Legendaarisimmat inttimokailusi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ratto
  • Aloitettu Aloitettu
2 vuorokauden valvomisen jälkeen laukesi paukkupatruuna lipastaessa(ase oli jäässä ja kämmäsin sen jotenkin). Ei muuta kuin kuulosuojaimet päähän ja 3 tunniksi kipinään. Siinähän tuli hätä päästä sipalle ja herätin toverin. Toveri vaikutti olevan ihan hereillä ja puhui selkeästi. Tulin takaisin niin yhdet housut oli syttyneet tuleen. Sain pekkaa, koska toveri jonka olisi pitänyt olla kipinässä ei ollut noussut makuupussista. Oli synkkää jäädä kahden viikon leirin jälkeen viikonlopuksi auttamaan spadeja toiselle leirille.

Meillä kanssa yks kundi onnistu ampumaan räkäpään yöllä teltassa.Kaikki oli niin väsynyt että ne jotka heräs käänti vaan kylkeensä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itel tulee semmonen mieleen, kun olin varomiehenä jossain skappareiden ammunnoissa. Ammunnan johtaja (joku yli luti) sanoo mulle et panostappa toi kk:n vyö. No eihän mulla lääkintämiehenä ollut täyttä varmuutta miten päin ne kudit sinne laitetaan. Meni sit skappareiden ammunnat vituiks ja "pikkusen" huutoa siltä johtajalta.:D
 
perinteistä valopete leikkiä kaminan kanssa kyl ei meinannu syttyä... Noh kunnon loraus nestettä kaminaan ja sit ootella kun ei syty, mut mitää ei tapahu.. No luukku auki ja kattoo että mikä siel mättää, niin saman tien hulmahtaa tuleen ja sellane tulipallo suoraan päin naamaa ja teltta kankaaseen asti. Tuloksena palo molemmat kulmakarvat ja päälle koko teltalta räkäset naurut ja vittuilua pari kk "noh miten se kamina sytytettiin" Hyvä vaan että ei koko teltta syttyä tulee :D :dance:
 
Itekkin tuli monasti jätetty ne vaan puoliksi korville tai raotettua tai vastaavaa, kun ammuttiin. Ihan vaan sentakia, että pääsee kuuntelemaan onko se oikeesti niin kova ääni. No eihän se oo:)



No joo. Tosi viisasta. Kyllähän se RK pitää semmosta meteliä, kun ammut ilman mitään kuulosuojaimia, että herkästi siinä kuulo heikkenee.

Kaikilla ei välttämättä tunnu missään, mutta joillain se voi olla kohtalokas laukaus.
 
Ensimmäisellä leirillä säntäsin väärän masin lavalle seuratessani että tuonnehan se meidän kuskikin meni. Siitä sitten huomatessani perältä huutamaan, että kaikki pihalle, oon väärässä vaunussa.
 
No joo. Tosi viisasta. Kyllähän se RK pitää semmosta meteliä, kun ammut ilman mitään kuulosuojaimia, että herkästi siinä kuulo heikkenee.

Meillä liikkuneen huhun mukaan se rynkyn ääni oli kovimmillaan silloin, kun oli n. 0,5-1m päässä aseesta, ei silloin kuin se oli oikeaoppisesti paikallaan :)
 
Semmonen legendaarinen kävi, että kun olin tulossa skappareiden teltalta omalla teltalle siinä kolmen aikaan aamuyöstä en sitten siinä säkkipimeydessä nähnyt yhtään mitään. Löysin kuitenkin hetken aikaa bingoiltuani teltalle, no ei siinä mitään, ajattelin että kusastaan nyt tohon puun juurelle viä ja sen jälkeen nukkumaan. Siinä sitten kustessani ihmettelin kun ropisee jännästi, aivan kuin olis jonkun repun tjsp. päälle kussut, no en antanut sen häiritä toimiani -> vetskari kiinni ja telttaan. Kipinämikko sitten kysäsi, että "huomasitko että Jorma (nimi muutettu) nukkuu tossa pihalla, ihme jätkä siä on varmaan pakkasta" siinä samassa heräs jo ajatus että ei kai vaan...Ja kyllä, kattoin taskulampun kanssa sieltä teltan raosta niin siähän se jantteri makas makuupussissaan just sen puun juurella mihin olin kepilliset heittänyt :( Melko dramaattista, no aamullahan sillä jutulle jo naurettiin :D
 
perinteistä valopete leikkiä kaminan kanssa kyl ei meinannu syttyä... Noh kunnon loraus nestettä kaminaan ja sit ootella kun ei syty, mut mitää ei tapahu.. No luukku auki ja kattoo että mikä siel mättää, niin saman tien hulmahtaa tuleen ja sellane tulipallo suoraan päin naamaa ja teltta kankaaseen asti. Tuloksena palo molemmat kulmakarvat ja päälle koko teltalta räkäset naurut ja vittuilua pari kk "noh miten se kamina sytytettiin" Hyvä vaan että ei koko teltta syttyä tulee :D :dance:

Aina mukavaa tietää ettei ole ainoa.

Itsehän päätin leikkiä keskellä ei mitään olevassa yksinäisessä vartiotuvassa oikeaoppisten tulentekotaitojen puuttuessa ja tylsyyden viisastamana marinolin kanssa.. eli ainetta pesään, luukku kiinni ja kuselle.. takaisintultuani päätin tarkistaa tilanteen iloisen rätinän puuttuessa ja aukaisin sitten luukun yllättävin seurauksin.. Humahdus, josta aiheutuen sekä kulmakarvat että radiorinkan kangasosat sanoi byebye. :david:

Parituntia pystyin siinnä naamapunaisena kärvistelemään, jonka jälkeen lumen lähipiiristä huvettua oli pakko ottaa radion rinkanjäännöksistä irti raavittuani kohtuu nolona yhteyttä komentopaikalle "öö pojat, mulle sattu pieni vahinko.. laitatteko sirran tulemaan tännepäin.. joo ei mitään kiirettä.." . Tän jälkeen miun lempinimi ja tuvassa usein kuultu biisi oli "Tulimaan Rane", yllättävän monta variaatiota sen kertosäkeestä saivat väännettyä. :(

En ehkä ikinä aiemmin ole ollut yhtä pettynyt itteeni.. tai no jaa. :rolleyes:

Jollain talvisella sissileirillä vartiossa ollessani nukahdin mäntyä vasten seisaalteen.. heräsin kun naama mäjähti viereiseen kusilammikkoon.

Yhellä leirillä laskettelin täysiä pilkkopimeässä suoraan kuuseen, lasit lenti siinnä rytäkässä jonnekin ja niitä etittiin seuraavana aamuna tuloksetta.

Käveltiin siirtymäuraa pitkiin leiriin kun n. 15 metrin päässä alkoi räjähdepussit paukkumaan ja koko lähistöllä ollut joukkue veti munat hankkeen.. mie olin vissiin valvonut about 5 päivää nukkumatta tuntiakaan (paria sammumista lukuunottamatta) nii ei oikein jaksanut huomioida tilannetta vaan jatkoin normaalisti matkaa muitten tetsatessa.

Muutenkin meni koko intti experience aika pitkälti S:llä paskan selän ja motivaationpuutteen takia. Teki aika vaikeaa kattoa ketään silmiin passinjaossa, mut kyll mie kertauksissa sit skarppasin.. mitä nyt myöhästyin muutaman tunnin.
 
No joo. Tosi viisasta. Kyllähän se RK pitää semmosta meteliä, kun ammut ilman mitään kuulosuojaimia, että herkästi siinä kuulo heikkenee.

Kaikilla ei välttämättä tunnu missään, mutta joillain se voi olla kohtalokas laukaus.
Kai olisin kuitenkin tuntenut, jos korviin olisi sattunut :) ? Se ääni ei mielestäni suoraan taakse hirveältä tunnu. Kerrotaan nyt vielä, että missään vaiheessa kuulosuojaimet eivät olleet täysin pois päästä, vaan hieman raotettu tovin ajan. Hankala ees ampua yhdellä kädellä ;)
 
Et välttämättä huomaa mitään juuri sillä hetkellä kun/jos vaurioitat korviasi. Mulla on töistä tullut kuulonalenema, lekuri yritti väittää sitä intin ja muiden ammuntojen piikkiin, ei mennyt läpi, koska olen aina pitänyt tuplasuojausta.
 
Et välttämättä huomaa mitään juuri sillä hetkellä kun/jos vaurioitat korviasi. Mulla on töistä tullut kuulonalenema, lekuri yritti väittää sitä intin ja muiden ammuntojen piikkiin, ei mennyt läpi, koska olen aina pitänyt tuplasuojausta.
Ok. En ole kuitenkaan mitään kuulon heikkenemistä tai vastaavaa huomannut armeijan jälkeen.


Voihan sitä vaikka kävelynkin lopettaa, voi vaikka kaatua ja kuolla! ;) (ei ollut sulle Centrum)
 
en nyt tiedä pahimmasta inttimokasta, itseasiassa jälkeenpäin ajatellen koko intin paras muisto, pioneerimarssi.

oli just tän kesän kuumimmat kesäpäivät ja meillä oli ensin viikko metässä ja siitä samantien pioneerimarssille (2 päivää). noh, marssin pituus piti olla noin 40km täpärit päällä mutta meidän fiksu alikki suunnisti ohi yhen risteyksen ja kohta oltiinkin jo ulkona keuruun kartalta. lisämatkaa tuli joku reilu 20km :(

marssittiin helvetin kuumalla kelillä, vedet lopussa, viikon suht rankka leiri takana jollain suolla, asfaltilla ja hiekkatiellä ja perse hitsas kyllä kiinni sen minkä kerkes... ja ku marssittiin ihmisten ilmoilla niin mitään takkia tai mitään ei saanut ottaa pois päältä :jahas:

just sillon ei kyllä naurattanut, muttä jälkeenpäin ehdottomasti intin paras muisto. sieltä ku pääsi takasin kassulle niin oli kyllä pikkusen voittaja fiilis :)

edit: näitä lukiessa kyllä tulee hienoja muistoja mieleen!!
 
Se on muuten ainakin porukka muistelee inttiään ni kesän kuumin, talven kylmin tai sateisin päivä ;)
 
No en tiedä oliko tämä legendaarisin moka mitä siellä tuli tehtyä, mutta kuitenkin aika hieno sellainen.

Oltiin leirillä ja erään kaverin kanssa jouduttiin vartioon katselemaan jos sieltä metsästä tulisi jotain kimppuumme. Oli talvi ja yö, joten oli todella pimeää eikä sitä oikeastaan nähnyt pahemmin mitään. No siinä juteltiin niitä näitä kun yhtäkkiä metsästä alkoi kuulua ääniä. No vähän aikaa arvottiin, että mitäs pitäisi tehdä. Äänet kovenivat ja tajusimme, että jonkin sortin joukkue sieltä on tulossa kimppuun.

Lähdin itse juoksemaan kohti telttoja, jotta muutkin tulisivat asemiin pientä leikkisotaa varten. Olimme kuitenkin tajunneet vihollisen hyökkäyksen niin myöhäisessä vaiheessa, että palatessani takaisin asemiin olivat ”vihollisen” joukot jo ylittäneet meidän puolustuslinjamme ja olivat jo lähestulkoon teltoilla.

No luutnantti oli helvetin tyytyväinen suoritukseen ja tuli sitten valvottua se seuraava yö vartiossa. Silloin ”hieman” vitutti.
 
En jostain kumman syystä meinaa muistaa OMIA mokailujani, muiden kylläkin... telttojen yms. poltot sattuu varmaan joka saapumiserässä, samoin uusavuttomien "hyvä tuli-kamina posahti" viritelmät. Ja aina joku unohtaa, että lumipuvussa on huppu kun vierailee riu'ulla.
Varmasti mokailin paljonkin, ainakin suunnistin tomerana iltatähden mukaan vaikka luulin sitä pohjoissuunnan näyttäjäksi. Paavo-Iivari koordinaatit sekoitin pariinkin otteeseen päinvastoin jne. Täytyypä vielä hetki miettiä.

Mä kyllä upotin joukkuekaverin sukat suohon, muttei se ollut mikään vahinko. Ne haisi kamalalle ja haju vielä korostui kun ne olivat siinä kaminan kyljessä. Olisin muuten pistänyt ne kaminaan vaan pelkäsin myrkyllisiä kaasuja. Oppipahan vaihtamaan vaatteitaan vaikka leirillä oltiinkin. Kyllä se jätkiäkin haittas, mä vaan olin ainoa joka huomautti asiasta ja kun mitään ei tapahtunut annoin vähän motivaatiota..
 
Päätin mennä kuselle keskelle tuvan lattiaa joskus dokaus illan päätteeksi :david:
 
Vanhalla kalustolla sattui kaikkea "kivaa." Oltiin AUK:n aikana Vuosangassa ampumaleirillä ja jos en ihan väärin muista niin kalustona oli joku 75 K 03 tms. vanha tykki. Joka tapauksessa suuntaaja onnistui säätämään tykin suuntauksen jotenkin ketuilleen. Tykinjohtajana tarkistin vielä itsekin lukemat rummuilta, mutta niin vain jäätiin aika reilusti lyhyeksi. Heti tuli "tuli seis" -komento ja kapparit tsekkaamaan missä mentiin vikaan. No eihän se kapparikaan sitä virhettä huomannut, ja sitten alettiin ampumaan tykki kerrallaan, että selviää, kuka ampuu lyhyeksi. Meidän syyksihän se sitten paljastui.

Käyttämässämme tykkimallissa, en nyt muista onko muissakin, oli kolme asteikkoa:sivusuuntaus, korotus ja sitten kolmas, jolla korjattiin ampumapaikan ja maalialueen välinen korkeusero. Tätä kolmattahan ei enää käytetä, vaan ero huomioidaan suoraan korotuksessa. Eli normaalisti tämä arvo pidetään nollassa. Meidän tapauksessa tämä oli kuitenkin jostain syystä päässyt kiertymään kierroksen verran, eli se osoitti nollaa, vaikka olikin säätynyt siten, kuin maali olisi muistaakseni 10 metriä alempana. Lopputuloksena jäätiin siis reilusti lyhyeksi, olisiko ollut joku 200-300 metriä. Tositilanteessa olisi siis ammuttua aika lähelle omia...

Toinen tempaus sitten Rovalta, taas oltiin ampumassa. Illalla komennettiin porukka ajoon ja purettiin asemat ja pakattiin kimpsut ja kampsut. Lavalämmittimen alle elpymään ja unihan siinä tuli. Pojat herätteli sitten kun tarvitsivat jotain laatikkoa, jonka päällä olin nukkunut. No eipä siinä, en muista miksei mulla ollut mitään hommia, niin painuin suoraan komentotelttaan ja rakensin kolmesta viestikuljetuslaatikosta itselleni sängyn. Kengät jalasta ja unta palloon. Herään sitten siihen kun kaveri ravistelee mua hereille ja hokee:" Hei herää, sun sukat palaa kohta." Villasukkiin oli jo ehtinyt hiiltyä melkoiset reiät pohjiin kun olivat liian lähellä kaminaa. Ja meikäläinen vain vetää sikeitä autuaan tietämättömänä.
 
Hukkasin yksikön avaimet ollessani apupäivystäjänä mosakaudella. Niitä sitten haettiin SU-MA välisenä yönä fikkarin kanssa aamu kolmeen asti :curs: Vittu, että vitutti! Kyl ne sit löyty päävartion edestä lumen alta.
 
Sait varmaan heti paljon hyviä ystäviä...:evil:
Eipä tuu itselle juurikaan mieleen mitään, nämä perus valopete, väärä teltta yms. jutut.
 
Se on muuten ainakin porukka muistelee inttiään ni kesän kuumin, talven kylmin tai sateisin päivä ;)

No ei nyt ihan. Mutta siis noitahan sattuu ihan sopivasti kohalle kun saapumiserät alottaa palveluksen millon aluttaa.. tammikuussa ja heinäkuussa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom