä morttileirillä, olin väsynyt ja äärimmäisen vittuuntunut, mulla oli vemppaa ja oltiin menossa rastille kuin näin lähellä olevan ison skapparilauman, joista yksi (pataljoonankomentaja, everstiluutnantti) lähti kävelemään päin. Juttutuokio meni kutakuinkin näin:
Komentaja: Alokas TE! Minkä takia te ette juokse kun niinkuin muutkin?!
Mä: (noi 5 sekunnin tauko kun yritin arvata tyypin sotilasarvoa) No... vittu.... mul on vemppaa! (jatkoin matkaa)
Meidän joukkueenjohtaja: Deat jumalauta!! Miten puhutellaan?!
Mä: ööö... emmä tiedä.
Joukkueenjohtaja: Tästä puhutaan vielä!
Mut ei siitä sitte puhuttu koskaan :D


Eräällä leirillä taasen piti hyökätä uusia alokkaita vastaan, viettivät raukkaparat juuri ensimmäistä morttileiriään, buahaha. Meidät jaettiin ryhmiin, jotka hyökkäsivät eri puolille ja mun ryhmään kuului mun lisäksi tasan yksi äijä. Oltiin varmaa puol tuntia harhailtu metsässä etsimässä sitä vihollisen etulinjaa, kun alkoi käpy palaa ja aloin avautumaan parille ja kiroilemaan että oltiin eksytty. Siinä sitten nakkelin irtoperkeleitä, kun parini osoitti sormellaan vähän matkan päähän. Huomasin ihan parin metrin päässä syvän kuopan, josta pojotti kypärää pitävä alokkaan pää, joka ihmeissään katseli mölyämistäni. Se oli siinä varmaan 5 minsaa katsellut ihmeissään, ei tullut vissiin mieleen tehdä hälytystä, saati ampua? Vetäisin liikkuvat taakse, huusin ilmoille jonkun venäjänkielisen one-linerin ja ammuin sarjan päin, hehe.


Sitten aika lailla armeijan loppupuolella meni eräällä leirillä vähän sukset ristiin yksikköupseerin kanssa ja tulos oli, että kun leirin jälkeen menin kyseisen yksikköupseerin puheille anomaan paria päivää lomaksi, nappasi herra yliluutnantti multa lomalapun kädestä, suttasi sen, ja kirjoitti siihen kahden viikon lomat! Sanoi tarvitsevansa loman meikästä...


Kuskina siis olin, ja oli ehkä suurin virhe ikinä! Monet männyt kaadoin masilla, yhden masin ajoin lieteojaan komeasti ("Herra kapteeni, ajattelin että pitäähän ratsun antaa juoda"), paria skapparia kuskatessani nukahdin matkan aikana useasti rattiin ja heräsin joko pientareelta tai vastaantulevien kaistalta (kuskia vaihdettiin ja vietin lopun matkaa nukkumassa kyytiläisen paikalla), loppusodassa näytin kavereilla Niinisalon kasarmilla, kuinka Rasilla driftataan pitkin jäistä tietä, ja oli lähellä ettei lampputolppa lähtenyt mukaan.


Ton kuulonsuojauksen suhteen kyllä mun mielestä hifisteltiin vähän turhankin paljon. Mullakin unohtui kuulonsuojaus monta kertaa eikä edes korvissa tuntunut yhtään. Kaverikin ampui aina räkäpääammunnat ilman tulppia tai peltoreita ja kuulo vain parani alokastarkastuksesta kotiuttamistarkastukseen. :D

 

[Weak]

Ton kuulonsuojauksen suhteen kyllä mun mielestä hifisteltiin vähän turhankin paljon. Mullakin unohtui kuulonsuojaus monta kertaa eikä edes korvissa tuntunut yhtään. Kaverikin ampui aina räkäpääammunnat ilman tulppia tai peltoreita ja kuulo vain parani alokastarkastuksesta kotiuttamistarkastukseen. :D

Itekkin tuli monasti jätetty ne vaan puoliksi korville tai raotettua tai vastaavaa, kun ammuttiin. Ihan vaan sentakia, että pääsee kuuntelemaan onko se oikeesti niin kova ääni. No eihän se oo

 

[japa]

Sitten aika lailla.......! Sanoi tarvitsevansa loman meikästä...

