Lääketieteellisestä

[naksu]

Voisit hieman perehtyä asioihin ennen kirjoittamista. Työn vastuu on siis suurimmalta osin pelkoa oman työpaikan menettämisestä?

Ei tuo tärkein ole, mutta osa sitä, koska tällöin töppäämisille tulee muita seuraamuksia kuin pelkästään huono omatunto. Mainitsinkin tuossa, että lääkäri määrätessä hoidosta vastaa käytännössä yhdestä ihmisestä kerrallaan, kun taas insinööri saattaa lujuuslaskelmia tehdessä vastata epäsuorasti huomattavan porukan hengestä. Samalla tavalla jossain tehtaan valvomossa ollaan vastuussa monesta hengestä, koska myöhäinen reagointi johonkin ongelmaan saattaa tappaa ihmisiä. Yritän siis sanoa, että ei lääkäri ole ainut yhteiskunnassa, joka vastaa ihmishengissä, eikä lääkärin duuni edes ole lopulta kovin haastavaa, vaan pääasiassa hyvinkin mekaanista.

 

[naksu]

...

Olen valitettavan tietoinen tästä, että kaikkia tutkimuksia ei saa tehtyä. Vanha opiskelukaverini on töissäkin tekemässä näitä laskelmia, joiden perusteella pyritään tehostamaan rahojen käyttöä. Omat kokemukseni valitettavasti kaikissa vakavissa ongelmissa on ollut se, että on hoidettu päin helvettiä. Koliittiakin väitettiin laktoosi-intoleranssiksi, keliakiaksi, stressiksi, funktionaaliseksi ongelmaksi, giardiaksi ja ties miksi. Kun lopulta oli paska täynnä verta, niin sanottiin, että peräpukamia ja lähetettiin kotiin. Puolen vuoden pompottelun jälkeen menin yksityiselle, jossa otetuissa laajemmissa verikokeissa oli jotkut koliittiin liittyvät vasta-aineet koholla. Pääsin siis lopulta kolonoskopiaan.

Omat kokemukset kunnallisista yleislääkäreistä ovat siis kaikkea muuta kuin positiiviset ja pelottaa mitä eräästä tutusta tulee, joka on varmasti jokaisen lääkiksen tenttinsä läpäissyt minimipisteillä... Mitä vastuihin tulee, niin tuossa tuli kyllä omat ajatukseni myös esille aika hyvin. Mutta jätän tämän threadin, niin en liikaa tule tänne avautumaan patoumistani. :piis:

 

[King Fear]

Ei tuo tärkein ole, mutta osa sitä, koska tällöin töppäämisille tulee muita seuraamuksia kuin pelkästään huono omatunto. Mainitsinkin tuossa, että lääkäri määrätessä hoidosta vastaa käytännössä yhdestä ihmisestä kerrallaan, kun taas insinööri saattaa lujuuslaskelmia tehdessä vastata epäsuorasti huomattavan porukan hengestä. Samalla tavalla jossain tehtaan valvomossa ollaan vastuussa monesta hengestä, koska myöhäinen reagointi johonkin ongelmaan saattaa tappaa ihmisiä. Yritän siis sanoa, että ei lääkäri ole ainut yhteiskunnassa, joka vastaa ihmishengissä, eikä lääkärin duuni edes ole lopulta kovin haastavaa, vaan pääasiassa hyvinkin mekaanista.

Aah, klassinen insinööri/lujuuslaskenta-puolustus. Eiköhän samantien koroteta panoksia ja todeta, että matkustajalaivan kapteenilla saattaa olla tuhansia henkiä vastuullaan. :D

Kaikissa ammattikunnissa on niitä jotka osaavat hommansa hyvin ja niitä jotka vähän heikommin. On niitä joilla on hyvät sosiaaliset taidot ja niitä jotka eivät osaa käyttäytyä. Näistä kokemuksista ihmiset sitten kertovat ja mielumminhan sitä kerrotaan negatiivisia kokemuksia. Itse en ole koskaan saanut huonoa kohtelua tai kokenut hoidossa mitään vääryyttä, joten ylenpalttinen avautuminen hämmästyttää aina hieman, mutta myönnän että otokseni on hieman suppea koska se käsittää vain lähipiirini. Mieleeni aina hiipii epäilys, että kaikki on lopulta kiinni siitä palkasta jota lääkäreille maksetaan, koska muut ammatinharjoittajat eivät tunnu herättävän samanlaisia tuntemuksia.

T: Insinööri, ei lääkäri

 

[manux]

Mieleeni aina hiipii epäilys, että kaikki on lopulta kiinni siitä palkasta jota lääkäreille maksetaan, koska muut ammatinharjoittajat eivät tunnu herättävän samanlaisia tuntemuksia.

Menee mun osalta pahasti off topiciksi, mutta eikö edes paperimiehet herätä tuntemuksia. Tosin ne taitaa suurin osa saada kenkää kun puutullit rysähtää päälle.

 

[Kinaasi]

...eikä lääkärin duuni edes ole lopulta kovin haastavaa, vaan pääasiassa hyvinkin mekaanista.

Pakko kysyä: oletko trolli vai muuten vaan tyhmä? Jotenkin uskomattomia muutoin nämä "huomiot".

 

[naksu]

Pakko kysyä: oletko trolli vai muuten vaan tyhmä? Jotenkin uskomattomia muutoin nämä "huomiot".

Tämä on oikeastaan ihan tutun vastavalmistuneen lääkärin väite. Sanoi, että suurin osa potilaista eivät vaadi mitään ihmeempää aivotyöskentelyä. Näin siis terveyskeskuksessa. Kuulemma sairaalassa kun oli harjoittelussa, niin hommassa oli paljonkin vaihtelua.

Mutta tosiaan mielestäni lääkäriopiskelijat usein näkevät ammatin paljon vaativampana kuin mitä se sitten on. Tämä toisaalta pätee lähes minkä tahansa alan opiskelijoihin. ;)

 

[bear]

Tämä on oikeastaan ihan tutun vastavalmistuneen lääkärin väite. Sanoi, että suurin osa potilaista eivät vaadi mitään ihmeempää aivotyöskentelyä. Näin siis terveyskeskuksessa. Kuulemma sairaalassa kun oli harjoittelussa, niin hommassa oli paljonkin vaihtelua.

Mutta tosiaan mielestäni lääkäriopiskelijat usein näkevät ammatin paljon vaativampana kuin mitä se sitten on. Tämä toisaalta pätee lähes minkä tahansa alan opiskelijoihin. ;)

Oon täysin samaa mieltä. Suurin osa tk-potilaista ei vaadi ihmeempää aivotyöskentelyä. Sama homma jollai jumbojetin lentäjällä; suurin osa matkasta taittuu autopilotilla tai perämiehen toimesta. Oon joskus miettiny mihin lentäjiä ees tarvitaan. Kai ne sit pitää seuraa perämiehelle?

Ei mut oikeesti, oon pahoillani että sulla on huonoja kokemuksia Suomen terveydenhuollosta. Valitettavasti kaikki ei mee aina niin näppärästi ku potilas tai lääkäri haluais. Mut toki pitäs aina parempaan pyrkiä. Se on kuitenkin selvä että jokaisessa tk:ssa ei voi olla sitä Meikun Gastroenterologia töissä, saati muiden erikoisalojen eksperttejä.

 

[TJJ]

Mitenkähän tämän nyt muotoilisi...

Ne jotka ei ole koskaan kokeillut lääkärin ammattia tai tiedä miltä tuntuu kun oma potilas kuolee.. Heidän on turha alkaa selittämään mitään vastuusta tai sen määrästä.

 

[naksu]

Ne jotka ei ole koskaan kokeillut lääkärin ammattia tai tiedä miltä tuntuu kun oma potilas kuolee.. Heidän on turha alkaa selittämään mitään vastuusta tai sen määrästä.

Varmasti vittumaiselta. Itse sukelsin ukkini veljen järvestä, kun sai uidessa sydänkohtauksen, ja yritin elvyttää. Valitettavasti kuoli ennen kuin ambulanssi tuli paikalle ja sitä murehti kyllä aika pitkään tuon jälkeen, että tekikö jotain väärin. Oikeastaan käy vieläkin joskus mielessä, kun istuu mökillä laiturilla, ts. tapahtumapaikalla, vaikka tapahtumasta on vuosia. Lääkärin kohdalla varmasti riippuu pitkälti henkilöstä paljonko alkaa itseään syyttämään.

Toisaalta tuo on pitkälti luontainen inhimillinen tunne. Se ei sinänsä kerro mitään työn vastuusta, vaan miksi kokee oman vastuunsa. Pohdinkin tuolloin aika paljon tätä asiaa lääkärin näkökulmasta silloisen tyttöystäväni kanssa (joka opiskeli lääkiksessä).

 

[Kinaasi]

Kyllä Naksu rankasti aliarvioit lääkärinä työskentelyä. Itseasiassa niin monelta kantilta etten edes jaksa kirjoittaa pitkää vastinetta. Kuvasi lääkärin työstä perustuu muutamiin mielipiteisiin ja siihen mitä olet itse potilaana nähnyt. Mitäs mieltä olisit jos itse lähtisin tältä pohjalta arvioimaan dippainssejä? Esim. ne paljon hehkuttamasi tutalaiset eivät kyllä kaikki ole mitään järjenjättiläisiä, ainakaan minun kohtaamani. Sanoisin muutenkin, että esim. helsingin lääkikseen on vaikeampi päästä kuin tkk:n tutalle. Paikoista melkoisen kovempaa kilpailua ensinmainitussa ja suurin osa sisäänpäässeistä kuitenkin hallitsee fysiikka/kemia/matikka-akselin samalla tasolla kuin ne tkk-hakijat...samat lukiokurssit siellä on käytynä.

TK-työstä en itse pysty sanomaan mitään kun olen työskennellyt vasta erikoissairaanhoidossa. Tietty seurannut jne. ja siinä kyllä jo näkee että asioiden hallitseminen sillä tasolla, että pystyy menestyksekkäästi toimimaan yleislääkärinä vaatii todella paljon (vaikka tuo työnkuva ei minua itseäni kiinnostakaan). Vaadittava tietomäärä ja sovelluskyky on aika paljon enemmän kuin jotain lujuuslaskelmia tekevällä toimistohiirellä.

 

[Kinaasi]

Pohdinkin tuolloin aika paljon tätä asiaa lääkärin näkökulmasta silloisen tyttöystäväni kanssa (joka opiskeli lääkiksessä).

Niin, kyllähän se nyt on vastuullisempaa olla em. toimistohiiri ja pelätä potkuja kun joku huomaa että lujuuslaskelmissa on virheitä. Päivystävä traumatologi taas ei saa potkuja joten työn vastuu on puhdas 0. Tämän takia lääkäreitä arvostetaankin todella vähän kansan keskuudessa...kyllä nyt pitäisi vähintään saada 5v ehdotonta jokaisesta kuolleesta potilaasta. Oikasti täydet näistä viesteistä Naksulle.

 

[naksu]

Tykkäät ilmeisesti laittaa sanoja toisten suuhun. Voin tähän heti sanoa sen, että minnekään Suomen yliopistoista ei ole vaikea päästä, joten opiskelupaikka ei sano paljon paskaakaan ihmisen kyvyistä. Tiedän hyvin sen, että esim. TKK:lla fyssalle pääsee vuosittain opiskelijoita, jotka eivät meinaa pärjätä matikan perusopinnoissa. Lääkikseen (siis helsinkiin, muista kouluista en edes tunne ketään) on varmasti vaikeampi päästä, mutta se ei edelleen merkkaa paljoa, koska vähänkään fiksumpi tyyppi pääsee sisään, jos vain viitsii lukea.

Lääkärin ammatti on kieltämättä mielenkiintoista siinä mielessä, että se on niitä harvoja aloja, joissa oikeasti tarvitaan eksaktia osaamista. Suurimmassa osassa akateemisista duuneista voi unohtaa lähes kaikki yliopistossa saamansa opit ja sitten vain perus maalaisjärjellä hoitaa hommansa. Työt, joissa faktatietoa alastaan vaaditaan samalla tavalla kuin lääkärillä, löytyvät yleensä yliopistoilta. Oikeastaan olin joskus ajatellut, että tutkijalääkärin homma voisi olla mielenkiintoista ja vieläkin olen miettinyt, että voisin jossain vaiheessa siirtää tutkimustani esim. laskennallisen biologian suuntaan.

Puhuin tässä myös lääkäreistä yleensä. Jossain Töölön sairaalassa päivystävällä kirurgilla on erittäin suuri vastuu, koska moni potilas on aika heikossa hapessa tuotaessa sisään ja päätökset on tehtävä nopeasti ja oikein tai potilaalta lähtee henki. En myöskään väitä, että lääkäreille pitäisi mitään kovia rangaistuksia vaatia. Oikeastaan pidän erittäin hyvänä, että näin ei ole, koska se vie turhat paineet pois ja voi keskittyä työhönsä. Pidän vain sitä outona, että moni näkee lääkärit jonain yli-ihmisinä, vaikka diagnoosin tekeminen nyt ei mitään mielettömiä aivoituksia vaadi, jos vain omaa ne tiedot, jotka sen tekemiseen vaaditaan.

ps. en arvosta tutalaisia ja muita potentiaalisia pukumaunoja. ;)

 

[Gabriel]

Lääkärin ammatti on ollut pitkään ja tulee jatkossakin olemaan jatkuvan nälvimisen kohteena - syytä en lähde edes arvaamaan. Enkä muutenkaan aio tähän keskusteluun osallistua. Yhdyn TJJ:n sanoihin - henkilö, joka ei ole ammattia käytännössä kokenut ei voi sitä kommentoida. Allekirjoittaneelle oli kova paikka katsella vierestä yhteispäivystystä ensimmäistä kertaa (vaikkeivat potilaat olleet vastuullani, oli todella raskasta nähdä elvytystilanteen epäonnistuminen).

Ensimmäisestä vuodesta kysyneet ottakaa huomioon, että koulutusohjelmat ja ensimmäisen vuoden kurssit vaihtelevat paikkakunnittain paljon. Osalla on paljon ryhmässä opiskelua, toisilla vapaaehtoista luentosumaa. Anatomian opiskeluun riittää yksi hyvä kuvasto. Harva kirja on itsessään ostamisen arvoinen, yleensä parhaiten tietoa löytää yhdistelemällä useita kirjaston aihetta koskevia kirjoja ja luentomuistiinpanoja. Jokainen tietysti tyylillään.

Alalle pyrkiville suosittelen käyttämään lukuajan fysiikan ja kemian sisäistämiseen sekä stressinsietokyvyn kehittämiseen. Valintakoe tuntuu vuosi vuodelta painottuvan yhä enemmän laskuihin ja koesalissa jaettavaan materiaaliin. Galenos on sinänsä hyvä kirja, että siinä on kyllä paljon asiaa tiiviisti, mutta niitä voi olla vaikea ymmärtää. Aiheista on siis syytä lukea muualtakin. Muistakaa myös, että alalta on glamour kaukana - työ on henkilöstä riippuen raskasta, useilla erikoisaloilla päivystyslisätunnit pitkiä ja ajoittain puuduttavaa. Tuntuu, että omalta kurssiltakin yli puolet elää edelleen jossain pilvimaailmassa, eikä edes ymmärrä millaiseen ammattiin on valmistumassa.

Ala on äärettömän mielenkiintoinen ja laaja eikä tutkimuksen saralla näy loppua, joten sinänsä ei ihme, että lääkis on vuodesta toiseen suosituimpien joukossa. Onnittelut kaikille tulevan syksyn fukseille!

 

[Aydrian]

Onkos pakkikselt kukaan hakemas ens vuonna lääkikseen? Ite aattelin Helsinkiin hakea ja nyt on galenoksen lukeminen käynnissä.

 

[Kylli]

Hassua, just tänään selasin tätä ketjua.... Mitä enemmän käyn luennoilla (kauppiksen), sitä enemmän alkaa tuntua siltä että pitää mennä toteuttamaan se vanha unelma. Viime luennolla proffa sössötti jotain web 2.0:sta ja verkkoyhteisöstä sun muusta skeidasta ja päässäni oleva ääni alkoi hokea että "sun on pakko hakea sinne lääkikseen, sun on pakko hakea sinne lääkikseen...".

Kemian kertaamisen olen jo aloittanut, ja ajattelinkin etten koske Galenokseen ennen kuin lukion kemia ja fyssa on taas jotenkuten hallussa. Tässä samalla mietin että mitä hankkisin itseopiskelumateriaaliksi. Epionea lähinnä harkitsen, ainakin eri palstoilla se tuntuu saaneen suht hyvät arvostelut...? Eniten stressaa laskurutiinin hankkiminen, sen takia haluan alkaa harjoittelemaan mahd. aikaisin. Pelkkä lukeminen ei riitä alkuunkaan.

On muuten sanottava, että tuntui tosi hyvältä hakea vanhat lukiokirjat vanhempien luota pölyttymästä. Tuntui siltä kuin olisi tullut "kotiin", ja nyt en millään jaksaisi vääntää näitä kaupallisen alan bullshit-tehtäviä. On varmaan eka kerta kun avaan kemian kirjat intoa puhkuen! :dance:

Lycka till tuohon koitokseen, Helsinkiin ei olekaan ihan helppo päästä!

 

[Azure]

Täälläkin on pyörinyt mielessä, Helsinkiin myös. Saa tosin nähdä tuleeko jo ensi vuonna tosissaan haettua (tuskin), ajattelin nyt ensin opetella kemiaa ja biologiaa niin että on pohjatiedot kunnossa. Suosituksia muuten kursseista TKK:lla jotka tukevat lääkikseen pyrkimistä?

 

[raggi]

ä. Tuntui siltä kuin olisi tullut "kotiin", ja nyt en millään jaksaisi vääntää näitä kaupallisen alan bullshit-tehtäviä. On varmaan eka kerta kun avaan kemian kirjat intoa puhkuen! :dance:

Ite juuri ressailen kauppiksen matikan tehtäviä ja mielessä on vain ( ei pillu ) jyväskylän liikuntatieteet.

 

[angelo]

Onkos pakkikselt kukaan hakemas ens vuonna lääkikseen?

No mie haen Kuopion lääketieteelliseen, mutta sinne kansanterveytieteen laitokselle. Eli pääsykokeet ei tule olemaan yhtään samanlaiset, onneksi Oon sen verran kehno kemiassa ja fyssassa, että siinä ois mulle purtavaa vähän liiaksikin Mutta lycka till kaikille ensi kevään lääkikseen pyrkijöille! Pitäkää motivaatio korkealla :thumbs:

 

[Tomppa85]

Hassua, just tänään selasin tätä ketjua.... Mitä enemmän käyn luennoilla (kauppiksen), sitä enemmän alkaa tuntua siltä että pitää mennä toteuttamaan se vanha unelma. Viime luennolla proffa sössötti jotain web 2.0:sta ja verkkoyhteisöstä sun muusta skeidasta ja päässäni oleva ääni alkoi hokea että "sun on pakko hakea sinne lääkikseen, sun on pakko hakea sinne lääkikseen...".

Kemian kertaamisen olen jo aloittanut, ja ajattelinkin etten koske Galenokseen ennen kuin lukion kemia ja fyssa on taas jotenkuten hallussa. Tässä samalla mietin että mitä hankkisin itseopiskelumateriaaliksi. Epionea lähinnä harkitsen, ainakin eri palstoilla se tuntuu saaneen suht hyvät arvostelut...? Eniten stressaa laskurutiinin hankkiminen, sen takia haluan alkaa harjoittelemaan mahd. aikaisin. Pelkkä lukeminen ei riitä alkuunkaan.

On muuten sanottava, että tuntui tosi hyvältä hakea vanhat lukiokirjat vanhempien luota pölyttymästä. Tuntui siltä kuin olisi tullut "kotiin", ja nyt en millään jaksaisi vääntää näitä kaupallisen alan bullshit-tehtäviä. On varmaan eka kerta kun avaan kemian kirjat intoa puhkuen! :dance:

Lycka till tuohon koitokseen, Helsinkiin ei olekaan ihan helppo päästä!

Olet kuitenkin niin nuori, että on täysin mahdollista ja järkevääkin vaihtaa alaa, jos nykyinen ei kiinnosta ja intohimot ovat muualla. Miksi tuhlaisit enempää aikaasi jos et viihdy? Muista kuitenkin ottaa huomioon, ettei lääkiksessäkään opiskelu aina mitään herkkua ole. Varmaan täälläkin voi tulla fiilis, että "kunpa olisin jossain muualla."

Jos tosissasi haluat lääkikseen, aloita valmistautuminen hyvissä ajoin. Lukion kemia ja fysiikka on pakko osata suurinpiirtein magna-eximian tasoisesti, että olisi hyvät mahdollisuudet. Vahvalle laskupohjalle on sitten hyvä rakentaa Galenoksen enemmän aiheeseen liittyvät osiot. Valmennuskurssista voi olla hyötyä, mutta se ei ole välttämätön. Hommaa kuitenkin vanhat pääsykokeet ja aloita niiden (ja vastausanalyysien) läpikäyminen jo luku-urakan alussa! Muuten voi olla vähän hukassa se, mikä on olennaista ja millä tasolla asiat tulee osata. Galenos kannattaa lukaista läpi aika varhaisessa vaiheessa, jotta jäisi yleiskäsitys siitä, minkälaista tavaraa siellä nyt sitten on. Valmennuskursseilla parasta antia ovat simuloidut pääsykokeet, tuntsarit ja muut harjoituskokeet. Näitä kannattaa tehdä, niin varsinaisessa kokeessa ei iske ylitsepääsemätön paniikki tai vaikka iskisikin (minulla iski), niin siitä pääsee ylitse.

Harjoitusmatskut ja -tehtävät kannattanee tilata joltain valmennuskurssilta vaikkei varsinaisille luennoille osallistuisikaan.

 

[Kylli]

Tomppa85 - kiitos vinkeistä! Täytyy sitten alkaa lukemaan Galenosta jo ennen joulua, muuten olisin jättänyt sen myöhemmäksi.

Kyllä tämä taitaa jo olla päätetty. Ainoa mikä pitää nykyisessä tilanteessa on yksityiselämä, mutta sen varaan ei voi liikaa rakentaa. Ihmisellä pitää myös olla oma elämäntehtävä ja työ josta oikeasti tykkää.

Sellainen kysymys vielä kokeneemmille, että kannattaisiko tilata Epionen, Valmennuskeskuksen vai Kandiseuran itseopiskelumateriaalit? Haluan lähinnä sellaisen materiaalin joka auttaa laskujen kanssa, teoriaan mulla on materiaalia omasta takaa.