"Lapsellisten" arkea ja treeniä???

[lyyli]

Meillä on pian kolmevuotias esikoinen ja yhdeksän kuukauden ikäinen kuopus. Molemmat sektiolla syntyneitä, palautuminen leikkauksista on sujunut hienosti, ei ollut kipuja eikä muutakaan häikkää.

Kävin juuri tutustumassa Wellness-centerin salille, ja pakko on kyllä sanoa, että poden syvää epäluuloa niitä laitteita kohtaan (hienot ilmanpainelaitteet, tietokoneruutu jokaisessa jne), kun olen tottunut perinteisiin salivehkeisiin ja irtopainoihin ja tankoihin... Onko kenelläkään kokemusta (sellaisella joka on ennenkin käynyt salilla) näistä, onko näitten kanssa treenaaminen tehokasta, vai kannattaisiko hakeutua toiselle salille jossa pääsis irtopainoja vispaamaan? Tälle salille suuntasin, koska se on lähin paikka. Kuljen kuitenkin autolla joten muutama kilsa kauemmas ei haittaa.

Eli mielelläni ottaisin vastaan kommentteja oli ne sitten puolesta tai vastaan, haluaisin tietää olenko vain epäluuloinen ja kuvittelenko vain ettei ne liikkeet oikein tehoa samalla tavalla kuin tangoilla ja irtopainoilla tehtäessä.

Yritän tässä viritellä itselleni koko kropan ohjelmaa ainakin näin aluksi, koska en tosiaankaan pääse sinne salille kuin pari kertaa viikossa, aerobiset vedän sitten kotona crossarilla tai vaunuja työnnellen ulkona.

 

[Tirppa]

Lapsettoman off topic -kysymys.

Oletteko päässeet raskauksien jälkeen enää vanhoihin mittoihin (kenties rintoja lukuunottamatta)? Hallivuudissahan meillä on esimerkkejä vaikka muille jakaa, mutta heidän keinonsa ovat kai usein taviksien ulottumattomissa. Onko pyykkilautavatsa siis auttamattomasti ja ikuisesti poissa ja jäljellä selluliitti? Entä miten vaikeaa on pitää paino normaalin nousun rajoissa raskauden aikana, jos se ei ole sitä ollut ennenkään?

 

[neiti]

Lapsettoman off topic -kysymys.

Oletteko päässeet raskauksien jälkeen enää vanhoihin mittoihin (kenties rintoja lukuunottamatta)? Hallivuudissahan meillä on esimerkkejä vaikka muille jakaa, mutta heidän keinonsa ovat kai usein taviksien ulottumattomissa. Onko pyykkilautavatsa siis auttamattomasti ja ikuisesti poissa ja jäljellä selluliitti? Entä miten vaikeaa on pitää paino normaalin nousun rajoissa raskauden aikana, jos se ei ole sitä ollut ennenkään?

Yksi raskaus takana ja tällä hetkellä voisin sanoa olevani parhaimmassa kunnossa ikinä, niin massaltani kuin muutoinkin. Eivätkä vatsalihakset todellakaan ole menetettyä tavaraa, käyppä katsomassa vaikka suvituulen kuvia, jolla käsittääkseeni on useampiakin lapsia.Kovaa työtähän se vatsa vaatii, mutta sitä se vaatii ilman raskauksiakin ja ainakin omalla kohdallani, palautuminen oli nopeampaa, kuin olisin odottanut(toki järjetön motivaatio ja into treenata kunnolla raskauden jälkeen varmaankin vaikutti asiaan:D).
Mitä painonnousuun raskauden aikana tulee, terveelliset ruokailutottumukset ovat hyväksi niin äidille kuin lapsellekkin, ei kannata pistää elämää ja ruokailuja ihan retuperälle, silloin kuntoon pääseminen on kovan työn takana raskauden jälkeen. Itse söin raskausaikana suht. normaalisti ja perusterveellisesti, enemmän hiilarivoittoisesti tosin kuin normaalisti ja herkuttelin jonkun verran useammin, tunnustan:D paino nousi yhteensä muistaakseni 17kg, joista ehkä kymppi jäi laitokselle ja loput tippuivat kuin itsestään parin kolmen kuukauden aikana ilman mitään diettailuja, kun pääsi taas normaalimmin liikkumaan.

