Läheisten suhtautuminen punttaavaan mimmiin???

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kanhan
  • Aloitettu Aloitettu
Huoh...

Kylläpä taas on pienen ajan sisällä tullu "kannustavaa" kommenttia punttailuun liittyen.

Pullistelin jostain kumman syystä peilin eessä olemattomia hauiksiani, johon sisko: "Äiti, tuu kattoo mite hirveen leveet käet täl on! Kauheen näköstä!"
Mie: "mitennii kauheen näköstä"
Sisko: "Tosi rumaa, jos naisella on noin leveet ( :lol2: ) käet, varsinkin jos niis on lihasta. Naisen käsien kuuluu olla sellaset pehmeet"

(Mielestäni miun käet on kyllä nimenomaan enemmin pehmeet, ku lihaksikkaat...

Kaverin kanssa katottiin naisten kuvia pakkiksen galleriasta...
Kaveri: " Sairasta, iha kamalan näköstä"
Mie: "mitennii....ei miuta haittais, jos ois tollaset lihakset"
Kaveri: "Ihan hirveen rumaa...Mitä varten joku haluu laittaa tollasia kuvia itestään nettii?!!"
Mie: "No, jos on nähny noin paljon vaivaa ja haluu näyttää muille mitä on saanu (?) Sitäpaitsi nää kuvat on laittanu se kuvaaja, ei noi tyypit..."
Kaveri: "Sairasta. En haluu enää kattoo noita. Yäk. "

:(

Iskältä tuli sentäs kivaa palautetta: "Siun hauiksethan on kohta isommat ku miun! HEtkinen...nehän on jo isommat" :D
 
mun avokki treenaa myös mutta ei yhtä tosissaan ku minä, ei siis laske ruokia ym. ku itsellä on tiukka ohjelma sekä treenin että ruokavalion suhteen.. ystävät tietää että treenaan paljon mutta eivät ymmärrä että ruoka on tärkeää mulle, ehdottelevat kaiken maailman herkkuiltoja jatkuvasti (ja lihovat itse koko ajan vaikka liikkuvat kans nykyään..) eivätkä usko jos sanon etten halua ja saanko syödä omia ruokia.. ei tästä mitään tulis nyt ku oon dieetillä jos joka viikko pari mässyiltaa on. harmi ettei kukaan ota tarpeeksi tosissaan, vitsillä vain et aika hirveästi lihasta fitnessnaisilla on (jos kuvia katsotaan) ja kun sanon et mäkin treenaan että saisin massaa niin sitten aletaan vitsailemaan. ihan tyhmää :(
 
Täällä tuo mies kyllä kannustaa treenaamaan, on luvannut ilmoittaa milloin lihakset ovat liian isot :hyper: (niinkuin sitä tapahtuisi) ja kovasti tykkäsi parantuneesta takamuksestakin :D. Vanhemmat tietää, että salilla käyn ja niiden mielestä taitaa olla ihan hyvä asia vaan, pysyy samalla niska-hartia-osasto kunnossa (aeimmin paljon ongelmia). Kaverit sitten... joidenkin kanssa tulee juteltua treenistä ja tavoitteista, toisten kanssa ei, vaikka liikuntaa hekin harrastavat. Kauneusihanteet vaan ovat kovin toisenlaiset muutamien kanssa. Nykyisin näen kavereitani sen verran harvoin, että silloin en syömisistä/juomisista stressiä ota.
 
Äitini ei ole oikein mitään mieltä siitä että harrastan punttaamista mutta lisäravinteista hän ei tykkää: "onko ne nyt ihan terveellisiä? Pitäsköhän sinun kysyä koulun terkkarilta vähän niistä? Sinun närästys johtuu niistä lisäravinteista!" yms. tyylikästä keskustelua. Fitness kilpailijat ovat hänen mielestään: "HYI KAUHEETA!! Tuo on kyllä niin kamalan näköstä!" Kaverini pitävät minua friikkinä, koska urheilen (he ovat liikunnanvihaajia) ja myös siksi koska haluan lihaksia... :jahas:

Poikaystäväni onneksi itse harrastaa punttia joten häneltä ainakin saan kannustusta. Hän on ainoastaan sitä mieltä, että kilpaileminen on ajan ja rahan haaskausta... :( ja minä tietysti kun olen haaveillut JOSKUS kilpailevani. Tosin en tiedä, kun tuntuu että pystyisinkö siihen ja mikä olisi läheisten suhtautuminen. Varmasti ei ainakaan kovin kannustava...
 
Mulle on ihan sama mitä läheiset sanoo.

onneksi kuitenkin työ kun on liikunta-alalla ja suurin osa kavereistakin jollain lailla liikunnan parissa työskenteleviä niin sitä negatiivista kommenttia tulee vähemmän. Kukaan kavereista / työkavereista ei kuitenkaan treenaa punttia samoin kuin minä eikä heillä ole samanlaisia tavoitteita, joten joskus voi tulla jotain kommenttia, mutta harvemmin se tosiaan on erityisen negatiivista.


Enemmän tulee juttua esim. jos työpaikalle tulee uusia laitteita, juomakaappeja tms, tai pitää laitteita siirrellä yms. niin kutsutaan Soap** nostamaan ja siirtämään. Joskus jotain puolivitsiä esim. "eihän sun kans voi samaan aikaan kulkea ovetsa/käytävää kun sulla on tollaset hartiat". Kavereiden muuttotalkoisiin tulee kans aina kutsuja. Kai ne vois tulkita positiiviseksi kommentoimiseksi tai fysiikan huomioimiseksi.
 
Ai niin ja isä yhdesti hyvin selkeästi ilmoitti että kuinka minäkin (ja avokkini) aletaan käyttämään kohta jotain hormooneja... voi pyhä sylvesterstallone. Todella ihanaa kun joillekin lause "käyn salilla" tarkoittaa "käytän hormooneja"

Olisi vaan niin kiva jos joskus näkisi joitakin samanhenkisiä naisia. Onhan tuossa tuo mies, mutta olisi kiva joskus oikeasti jonkun tytön kanssa keskustella ja suorastaan juoruta saliharrastuksesta yms.
 
Mähän oon vielä sellanen tikku, ettei tulosta näy vielä. Menee vielä pitkä aika ennen kun näkyy. Porukat tietää että käyn salilla, ne on ihan tyytyväisiä siihen että pidän kunnostani huolta. Isä kyselee joskus palaustusjuomista ja niiden vaikutuksesta. Vaari kyll tokas että isot painot tuhoaa lihaksen ja mun pitäs tehä liikkeet jumppakepillä sadan toistoilla. Siten saa kauniit lihakset. Jätin kommentin omaan arvoonsa.
Puoliskolle sitä tulee enempi juteltua treenaamisesta ja se tietää mun tavotteista enempi. Kattelin tuossa noita Pauline Nordin kuvia, niin se sano ettei sitä ainakaan haittais yhtään jos oisin niin lihaksikas.:)
Töissä en pahemmin asiasta puhu. Parin tyypin kanssa on asiasta vähän puhuttu.
 
Oon nyt ite alkanu tosissaan panostaa punttitreeneihin ja ruokavalioon aikasempien jumppailujen/spinnigien ym jälkeen. Lähipiirissä ei oo ketään muuta joka harrastais mitään vastaavaa.

Miten teijän poikaystävät/miehet/kaverit suhtautu ku aloitte puntteilee "tosissaan"?

Täälläpäin pientä epäilyä/väheksyntää... :(

Siksipä Pakkis on mulle tosi tärkee paikka...täällä ymmärretään! :D

meillä on aviomies mukana 100% panostuksella, mut sit mennää kummanki sukulaisiin ja ystäviin... siel nauretaan päin naamaa ja saa kuulla että lihaksikkaat naiset ovat rumia. näin sanoi oma isosisko...:rolleyes: kyll se suu venähtää viel! :hyper:
 
Vaikkakin opiskelen liikunta-alalle (fysioterapia) iso osa luokkakavereista, varsinkin naiset, suhtautuvat punttailuuni hiukan nyrpeesti. "Ai kauheeta miten isoilla painoilla sä teet", "sul on kohta ihan miehen kädet", "mä en ainakaan haluu isoks, haluun olla pieni ja siro". Sillee kiitti :P

Suurin osa lähipiiristä on samaa mieltä. "Kovasti olet taas laihtunut" kun ei ole enää pullaposkia raskaan talven jäliltä. Onneks on tää porukka täällä + auttavainen kehonrakentaja-exä :)
 
Kaveripiirissäni lähinnä naureskellaan kun sanon käyväni salilla (aloitin vasta n. 8 kk sitten joten en mikään järkäle ole :D) ja kysellään mitä helvettiä mä sielä teen. Öh, treenaan? :evil: He ovat nyt varmoja että käyn jumppailemassa vähän pakaroitani...

Sinänsä suhtautuminen on hieman kummallista, sillä olen ollut porukastamme aina yksi urheilullisimmista ja voittanut poikia kädenväännössä :rock:. Kavereista siis suurin osa täysin sohvaperunoita, ja sellaisia ovat aina olleetkin. Onneksi äiti jaksaa aina kysellä miten treenit ovat kulkeneet, vaikkei se mitään ymmärräkään. Ja poikaystävä on aloittelemassa harrastusta, pitää vielä hieman potkia sitä salin suuntaan :whip:.
 
Ainiin, ja pakko mainita, näytin joskus kaverilleni pakkotoiston galleriasta kuvia, ja pakkista yleensäkin, niin kaverin kommentti oli "millä pornosivuilla sä oikeen käyt, kaikki ihan puolialasti!" Ja kehtasi olla vielä tosissaan :D

Hetken olin :eek:
 
Monenlaista suhtautumista on ja harmikseni voin todeta, että suurin osa vähemmän kannustavaa. Kukaan ystävistäni ei harrasta salitreenejä, tuntuu olevan jonkinlaiset jumpat ja lenkkeily "silloin kun sattuu huvittamaan" -asenteella suuressa suosiossa. Kommentit, joilla he puolustavat tätä treenamattomuuttaan (ja huom! kukaan ei heitä ole patistellut salille, puolustelu alkaa vaikkei aiheesta edes puhuttaisi):

*en todellakaan halua salille, koska mulle kasvaa hirveen isot lihakset eikä housut mahdu jalkaa (joo, tosiaan. Näin se menee, jo se että ajattelet käyväsi salilla, saa sun lihakset kasvamaan. Ja toiseksi, mites se meni - meneekö laardi vai tiukka lihas paremmin niihin housuihin??)
*naisen pitää olla sellainen pehmeän näköinen
*salilla käyminen on ahdistavaa (miten se voi olla ahdistavaa jos ei siellä edes ole käyty?)
*on parempaakin tekemistä kuin räpistellä painojen parissa

Ja sitten kun luonnollisesti syön sillai että treeneistä on jotain hyötyä, niin tämäkään ei ole heidän mielensä mukaista. "kai sitä nyt voi pari pullaa/karkkia/suklaata tms. syödä", "mitä sinä nipotat tuon ruuan kanssa". Että kiitti vaan.

Oma mies treenaa myös, joten sieltä tukea tulee *kiittää ja kumartaa*
Mutta olen siis saanut kuulla kaikki kommentit joita jo ketjusta aiemminkin on saatu lukea. En suoraan sanottuna voi ymmärtää miksei sitä päätään voi pitää kiinni, jos ei koskaan ole mitään positiivista sanottavaa.. :( syökööt pullaa ne kelle pulla maistuu..
 
Googlettakaapa huviksenne "Punttimimmit-ilmiö", naapurissa on mielenkiintoinen keskustelu. Itse voin ainakin myöntää syyllistyneeni liikaan touhotukseen. Nyt pidän viisaampana keskustella tiettyjen ihmisten kanssa muusta kuin salilla käymisestä - säilyy itselläkin paremmin mielenkiinto kun ei jauha tästä aina kaikkien kanssa. Ja enhän minäkään ymmärrä kaikkien muiden harrastuksia, joten en viitsi välittää tietämättömistä kommenteista. Viimeksi eilen poikaystävä haukkui kehonrakentajafanaatikoksi :D mutta samalla hän itse kyselee minulta ruokavalio- ja treenivinkkejä.
 
Meijän äippä on alkanut innostua mun harrastuksesta!!! Kävin sen luona eilen kahvilla ja se halus oikeen nähdä kuvia lauantain Force Fitness -kisoista, eikä edes kauhistellut niitä :D Sanoin, että mulla heräs tuolla taas pienoinen haave kisaamisesta tulevaisuudessa. Ekaa kertaa mutsi sanoi, että "hei, sittenhän sulla on pidemmän tähtäimen tavoite tiedossa - ei muuta kuin sitä kohti". Tuntui NIIN oudolta ja ihanalta kuulla siltä jotain tollasta :)
 
Mun lähipiiristä löytyy hyvinkin positiivisesti suhtautuvia ihmisiä tätä mun harrastusta/elämäntapaa kohtaan. Itse lähdin mukaan touhuun, kun ystävä suositteli tätä, ja sille tielle jäin.

Isosisko on enemmän kuin innoissaan siitä, että aloin harrastamaan punttailua. Jaetaan ja kerrotaan omia kokemuksiamme sekä oppimiamme uusia asioita, käydään salilla yhdessä silloin tällöin (harmi, että melko harvoin, sillä asumme eri paikkakunnilla) ym. Myös hänen avopuolisonsa on hengessä mukana. Oma poikaystäväni käy salilla myös, mikä on kiva juttu. Häneltäkin saa tukea ja vinkkejä niitä tarvittaessa. Kaveripiiristä löytyy muutama ystävä, jotka käyvät salilla (tietysti sitten löytyy niitäkin, joita ei kiinnosta puheet terveellisestä ruoasta, proteiinipatukoista ym). Sain myös pikkusiskoni ja äitini innostumaan kuntosaliharjoittelusta. He usein pyytävät neuvoja ja vinkkejä minulta niin ruokailun kun treenaamisen suhteen.

Oikeastaan ei varmaan löydy ketään, joka olisi täysin tätä vastaan. Tosin, poikaystäväni aina muistuttaa minulle, etten saa hankkia liian suuria lihaksia. Eivätkä muut meidän perheestä ihaile lihaksikkaita naisia, kuin minä ja isosiskoni. Pääasia, ettei kukaan kuitenkaan tuomitse minulle rakasta harrastusta :)
 
Se on aina yhtä nihkeää, kun joku (yleensä keski-ikäinen) henkilö toteaa, että kyllä ne lumi/metsä/piha/rakennustyöt on paljon tehokkaampia ja hyödyllisempiä kuin joku aivoton punttien nostelu ja ennenkin oltiin kunnossa vaikkei ollu punttista. Mistähän sitä vaan pk-seutulaiselle kerrostaloasukkaalle moisia löytyisi vuodet ympäriinsä...? Joo ja ennen hiihdettiin kouluun kesät talvet ja molempiin suuntiin oli ylämäki. :)
 
Jep, mun isän vakiokommentti "ei oo mun tarvinnut ikinä käydä missään kuntosalilla ja silti oon vielä tän ikäisenä näin hyvässä kunnossa" joopajoo:D

Ärsyttävää kuunnella tuommoista, mutta on hän kuitenkin oikeasti tyytyväinen että harrastan liikuntaa - oli se sitten kuntosalilla tapahtuvaa tai lenkkipolulla.
 
Ei kukaan mitenkään paheksu puntin parissa harrastamista minun lähipiirissäni, ainoastaan ihmettelee kuinka voi jaksaa käydä sielä monta kertaa viikossa.

Tosin, siinä vaiheessa, kun kieltäydyn tapaamisista/kahvitteluista yms treenien takia niin se aiheuttaa ärsyyntymistä selkeesti:D Sen olen myös huomannut, että syömisistä ei kukaan valita kun ottaa vaikka yhden lightsiiderin matkaan ja syö vaikka yhden palan pitsaa. Ihmetystä ilmaantuu siinä vaiheessa vasta kun kovaan ääneen kieltäytyy, sitä kannattaa välttää;)
 
Mua ärsyttää mun poikaystävä, joka katsoo kummeksuen mun kasvanutta sali-innostustani.

Treenaan aina täysillä kun salille raahaudun, niin, että naama vääntyy viimeisissä toistoissa kun teen tappiin asti. Hän sitten herjaa mua mun "bodaamisesta" kun muut naiset tekee naisellisimmin pienillä painoilla n. sata toistoa ja vetää crossarilla 20 minuuttia. Kauniisti, ilman ähinää ja hikeä.

Se ite treenaa suht löysästi jättäen aina toistot vajaaksi ja hyvä kun hiki tulee. Ei se kyllä mitään tuloksia saakaan aikaiseksi. Mutta en mä sille siitä naura, tehköön miten lystää ja saisinpa minäkin tehdä niin kuin lystään. Luulen kyllä että häntä ottaa jossain määrin päähän, että treenaan kovempaa kuin hän :D
 
Tätä kun lukee niin on tosiaan helpotus huomata että en ole ainoa jonka poikaystävä on se passiivisempi osapuoli (siis salilla!)... Nykyään minua ei kiinnosta pätkän vertaa jos häntä haittaa että tyttöystävä treenaa kuin mies. Yleensä pyydän jopa poikaystävän varmistamaan jos teen vaikka penkkiä. Siinä vaiheessa muut salilla olevat miehet alkaa yleensä tuijottamaan että mitä h*lvettiä... :rock:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom