Läheisten suhtautuminen punttaavaan mimmiin???

[Keyah]

Ystävät ottavat ihanasti treenaamisen, ja innostuksen tähän salilla käymiseen. Kuuntelevat (ainakin näin luulen :D) mielellään parantuneista tuloksista, kai huomaavat että olen itse niin innoissani. Itselläni tosin on hyvin vähän tyttökavereita etten tiedä miten he suhtautuisivat asiaan.

Siskoa riepoo et nostan penkistä enemmän ku se, vaikka onkin paljon pidempi ja omistaa hyvät lihakset. Äitykkä ymmärtää hyvin, vaikka välillä ku olen maininnut protskujen ostosta niin ei ole kyllä innoissaan, mutta ei ala pitämään saarnaa.

 

[Pirtsu]

Minä luulin vuosia sitten olevani joku pro näissä hommissa ja yritin neuvoa isoveljeäni, joka juuri aloitteli salilla käyntiä ekaa kertaa elämässään (yli 30-vuotiaana). Lopulta kävikin niin, että vuosi sitten huomasin olevani ihan pihalla asioista, joista luulin tietäväni

Veljeni "opetti" mut sitten palkkarin käyttöön vaikka tietysti epäilin, että mitähän litkua se mulle juottaa:D Nyt sitten yhdessä opetellaan tätä juttua ja pohdiskellaan, että miten sitä pitäisi syödä. Veljeni ei suoranaisesti kehu mutta saattaa ohimennen puristaa habaani ja sanoa, että oho, onpa se muka iso. On siis piilo-ylpeä pikkusiskostaan, joka ei enää ole niin pieni:D

Mieheni (veljeni vaimosta puhumattakaan) ei sitten ole ihan samaa mieltä. Mies ei suoranaisesti moiti harrastustani mutta eipä se juuri kannustakaan. Vaan sepä on oma häpeänsä, sanon minä!

 

[Umur]

Noh, kukaan ei ole oikeastaan huomannut mitään :D , mitä nyt eräs kaveri kysyi kun jääkaappia katseli, että massaako kasvatat kun rahkaa ja raejuustoa on kaapissa. Tämä siis jotenkin naureskelevasti todettuna... Poikakaveri valitti että vuoden päästä näytän pojalta kun selkä levenee:jahas: ja pyysi mua eri pullisteluasentoihin... Vähän ristiriitaisesti se välillä vihjailee, että liikaa olisin treenannut jo nyt, ja välillä kehottaa treenaamaan kovempaa, että saisin lisää voimaa... Välillä se ei jaksa kuunnella höpötystä treeneistä, mutta välillä kannustaa. Itsekin se siis käy salilla. Ristiriitaista, siis.

 

[.Hömötiainen.]

Epäluuloiset vahemmant

Onko kellään hyvää vinkkiä kuinka vakuuttaa ennakkoluuloiset vanhemmat siitä, ettei personal trainer ole mikään ihmeen hormooni hirmu, joka laittaa käyttämään aineita ja muuttaa naisen mieheksi. Vaikka kuinka koittaa sanoa, ettei kaikki lihaksikkaat henkilöt käytä hormooneja niin ei auta. Koko ajan saa saarnaa homoonejen vaarallisuudesta. Kukaan ei kuitenkaan ajattele, että voisi olla vaarallista jos treena ja syö itse väärin kun ei tiedä välttämättä mitä tekee:jahas: (alaikäisenä on ihana olla...)

 

[-T]

Hömötiainen:

Sanohan vanhemmillesi, että sun ei ensinnäkään ole pakko tehdä mitään mitä et itse halua, vaikka personal trainer käskisi. Kannattaa myös selittää, että hormonien käyttö ei mitään normaalia toimintaa terveellisessä treenaamisessa. Väärinkäsitykset ja ennakkoluulot poistamalla selviää kyllä! Selitä ja käy kunnon keskustelu siitä miksi haluat itellesin henkilökohtaisen valmentajan. Kannattaa ehkä käyttää sanoja "opettaja" tai "neuvoja" niin se kuulostaa jo siistimmältä...;)

 

[maryjane75]

Toi on kyllä tosi hassua, kuinka monet - etenkin vanhemmat ihmiset ovat niin ennakkoluuloisia salitreenareita kohtaan. Ja ne ennakkoluulot ovat juuri sitä, että oletetaan/pelätään että kaikki lihasta kasvattavat käyttävät/alkavat käyttämään hortsuja.

Toinen silmiinpistävä juttu on se, että kun lisäravinteiden kirjo vain kasvaa koko ajan - ja niitä myös markkinoidaan entistä enemmän - monet luulevat että ne ovat myös jotenkin kiellettyjä aineita.

Luulenkin, että tuo kaikki on vain tiedon puutetta, ja kun ihminen ei jotakin tiedä, niin luonnollinen reaktio on paikata puutuvat tiedon "aukot" mutu-tuntumalla ja luuloilla ja ehkä peloillakin. Tähän kun lisätään vielä esim. nelosen hortsu-bodari-dokumentit, niin soppa on valmis.. Monet vanhempamme ovat myös nähneet kun 1980-luvulla oli aikamoinen maailmanlaajuinen bodaus-villitys, joka meni joillakin hieman yli. Nämä meidän vanhempamme muistavat sen, eivätkä halua samaa lapsilleen. Olen puhunut näistä asioista paljon mm. asiakkaitteni kanssa, ja kyllä tuo 80-luku on jättänyt aika moneen jälkensä.

Ei meidän siskot auta muu kuin puhua vaan rauhallisesti ja kärsivällisesti naturaaliharjoittelusta ja kaikesta siitä, miten ilman aineita voi ihan oikeasti kehittyä pitkällekin. Näytetään vaan hyvää esimerkkiä, treenataan kovaa, syödään ja levätään hyvin, ja pidetään yllä positiivista fiilistä.:thumbs:
Kyllä ne mammat ja papat ja muut sukulaiset sitten joku päivä alkaa tajuamaan..

 

[angelo]

Toinen silmiinpistävä juttu on se, että kun lisäravinteiden kirjo vain kasvaa koko ajan - ja niitä myös markkinoidaan entistä enemmän - monet luulevat että ne ovat myös jotenkin kiellettyjä aineita.

Heh.. tuli mieleen kun mun kaveri -joka ei itse treenaa- sanoi mulle tossa yks päivä vakavana, että "älä sit hei ikinä koske mihinkään hormoneihin tai niihin proteiinijauhoihin tai mitä ne pöperöt nyt onkaan.." :D niinku ne nyt olis jotenki samassa luokassa - ravintolisä ja horkat xD nooh se oli niin tosissaan mielipiteensä kanssa etten voinu muuta kun nyökytellä myöntävästi, oisin varmaan saanu hirveen saarnan ja litran lentävää räkää naamalleni jos oisin tokassu siihen jotain muuta. Joillakin on vähän yleistävä käsitys näistä punttailupuuhista :D

 

[kanhan]

Jaahas...meillä kotona alkaa ukko jo tottumaan mun touhuihin :D
Alkuun se luuli et tää on vaan jotain hetken huumaa (kuten mulla yleensä.. oon kokeillu kaikkea..ja kyllästynyt kaikkeen) mutta kuitenkin tän lajin parissa oma innostus vain kasvaa!

Alkuun se oli sitä mieltä että ikinä mä en "sais" kisaamaan lähteä...mutta eilen tossa juteltiin siitä miten tärkeetä tää touhu on mulle ja "sain mieheltä sen hyväksynnän" josko joskus haluaisin/kykenisin nouseen lavalle. Hullultahan se kuulostaa kun tällanen valkonen vauvaliha juttelee kisalavoista, mut ehkä joskus

Tuntuu kuitenkin nyt niin paljon paremmalta kun oon saanut sanottua sen sille ääneen että EHKÄ joskus EHKÄ jopa voisin halutakkin. Nyt se jo hyväksyy ja ymmärtää ja ei oo mennyt kun reilu ½ vuotta et on päästy tähän pisteeseen joten ehkä vielä tulee sit sekin päivä että sekin innostuu tästä mun touhusta ja kannustaa ja :whip: eteenpäin :haart:

Kyllähän sen ymmärtää että kun on oltu yhdessä nyt kohta 6v. ja oon ihan eri tyttö kun sillon kun on alettu seurustella ja menty kihloihin ja naimisiin..niin vaatihan se mieheltäkin totuttelua ajatukseen. Eikä mua haittaa ettei mun mies oo saliaddiktoitunut kuten mä, vaan sillä on omat juttunsa ja ne on hänelle tärkeitä ja mulla saa olla omani. Tärkeintähän on se että rakastetaan toisiamme ja meillä on kivaa yhdessä. Oho...meneepä liirumlaarumiks ;)

Noh nykyään myös ystävät ja muut läheiset alkaa oleen ihan sinut tän mun touhu kanssa ja esim. mun syömisä tai treeniakatauluja ei ihmetellä. Yksikin herkkupeppu kaveri oli vartavasten illanviettoon ostanut mulle porkkanoita ym. settiä ja se oli musta aivan mielettömän kivasti tehty. Täällä siis vihdoin hyvä fiilis kaikkien osalta. :thumbs:

ps. olipa hyvä et aikoinaan aavsin tän threadin..on ollu "kiva" lukee muidenkin kokemuksia suuntaan ja toiseen

 

[Pukkunen]

Mulla kaverit ei oikein ymmärrä mun salijuttuja. En oo niistä hirveemmin viittinyt sitten kavereille hehkuttaa.

Poikaystävän kanssa tosiaan yhdessä treenataan:haart: ja äiti on niin innostunut näistä salijutuista, että tein sille äsken ravinto- ja treeniohjelman

 

[Satuuh]

Jaahas...meillä kotona alkaa ukko jo tottumaan mun touhuihin :D
Alkuun se luuli et tää on vaan jotain hetken huumaa (kuten mulla yleensä.. oon kokeillu kaikkea..ja kyllästynyt kaikkeen) mutta kuitenkin tän lajin parissa oma innostus vain kasvaa!

Alkuun se oli sitä mieltä että ikinä mä en "sais" kisaamaan lähteä...mutta eilen tossa juteltiin siitä miten tärkeetä tää touhu on mulle ja "sain mieheltä sen hyväksynnän" josko joskus haluaisin/kykenisin nouseen lavalle. Hullultahan se kuulostaa kun tällanen valkonen vauvaliha juttelee kisalavoista, mut ehkä joskus

Tuntuu kuitenkin nyt niin paljon paremmalta kun oon saanut sanottua sen sille ääneen että EHKÄ joskus EHKÄ jopa voisin halutakkin. Nyt se jo hyväksyy ja ymmärtää ja ei oo mennyt kun reilu ½ vuotta et on päästy tähän pisteeseen joten ehkä vielä tulee sit sekin päivä että sekin innostuu tästä mun touhusta ja kannustaa ja :whip: eteenpäin :haart:

Tuo kuulostaa niin tutulle! Kisaamis ajatuksesta avomies ei vieläkään tykkää, mutta ainakin se on hyväksyny miun salilla käynnin ja sen mitä mie siltä treeniltä haluun. Seuraava projekti on saada mies kiinnostumaan liikunnasta :D

 

[kanhan]

Ei vitsi...katottiin eilen mutsin kanssa telkkarista jotain jenkkihömppäohjelmaa Tosielämän täydelliset naiset..???
No siellä sit kaks niistä osallistu joihinkin figure kisoihin..niin mutsi huusi että tuu nyt äkkii kattoo. Täällä on näitä lihaksikkaita. Se puhu samalla siskon kanssa puhelimessa ja selitti sille et hän pyysi mua vaan katsomaan noita lihaksikkaita naisia, kun tämä pikkusisko on niinku alan harrastaja

Hitsi, se oli eka kerta kun mutsi edes näki kisaajia telkussa ja eipä olla enempää näistä jutuista ees juteltu mutta se oli niin positiivinen sen asenne. Olin ihan Siistii...

 

[Manaatti]

Olen vartalotyypiltäni ns. plussapiste, tosin matkalla muutokseen. Suhtautuminen on pääsääntöisesti kannustavaa, tosin esim. vanhempien suusta kuulee usein "ei toi mitään auta, ei kuule auta muu kuin kotityöt ja lenkkipolku". Ko. aktiviteetteja ei saa aliarvioida, mutta puntilta irtoaa siihen päälle "se jokin".

 

[Dharmi]

Ei vitsi...katottiin eilen mutsin kanssa telkkarista jotain jenkkihömppäohjelmaa Tosielämän täydelliset naiset..???
No siellä sit kaks niistä osallistu joihinkin figure kisoihin..niin mutsi huusi että tuu nyt äkkii kattoo. Täällä on näitä lihaksikkaita. Se puhu samalla siskon kanssa puhelimessa ja selitti sille et hän pyysi mua vaan katsomaan noita lihaksikkaita naisia, kun tämä pikkusisko on niinku alan harrastaja

Hitsi, se oli eka kerta kun mutsi edes näki kisaajia telkussa ja eipä olla enempää näistä jutuista ees juteltu mutta se oli niin positiivinen sen asenne. Olin ihan Siistii...

Offtopic vähän, katsoitko itse tuon jakson? Oli vähän kummallisen näköistä se tyttöjen treenaaminen kun pelkällä tangollakin näytti tekniikka olevan aika heikkoa.. Jos kutsuille on varaa ostaa botox-lekuri pisteleen huulia niin on varmaan varaa maksaa siitä että kroppa on sen näköinen kuin on, vähällä treenillä. Tai mistäs sitä tietää vaikka olisivatkin treenanneet kunnolla, vähän jäi vaan outo fiilis koko ohjelmasta

 

[kanhan]

Joo...se oli hiukan outo. En kattonu koko ohjelmaa. Hiukan hömpältä haiskahti. Sen verran näin siitä palkintojen jakoa yms.

 

[Xaru]

Yleensä kun joku uusi tyyppi töissä kuulee saliharrastuksestani niin ensimmäinen kommentti on että "Hyi, ei naisella saa olla liian isoja lihaksia, se on hirveän näköistä" ja "Varo nyt ettei susta tuu sellasta kauheeta amatsonia". Ja auta armias jos töissä uskaltautuu juomaan protskudrinkin. Heti alkaa kauhea saarna hormoneista ym.:lol2: Muutenkin ruokavalion kohdalla saa kuulla aina kauheaa kuittailua, vaikken ymmärräkään mitä kuittailtavaa on siinä, että syö terveellisesti. :jahas:

Onneksi kotiväki on hieman kannustavampaa terveiden elämäntapojen ja punttailun suhteen. Myöskin samanlaisia elämäntapoja noudattava poikaystävä on ihan ehdottoman tärkeä tuki!

 

[Mistraali]

Eilen kerroin kisasuunnitelmista kolmelle vanhalle kaverille, jotka näin tosi pitkästä aikaa. Kivaa säihkähdyttää ihmisiä!! Moni on sanonut, että viimeiseks musta olis uskonut...(:jahas:häh?) Mutta positiivisesti suhtautuivat kyllä ja kovasti kyselivät. Ja muuttuneesta hartialinjastakin tuli positiivista palautetta.

 

[wanfi]

joillain muillakin on näköjään kavereita jotka suhtautuvat enemmän tai vähemmän huvittuneesti omiin suunnitelmiin... Mun parilla kaverilla on tapana vääntää vitsiä aina ku tulee puhetta tavoitteistani olla lihaksikkaampi. Mut toisaalta kun tuntee että ne ei usko muhun, niin tulee vielä enemmän semmonen olo että VIELÄ MINÄ NÄYTÄN TEILLE!!! (=

 

[Tirppa]

Tuli tätä ketjua lukiessa mieleen yksi ensimmäisistä 'oikeista' salikäynneistäni jolloin pyysin ohjaajia tekemään minulle ohjelman. Olin silloin varsin sutjakassa kunnossa 160/48 ja kerroin haluavani lihasta. Toinen ohjaaja kysyin ihmeissään, että enkö todellakaan halua pudottaa painoa. Ohjelman tekijä taas laittoi minut tekemään reisien loitonnuksia ja sisennyksiä. Eli samanlaista asennetta löytyy myös salien sisältä.

 

[Emeliina]

Tätä ketjua on ollut siitä mukava lukea, että olen huomannut, etten tosiaan ole ainoa ihminen, jonka vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä naisten lihasten kasvatusta. Pikkuhiljaa alkavat äiti ja isä vähän päästä mukaan, millainen tämä harrastus on. Silti saa välillä kuulla mitä ihmeellisimpiä varoituksia.
Onneksi oma mies on todella kannustava ja kun monta kertaa jahkailin, että olisiko musta koskaan kisaajaksi, niin mies sanoi aina, että yritä ihmeessä. Oma velikin kertoo monesti, että on sulla taas hartiat levinny :D
Osalle vanhoista kavereista en ole paljoa puhunut, enkä tiedä viitsinkö puhuakaan. Joillekin olen kisapäätöksestäni kertonut ja kovin kiinnostuneita ovat olleet.
Töissä en hirveästi viitsi mainostaa, vaikkakin kyllähän mä syön huomattavasti enemmän ja useemmin ku muut.
Niin se vähän on, että jotkut ymmärtävät, toiset eivät.

 

[AJJ]

Olenkin jo odotellut tässä olkapäitä ja selkää kasvatellessa :D, milloin ensimmäiset negatiiviset kommentit saliharrastuksestani tulevat. Ja kappas vaan, tänäänhän se päivä koitti.

Minä siis ystäväni mukaan näivetän itseäni ja haluan rankaista itseäni punttaamalla itseni kipeäksi joka liikuntakerran (lue:sali) jälkeen. Eniten v*tuttaa kun en sanonut mitään vastaan, sillä ihan oikeasti menin lukkoon noin törkeistä puheista.

Ja vielä enemmän ottaa päähän, että aloin ihan oikeasti epäillä itseäni (apua, olenko ortorektikko/anorektikko/syömishäiriöinen) ja miettiä, olenko liian laiha (173/64) ja syön liian vähän (viimeksi eilen 2300kcal).

Olen siis täysin höyrähtänyt ja sairas, koska en halua syödä p*skaruokaa josta tulee enemmän nälkä? Koska ainoa keino säilyttää mielenterveyteni kahden lapsen ja miehen kera on liikunta? Koska haluan näyttää ihan rehellisesti hyvältä vielä yli kolmikymppisenä? Vai koska viimeisen kahden vuoden aikana hiljalleen tiputtamani 30kg ylipainoa on muuttanut ystävyytemme dynamiikan täysin?

Prkl. Missä se seuraava mimmimiitti pidetään pk-seudulla?