Ton kuulonsuojauksen suhteen kyllä mun mielestä hifisteltiin vähän turhankin paljon. ....... kuulo vain parani alokastarkastuksesta kotiuttamistarkastukseen. :D

Toi loma homma oli hyvä:D

Ja ei muuten se kuulo välttämättä heti huononekaan vaan odotappa vuosia lisää niin sitten alat huomata. Nimimerkillä jonkin verran tullut laukauksia ilman suojausta...

 

[nCh]

Mopotimppana kun olin vekanjärvellä ja aina ei ollu ketjurasvaa niin piti sitte käyttää veksistä saatua pepantteenia... se on kyllä ihme mömmöä, toimii joka paikassa. :D

 

[Magister Miles]

Intistä riittää kyllä tarinoita loputtomiin. Jos nyt mokista puhutaan niin kyllähän niitä omallekin kohdalle sattui mutta aloitetaampa kertomalla
eräästä tapauksesta jota tuli ns. seurattua vierestä.

P-kauden lopun tst-leirillä harjoiteltiin joukkueen puolustustaistelua sekä asemista irtaantumista
pimeällä. Jo siinä vaiheessa oli ehkä koko varuskuntamme tietoisuuden saavuttanut muuan peräkammarin poika/vajakki, kutsuttakoon häntä tässä
yhteydessä vaikka "Ronkeliksi". Kyseessä juuri sellainen Gomer Pyle-tyyppinen tapaus, välillä kävi kyllä vähän sääliksikin vaikka
yleensä sen tempaukset vituttikin. Noh, oli meidän joukkueen vuoro ensin viivyttää hyökkäävää naapurijoukkuetta jota seurasi asemista
irtaantuminen sovitulle kokoontumispaikalle. Juttua oli harjoiteltu parikin kertaa ja vielä teoriatasollakin käyty hommma läpi niin että jokainen
varmasti tiesi milloin ja missä järjestyksessä kunkin pitää ottaa hatkat.

Harjoitus sujui oikein mallikkaasti kunnes KP:lla alettiin ihmetellä että missäs helvetissä Ronkeli on...? Aikamme kukin toisiltamme
kyseltyämme ja huhuiltuamme keksi sitten eräs alijohtaja että nyt huudetaan kaikki yhteen ääneen. "YY-KAA-KOO; RONKELI!!!!!" kaikui
yöllisessä P-Karjalaisessa metsämaisemassa. En tiedä johtuiko jo alla olevasta leiriväsymyksestä vai muuten vain tilanteen huvittavuudesta
(vai molemmista) mutta sain saman tien tuon eläimellisen yhteismöläyksen jälkeen ihan jumalattoman hepulin. Siis miten yksi ja sama
jantteri voi aina olla hukassa...

Lähdettiin siitä sitten ottamaan yhteyttä hyökänneeseen joukkueeseen jos he vaikka tietäisivät jotain Ronkelin olinpaikasta. Kuinka ollakaan,
ne olivat ottaneet Ronkelin vangikseen, tämä kun oli jäänyt suu auki poteroon ihmettelemään kun muut olivat vetäytyneet...:wtf:

 

[golgamech]

Itekkin tuli monasti jätetty ne vaan puoliksi korville tai raotettua tai vastaavaa, kun ammuttiin. Ihan vaan sentakia, että pääsee kuuntelemaan onko se oikeesti niin kova ääni. No eihän se oo

Naama sen kiväärin perän vieressä ääni ei ole läheskään niin kova kun naama piipun vieressä.
Kokeileppas laukasta RK piippu korvan vieressä niin johan tinnittää.

Ei niitä kuulosuojaimia välttämättä pidetä sen takia että omasta aseesta tulisi liikaa mökää. Itelläkin mahtui vuoteen yllättävän monta kertaa, kun joku sankari ampui räkäpään naaman vieressä taistelun tuoksinnassa.

On ne pikku säleetkin muuten kivoja poskessa.

 

[vilpertt]

Naama sen kiväärin perän vieressä ääni ei ole läheskään niin kova kun naama piipun vieressä.
Kokeileppas laukasta RK piippu korvan vieressä niin johan tinnittää.

Ei niitä kuulosuojaimia välttämättä pidetä sen takia että omasta aseesta tulisi liikaa mökää. Itelläkin mahtui vuoteen yllättävän monta kertaa, kun joku sankari ampui räkäpään naaman vieressä taistelun tuoksinnassa.

On ne pikku säleetkin muuten kivoja poskessa.

Tuossakin on viel se juttu et jos se lauotaan umpimetässä/suljetussa tilassa tai seinän vieressä nii kyl todennäkösesti alkaa jo tinnittämään. Sama juttu kuin esim. et normisti ei oo tarvetta käyttää pienoiskiväärin kanssa kuulonsuojausta, paitsi jos on just joku tuommonen paikka.

 

[Counterfeith]

Serkkupoika ja kumppanit onnistuivat hävittämään tankkinsa kesken metsäharjoituksen..:jahas:

 

[japa]

Serkkupoika ja kumppanit onnistuivat hävittämään tankkinsa kesken metsäharjoituksen..:jahas:

Löytykö se vai onko jossakin metsässä ruostunut tankki:D


OFFtopic:
vuosia sitten olin metsällä ja ihan keskeltä korpea löyty sankollinen puolukoita. No kiertelin siinä pari tuntia ja sitten viellä kuljin tietä pitkin aika lenkin ja ketään ei löynyt mistään. Päätin että annan sen sankon olla seuraavaan päivään ja jos sitä ei ole haettu pois niin marjat lähtevät mun mukaan. No seuraavana päivänä kävin hakemassa sangollisen marjoja. Ainut kerta kun olen marjoja poiminut:D

 

[Sniffari]

Tekallahan pystyy ajaa vedessä. Yks jamboree sitten testasi pienessä lammessa. Eipä siinä, oli pikkasen jyrkkä laskeutuminen sinne lampeen. Ilmeisesti kone hörppäs "pikkasen" liikaa vettä ja siellä oli kaveri sitten lammessa eikä kone inahtanutkaan. Toisella tekalla piti vetää vittuun se mopo sieltä lammesta. Kaveri lapioi kypärällään sitä vettä sieltä tekasta rannalle päästyään

 

[Counterfeith]

Löytykö se vai onko jossakin metsässä ruostunut tankki:D


OFFtopic:
vuosia sitten olin metsällä ja ihan keskeltä korpea löyty sankollinen puolukoita. No kiertelin siinä pari tuntia ja sitten viellä kuljin tietä pitkin aika lenkin ja ketään ei löynyt mistään. Päätin että annan sen sankon olla seuraavaan päivään ja jos sitä ei ole haettu pois niin marjat lähtevät mun mukaan. No seuraavana päivänä kävin hakemassa sangollisen marjoja. Ainut kerta kun olen marjoja poiminut:D

Lupasi kyllä lähettää sähköpostilla koko tarinan kunhan ensikerran pääsee koneelle:D

 

[rollipeikko]

Meillä yksi gonahtanut luutnantti kielsi yskimisen.

 

[veijari]

Meillä yksi gonahtanut luutnantti kielsi yskimisen.

Tainnut sulla mennä sanan "gona" merkitys ohi?

Serkkupoika ja kumppanit onnistuivat hävittämään tankkinsa kesken metsäharjoituksen..:jahas:

Eikös tornareille oo jo oma ketju?

 

[Minkeo]

Milloinkas Oskari- oli Utissa? Meinaan vaan, että toivottavasti saitte olla tekemisissä vartiopäälliköitten kanssa, heiltä irtosi aina ihan älytöntä settiä!

Turvallisuuspääliköltä lähtee ainekin vitun hyvää tarinaa:jahas: not
Vitun Kärkkis. Vakkala ja Isotalo on ainekin kyllä ihan hyviä äijiä

 

[Magister Miles]

Onnistuin kerran palvelusajan loppupuolella puhuttelemaan luutnanttismiestä herra kokelaaksi iltavahvarissa. Olin jo niin orjentoitunut siihen että ne nimet lukee kokelas että kun sitten kerran poikkeuksellisesti äänessä oli skappari niin jotenkin vaan nollat taulussa suustani pääsi "herra kok.." Siinä vaiheessa tajusin mitä olin sanomassa ja n. 1/4 sekuntia tuijotettiin lutin kanssa toisiamme kummallakin yhtä hölmistyny ilme naamalla. Sitten lähdin vaan kävelemään tyynen rauhallisesti tupaan eikä tullut puhuttelua tms. vaikka mielessäni kävi jo vaikka millaisia kauhukuvia

 

[abine]

:

Vähän samanlainen, olitiin justiin ylennytty alikessuiksi ja joku luti piti meille oppituntia. No jouduin siinä vastaamaan johonkin kysymykseen ja ajattelin vaan kokoajan et muista esitellä ittes alikessuna niin kuinkas se menikään, "Herra Alikersantti, alikersantti abine, plääplääplää". Luutnantti karjaisi suureen äänen et "mikä perkele", siinä vaihees tajus et vituiksesi varmaan meni.

 

[D.Yates]

Ilkeiskö sitä jotain kertoilla...

Oli yleensä leireillä tapana nukkua aina väijyssä. Yhtenä tavallisen pimeänä yönä väijypaikkaan oli oikein havuista tehty pehmoinen patja jolla elpyä, joten hetihän siihen nukahti. Heräsin täysin sekaisin siihen että joku hiippailee vieressä, no se lähti pois ja jatkoin unia. Seuraavaksi herään kovaan "et kai vaan nuku" huutoon. Kaveri jonka piti tulla vapauttamaan meikäläinen ei löytänyt perille vaan sen piti hakea edellinen väijyjä avuksi.

Yhdellä syysleirillä palelin niin vitusti koko päivän, vetäisin lopuksi repusta sissipuvun housut jalkaan ja jo alkoi tarjeta. No samoin tein lähdettiin siirtymään jonnekin päin ja luti kypsyi porukan lonnimiseen, eli pisti kunnolla runtua. Ei ole ikinä ollut pallit&persevako niin vaahdossa.

Kerran vekaralla ampuiltiin tykillä ja meikäläinen esitti jaosjohtajaa eli lonnin siellä ees taas. Ampumatoimintaa oli harvakseltaan ja oli ruoka-aika joten porukka hipsi murkinalle. Yhtäkkiä alkoi tulla tulikomentoja ja yhdellä tykillä ei muita kuin johtaja paikalla, joka hädissään huusi jotakuta apuun. No ei auttanut kuin mennä. Suuntailin tykin vimpan päälle ja anpusin kudin menemään. Tuli tauko, meni varmaan vartti-puoli tuntia. Sitten kuuluu radiosta että ammunnat keskeytetty, yksi kuti meni 500m yli. Sitten tuli tyypillinen oho-fiilis. Tykeissä kun on korokuplan päällä sellainen suoja minkä saa eteen jos vaikka lunta tupruttaa. No ei tullut sitten sitä tsekattua ollenkaan vaan kuti lähti edellisen tulikomennon korolla. Hetki piti miettiä että mitäs nyt, mutta tunnustettiin sitten moka. Ammuntaa valvova skappari mouhosi hetken melkoiseen ääneen, mutta muuten ei tullut sanomista siitä, mitä vähän jopa ihmeteltiin. Se skappari hommasta toki periaatteessa oli vastuussa, että kai sille tuli enimmät paskat.

 

[enmiyl]

Alokkaana ollessa tuli tehtyä yks hauska juttu.
Aamupalalle mentäessä Tammikuussa oli minulla unohtunu kaulahuivi pois varustuksesta.
Tottakai koksu huomas sen rivissä ja kauheen möykän saattelemana hakemaan tupaan kaulahuivia. Pimeessä hapuilin huivin ja takaisin juoksua muodostelmaan. Itestä tuntu vähän isolta se kaulahuivi. Kokelas räjähti täysin huutonauramaan, kun se húomas, että mulla oli intin villakalsarit kaulassa. Vittu että hävetti!