 

[elli]

Yhden raskauden jälkeen kunto on yllättävän hyvä. Vauva on nyt 7,5kk ja omat mittani ovat -6kg ja -1 vaatekoko verrattuna raskautta edeltäviin lukemiin. Raskaus oli helppo ja liikkumaan pystyin loppuun asti, paino nousi maltilliset 9kg. Kun ottaa huomioon että vauvalla oli koliikki ja hän on sairastellut ja itekin oon ollut kevään aikana 10 viikkoa flunssassa, enkä oo siksi treenannut kovinkaan intensiivisesti, niin olen oikein tyytyväinen. Vatsalihaksetkin alkavat olla kunnossa, syvimmissä on vielä tekemistä. Raskauden jälkeinen liikunta ollut punttisalia, lenkkeilyä, pilatesta, uintia ja jumppaa.

 

[nelli]

Olen päässyt, rinnat mukaanlukien ;) Ja jostain täysin käsittämättömästä syystä vatsalihakset erottuvat raskauksien jälkeen paremmin kuin ennen niitä. Treenaamattakin. Mulla taitaa olla joku mutaatio.

 

[Pupu Tupuna]

Yksi raskaus takana ja tällä hetkellä voisin sanoa olevani parhaimmassa kunnossa ikinä, niin massaltani kuin muutoinkin. Eivätkä vatsalihakset todellakaan ole menetettyä tavaraa, käyppä katsomassa vaikka suvituulen kuvia, jolla käsittääkseeni on useampiakin lapsia.Kovaa työtähän se vatsa vaatii, mutta sitä se vaatii ilman raskauksiakin ja ainakin omalla kohdallani, palautuminen oli nopeampaa, kuin olisin odottanut(toki järjetön motivaatio ja into treenata kunnolla raskauden jälkeen varmaankin vaikutti asiaan:D).
Mitä painonnousuun raskauden aikana tulee, terveelliset ruokailutottumukset ovat hyväksi niin äidille kuin lapsellekkin, ei kannata pistää elämää ja ruokailuja ihan retuperälle, silloin kuntoon pääseminen on kovan työn takana raskauden jälkeen. Itse söin raskausaikana suht. normaalisti ja perusterveellisesti, enemmän hiilarivoittoisesti tosin kuin normaalisti ja herkuttelin jonkun verran useammin, tunnustan:D paino nousi yhteensä muistaakseni 17kg, joista ehkä kymppi jäi laitokselle ja loput tippuivat kuin itsestään parin kolmen kuukauden aikana ilman mitään diettailuja, kun pääsi taas normaalimmin liikkumaan.

Kuulostaa ihan omalta kirjoitukseltani! Paitsi, että minulla on kaksi lasta. Kuopus on pian kaksivuotias ja minäkin olen paremmassa kunnossa kuin ennen lapsia. Ainahan oman kropan muokkaaminen vaatii työtä, oli sitten lapsia tai ei. Vatsalihakset saa kyllä näkyviin ja selluliitin pois, jos on valmis treenaamaan kovaa ja syömään oikein. Kuten Neiti kirjoitti, motivaatiosta on paljon hyötyä tässä asiassa. Raskauskiloja minullekin tuli 17 ensimmäisestä ja 15 toisesta ja nopsasti lähti pois synnytysten jälkeen. Eli rohkaisuksi niille, jotka miettivät lapsen hankkimista, voin sanoa, että kyllä lapsen jälkeenkin voi päästä hyvään kuntoon. Ei muuta kun lapsen tekoon!:thumbs:

 

[nelli]

Todettakoon vielä, että treeniin tulee kummasti tehoa, kun salille pääsy vaatii järjestelyjä eikä ole itsestäänselvyys. Silloin käytetään jokainen minuutti hyväksi :whip:

Pienempi ipana on tänään 2 kk ja meikä juhli sitä aloittamalla vatsatreenin. Hip-hei, elämä on ihanaa! Aurinkoiset jussit kaikille!

 

[morgaise]

Kertokaapas muuten kanssasisaret, millaisilla vatsaliikkeillä olette synnytyksen jälkeen aloittaneet? Mulla alkaa heinäkuussa kyseenalainen onni ja autuus, kun saan sektion jälkeen ruveta vatsarutistuksia tekemään, mutta kuulisin mieluusti kokeneempien neuvoja, koska mun tarttisi oikeasti päästä syyskuun alkuun mennessä eroon tästä pömpästä. Hääpukuun tulee kyllä luut, mutta ei nekään ihan ihmeitä tee. Ja olisi mukavampi olokin, kun ne eivät lutistaisi aivan karmeaa säkkiä kasaan. Raskauden jäljiltä on vielä 12 ylimääräistä kiloa taakkana (17 lähteny) joista ainakin peilin mukaan 10 mahassa ja 2 käsissä. En meinaan mahdu vieläkään sormuksiini. Pitäne vihkistä ostaessa pyytää suurentamaan mun kihlasormusta numerolla, jotta saa häihin molemmat sormeen...

 

[KatiP]

Kertokaapas muuten kanssasisaret, millaisilla vatsaliikkeillä olette synnytyksen jälkeen aloittaneet?

Vartalon kierrot kepillä (ja pian sektion päälle varovammin ilman keppiä), sekä pienenä liikkeenä että kunnolla venyttäen, vatsa ryhdikkäänä. Rentouttaa samalla alaselkää, jos vaikka olisi sattunut kantamaan muksua esim noin 14 tuntia/vrk :D.

 

[morgaise]

Vartalonkierrot ja kylkiliikkeet aloitin jo pari kuukautta sitten, kun palasin salille. Entäs rutistusliikkeet? Saan niitä aloittaa nyt kuun alussa. Sellaisia jotka kanssasiskot ovat havainneet toimiviksi vauvamasun litistäjiksi. Entäs miten saa mahdollisimman kapean vyötärön, siis suoraan edestä katsottuna. Vatsanhan saa litteäksi rutistuksilla ja jalkojennostoilla, mutta onko kaventamiseen muuta liikettä kuin vartalonkierrot? Tosin aika hyvin nekin toimii, kuten voi mun kuvathreadista käydä vilkaisemassa jos mielii...

 

[Lulu]

Sektio-mammat! Kaipailisin teidän kokemuksia, miten ja milloin olette palanneet kevyiden treenien pariin. Vaikka jokainen kuntoutuu yksilöllisesti, niin silti olisi kiva kuulla, että miten teillä on lähtenut liikkuminen käyntiin. Mulla paria päivää vaille 7 vkoa nyt leikkauksesta ja olo ollut mitä mainion jo monen viikon ajan... Reippaita vaunulenkkejä tulee tehtyä useamman kerran viikossa ja sitten sitä normaalia käpyttelyä tietty. Ajattelin, että muutaman viikon päästä voisin kotona alkaa tehdä vauvan kanssa pientä kevyttä koti-jumppaa (täälläkin taisi olla linkki jumppaohjeisiin) / vaunulenkki-jumppaa. Mut mietin, että vaikka olo on hyvä, niin voiko mun keho huijata tavallaan mua, että en olisikaan vielä valmis moiseen?! Vatsalihaksia en ole vielä ajatellut alkaa treenata ja syvistä vatsalihaksistahan se kuntoutus lähtee. Onko tähän jotain hyviä vinkkejä? Ja miten ootte niiden treenailun alottanut? Salille mulla ei ole asiaa kuin vasta elokuun lopussa (vaikka tuntisin itseni sinne valmiiksi kehon osalta), kun sieltä mulle on kirjoitettu 3 kk tauko. Eikä mun vielä mieli tee sinne palata, mutta tytön kanssa olisi mukava yhdessä puuhata jumpan merkeissä.

 

[annales]

Lulu: olenkin jo aiemmin kirjoittanut omista kokemuksistani, mutta itse aloitin kotona vauvan kanssa jumppaamisen tytön ollessa n.3 kuukautta vanha. Jotain tiettyjä liikkeitä tein. Vatsalihaksia en vielä tuolloin jumpannut. Jumppaohjeet löytyvät tuosta: http://www.babyidea.fi/vinkkeja/vauvajumppa.html

Lääkäri antoi jälkitarkastuksessa luvan alkaa liikkumaan enemmän heti, kun itsestä se tuntuu hyvältä. Itse aloitin säännöllisen liikunnan aerobisella (tanssitunnit) ja kotona teimme noita jumppaliikkeitä aina silloin tällöin, niin ja tietty vaunulenkkejä. Parvekkeella vauvaa nukuttaessani jumppailin jalkoja samalla, kun vaunuja heijasin, piti jolloin tavalla itseään viihdyttää . Itse kyllä muuten otin koko imetysajan melko rennosti tuon liikkumisen suhteen ja vasta imetyksen jälkeen palasin salitreenien pariin. Vatsalihakset olivat minulla vielä reilun neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta melko soosia ja ensimmäiset vatsalihastreenit olivat yhtä tuskaa, kun niitä tanssitunnilla veivattiin.

Mutta omien tuntemusten mukaan pitää mennä. Toiset ovat hyvinkin nopeasti takaisin liikkeellä ja toiset (kuten minä) ottavat asiat vähän rauhallisempaan tahtiin.

 

[Lulu]

Mutta omien tuntemusten mukaan pitää mennä. Toiset ovat hyvinkin nopeasti takaisin liikkeellä ja toiset (kuten minä) ottavat asiat vähän rauhallisempaan tahtiin.

Sehän tässä minusta niin jännää onkin, että omat tuntemukset ovat niin hyvät... Mutta varmasti hyvillä mielin muutaman viikon kuluttua voin tytön kanssa tuota kevyttä jumppaa alkaa tehdä. Mikään hirmu rehkiminen minua ei tällä hetkellä kiinnosta lainkaan... tuo suloinen tyttö kun vie äidin kaiken huomion:haart:.
Jälkitarkastus mulla oli viime viikolla ja lääkärin mukaan kaikki ok. Vatsalihasten kanssa pitää vaan vielä odotella, jotta saavat palautua ihan rauhassa... Lääkäri sanoi mulle, että vielä noin kuukausi pitäs odottaa ja sillonkaan ei rajuja liikkeitä saa tehdä, eli kevyesti vain... Tällä vissiin tarkoitetaan esmes sitä, kun napaa vedetään kohti selkärankaa -tyylisiä harjoitteita?! Missään nimessä en halua kiirehtiä noiden vatsalihasten kanssa, vaan periaatteella hiljaa hyvää tulee...

 

[annales]

Mä taisin aloittaa tuon vatsalihasten aktiivisemman palauttelun juuri noilla mahan sisäänvetämisillä ja sitten kun tyttö oli sen verran isompi, että osasi jo jotenkin istua tukea vasten (n.5-6kk), niin tein ensimmäisiä kevyitä rutistuksia niin, että tyttö istui mahan päällä. Ja näitäkin harvakseltaan. Niin ja tosiaan erehdyin kokeilemaan liian rajua vatsalihasjumppaa tanssitunnilla liian aikaisin :itku:

Ei muuta kuin rauhassa pikkuhiljaa kokeilemaan miltä tuntuu missäkin vaiheessa ja antaa niiden lihasten palautua rauhassa. Ehtiihän niitä rutistelemaan myöhemminkin oikein urakalla :evil: Mä nautin ensimmäisenä syksynä (eli ensimmäiset 4 kk) kauniista syyssäästä ja vaunulenkeistä mäkisessä maastossa ja järven rannalla. Oli leppoista elämä silloin, toisin kuin nyt uhmaikäisen mitään uskomattoman neidin kanssa :haart::haart:

 

[Matami]

Meillä on 3kk ikäinen tyttö.
Kiinteätkin aloitamme neuvolan ohjeesta jo parin viikon päästä, kun tyttö vetelee maitoa kuin heikkopäinen parin tunnin välein. :D

Saanko kysyä, miks se neuvola niin suosittelee? *utelias* Neuvolan kun ei pitäisi tuollaista suositella, paitsi jos tietty olet itse sen asian ottanuyt esille..

Te, joilla on itkuisia vauvoja ja paikat ei kestä kantamista (esim. mulla on alaselkä niin kipee, että hyvä, jos pääsen lattialta ylös, jos menen makaamaan), ootteko kokeilleet kantoliinaa tai reppua?

Mun mielestyä Tasskin tästä kantoliivasta mainitti.. mut siis sehän on loistavaa liikuntaa het synnytyksen jälkeen kun kävelylle tokenee! Ja nivelystävällistä.. Kannattaa vaan panostaa kunnon liinaan ja opetella vaikka avustettuna sitä käyttämään, jos ei muuten meinaa sujua, on se sen arvoista!

Kerronpa vähän ittestänikin.. Olen joskus vuosia sitten harrastellut punttailua ja nyt jälleen virittelemässä harrastusta käyntiin. Meillä tytöt on 2v2kk ja kohta 7kk vanhoja. Syy siihen, miksi aina saatan kysellä kysymyksiä, kuten tuo Tassille heitetty, on se, että olen ammatiltani kätilö ja sitä kautta enemmän kuin kiinnostunut näistä pieniin lapsiin liittyvistä asioista..

Töihin menosta.. mä olin esikoisen jälkeen ihan innoissani kotona, enkä edes kuvitellut tyyliin ikinä palaavani töihin. Mutta kaipa se vika oli työpaikassakin, toisen tytön jälkeen lähdin töihin kun neiti oli alle 3kk ikäinen. Tosin mun työ tapahtuu pääasiallisesi kotona, mitä nyt reissupäiviä on 2 viikon välein. Mikäli se työ olis kodin ulkopuolella niin en olis varmaankaan lähtenyt - never say never!

 

[Bambie]

Mun mielestyä Tasskin tästä kantoliivasta mainitti.. mut siis sehän on loistavaa liikuntaa het synnytyksen jälkeen kun kävelylle tokenee! Ja nivelystävällistä.. Kannattaa vaan panostaa kunnon liinaan ja opetella vaikka avustettuna sitä käyttämään, jos ei muuten meinaa sujua, on se sen arvoista!

On muuten hyvää aamuaerooppista kun kiepasee pienemmän liinaan ja kärrää kolmenvanhaa rattaissa puistoon, minne joutuu kapuamaan ylämäkiä
mut tosiaan liinassa kantaminen on kyllä paaaljon helpompaa kuin käsissä kanniskelu, eikä vauva paina juuri mitään kun sidonta on hyvä.

 

[Äiskä]

No täällä on kyselty vaikka minkä moista: oletko päässyt kuntoon vauvan jälkeen: en ole koskaan ollut paremmassa kunnossa kuin kolmen lapsen jälkeen!!

Eli oikeasti siihen lasten määrään ei voi vedota. Paitsi että neljäs onkin jo ihan eri juttu :D Mutta kuuden huollettavan jälkeen ajatusmaailma muuttuu, vaikka tosin viimeistä odottaessani treenasin ihan hullun lailla(mutta siis vain neljä on itsesynnytettyjä):

Mutta siltikin puolustan sitä, että jos pidät itseäsi kunnossa, niin raskaudet ei siihen kauheasti vaikuta (arpia tulee, mutta tulkoon.); voit olla sairaan hyvän runkoinen viiden lapsen äiti, tai sairaan huono kroppainen lapseton. Sillähän en kuitenkaan loppupelissä ole hirveätä seksuallista merkitystä, miltä vartalosi näyttää,enemmän kuitenkin on merkitystä sillä, mitä pääsi sisällä liikkuu. Meni ainakin itselläni tosi kauan tajuta simmoinen käsite.

 

[Ritatin]

Laihduin ekan lapsen jälkeen 20kg ja tapahtui jotain mikä sai mut suurinpiirtein asumaan kaapilla ja syömään_kaiken_ lihoin takaisin korkojen kera (oikeen reippaasti jopa) .Elämä muuttui ja laihduin taas mutta en lähellekään ihannepainoa . Toisen lapsen jälkeen painon keikkui , ei kiinnostanut ja kaksosraskauden jälkeen surin toista lastani, kävin toista hoitamassa keskolassa.
Olen entinen aktiiviurheilija johon liikunnanopettaja jätti syvän vaikutuksen NEGAtiivisesti , aloin inhoamaan liikuntaa ja kun nuorin kotiutui ja voitin käydä pihalla innostuin uudelleen liikkumisesta.J apikkuhiljaa keräsin siihen ihanan riippuvuuden.
Vuosi sitten meniin töihin (3000kpl lihasikalaan:whip::D) ja liikuntaa tuli sielläkin mutta samalla liityin jäseneksi nykyiseen saliini ja siitä se on lähtenyt

Töissä tapahtuu välillä mm itsenäisyyspäivänä olka meni (oikeasi kunnolla) pois paikoiltaan --->kk tauko pakostakin. Muutenkin välillä saa elukan päälleen niin tulee hiukan taukoa mutta nyt tulen jo _kipeäksi_ jos en pääse liikkumaan:lol2:
ja parasta on muuten että mun tysopimuksen mukaan mun pomo maksaa mun salijäsenyysmaksut _kaikki_:lol2::thumbs:

 

[jasmiini]

Millaiset vaunut kannattais ostaa?

Moi!
Lueskelin mukavia kannanottojanne ja kokemuksia treeneistä. Laitan tälle palstalle nyt kysymyksen, kun huomasin että tuo vaunu-asia vilahti jossakin ja on nyt meillä ajankohtainen aihe.

Lapsellisilta haluaisinkin nyt kommenteja siihen, millaiset vaunut teidän mielestänne on olleet aktiivisen liikkumisen kannalta parhaat? Haluaisin löytää vauvalle vaunut, joilla voi liikkua melkein säässä kuin säässä, joten jos teillä on antaa vinkkiä hyvistä merkeistä/malleista olis kiva kuulla kokemuksianne, mitkä toimii teillä?

Itselläni on nyt se tilanne että vauva ilmoitti tulostaan ja la on marraskuussa. Nyt on ollut totaalista taukoa liikkumisen suhteen ja valmistautuminen uuteen aikakauteen alkanut meidän perheessä. Haluaisimme nyt löytää vaunut, joilla liikkumisharrastus olisi vaivatonta ja kätevää, joten siksi huhuilen kommenttejanne ja kokemuksianne. Kiitos jo etukäteen....

 

[She Devil]

Pitkästä aikaa ajattelin vähän raapustella tänne

Salilla heilun edelleen 2x viikossa ja pikkuhiljaa on kroppa taas alkanut vahvistumaan. Selkä on vähän huonossa kunnossa vauvan kantamisesta ja aikomuksena onkin varata hierojalle aika, että avaisi edes nuo lapojen välissä olevat lukot.

Meidän typykkä on erittäin vilkas ja kaipaa koko ajan actionia, eli on niin sanotusti aika työläs vauva. Päiväunienkin kanssa tahtoo olla niin ja näin, mikä kostautuu sitten illalla yliväsyneen lapsen itkuna. Kun ei viittis ihan seiskalta lasta nukkumaan laittaa kun sitten aamuherätys olis jo klo 05.00 kun nytkin noustaan 06.00. Onneksi sentään yöt nukkuu läpi ilman syöttöjä tai muuta härdelliä.

Vaunuista sen verran että itsellä vuoden 2000 mallia olevat Oran kärryt, jotka ovat olleet kahdella lapsella. Vaunut on oikein hyvässä kunnossa ja ovat kyllä ajaneet asiansa tosi hyvin. Kuvittelin odotusaikana käyväni iloisesti joka päivä vaunulenkeillä, mutta todellisuus on kaukana tuosta kuvitelmasta. Näin kesäkuumalla vauva ei viihdy vaunuissa kun tukahtuu sinne ja muutenkin alkaa olla jo niin iso tyttö (4,5kk) ettei meinaa edes vaunukoppaan hyvin enää mahtua. Nyt sitten odottelen sitä aikaa kun tyttö alkaa istua ja saa laittaa sen vaunujen ratasosaan, josko viihtyisi paremmin ja minä tekisin niitä lenkkejä ;) Mutta jos todella paljon liikkuu vaunujen kanssa niin tietysti kannattaa panostaa, mutta omalla kohdalla on ihan sama onko minulla uudett 800€ vaunut vaiko nämä hyväkuntoiset käytetyt. Ilmakumipyörät on kyllä ehdottomat ja onneksi meikäläisen vaunuvanhuksista sellaiset löytyy.