Lääketieteellisestä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Saapas
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä minä ainakin olen täysin psykologisten sekä soveltuvuustestien kannalla. Eiväthän ne tietenkään ole aukottomia, mutta antavat kyllä ammattitaitoiselle haastattelijalle tärkeää tietoa hakijasta. Lääkärin ammatti on paljon muutakin, kun vain toimenpiteitä tai somaattisten diagnoosien tekoa.

Tietysti kantani saattaa olla puolueellinen, koska olen aina itse menestynyt parhaiten juuri psykologisissa testeissä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Minä ainakin olen törmännyt useisiin lääkäreihin, jotka ovat aivan omissa maailmoissaan. Eivät ota katsekontaktia eivätkä saa sanaa suustaan. Olen toki tolkkujakin nähnyt enkä nyt pyri lyttäämään pääsykoekäytäntöä.
 
Kyllä minä ainakin olen täysin psykologisten sekä soveltuvuustestien kannalla.

Osaatko nimetä muutamia juuri tähän tarkoitukseen soveltuvia luotettavia psykologisia testejä ja soveltuvuustestejä? Entä ketkä tulkitsevat näitä testejä?

- - - Updated - - -

Minä ainakin olen törmännyt useisiin lääkäreihin, jotka ovat aivan omissa maailmoissaan. Eivät ota katsekontaktia eivätkä saa sanaa suustaan.

Minä en ole ikinä tavannut tällaisia. Olen toki tavannut tuollaisia hoitajia, mutta heillähän onkin ne paljon mainostetut psykologiset testit valinnassa :)
 
Ei vielä auennu noi lääkiksen ovet.. tosin harvoin ekalla yrityksellä sisään mennäänkään. Sairaanhoitajaks pääsin kuitenkin tänne TAMK:n opiskelemaan joten jospa siitä sitten rakennetaan nyt ensin pohja :)

:offtopic: Nimimerkistäsi päätellen taidat pitää blogia? Ainakin eksyin muutama viikko sitten johonkin blogiin, jonka muistelisin olleen jenni...fit...jotain.

Mutta tosiaan, tsemppiä tuleviin hakuihin, jos päätät hakemista jatkaa! Kuten sanoit niin harvassa on ne, jotka ekalla pääsee, joten siitä ei missään nimessä kannata itseään moittia. :)
 
Mitä vaaditaan, että lääkäri saa potkut? Esim. vaatiiko se useamman hoitovirheen vai mitä? Olen kuullut huhuja eräästä töykeästä ja empatiakyvyttömästä kunnallisesta lääkäristä (on siis tiedoiltaan pätevä, mutta "vika" on ollut juurikin persoonassa), josta on tehty useita valituksia potilaiden toimesta ja hänen vastaanottopaikkansa onkin siirtynyt pari kertaa. Ammattitaitoisia lääkäreitä ei luultavasti eroteta kauhean helposti, mutta voiko kunta siirtää heitä esim. pienemmille ja hiljaisemmille terveysasemille töihin, vai olisiko hän siirtynyt ihan itse täysin muista syistä?
 
Mitä vaaditaan, että lääkäri saa potkut? Esim. vaatiiko se useamman hoitovirheen vai mitä? Olen kuullut huhuja eräästä töykeästä ja empatiakyvyttömästä kunnallisesta lääkäristä (on siis tiedoiltaan pätevä, mutta "vika" on ollut juurikin persoonassa), josta on tehty useita valituksia potilaiden toimesta ja hänen vastaanottopaikkansa onkin siirtynyt pari kertaa. Ammattitaitoisia lääkäreitä ei luultavasti eroteta kauhean helposti, mutta voiko kunta siirtää heitä esim. pienemmille ja hiljaisemmille terveysasemille töihin, vai olisiko hän siirtynyt ihan itse täysin muista syistä?

No mitä tuollainen töykeys sitten on käytännössä? Onko töykeä, jos ei laita kalleinta tutkimusta pynnöstä? Ja hyvä ja sosiaalinen lääkäri törsäisi pyynnöstä rahaa? NÄin veronmaksajan toivoisin enemmän töykeitä lääkärejä.
 
En siis ole itse käynyt kyseisen lääkärin vastaanotolla, mutta sen verran tiedän, tai no tiedän ja tiedän, mutta kuulemani perusteella kyse ei ole mistään ylimääräisten testien tekemisestä ja jatkotutkimuksiin lähettämisen välttelystä, vaan esim. kontaktin puuttumisesta potilaan ja lääkärin välillä (=tunne ettei lääkäri ole läsnä ja häntä ei kiinnosta), huonoista käytöstavoista ym. Töykeydellä tarkoitan vaikka tapausta, jossa potilas kertoo oireistaan ja kysyy voisiko häntä vaivata jokin tietty sairaus, johon saa vastauksena "Mistäs sinä sen tiedät? Kumpi meistä on lukenut enemmän lääketiedettä?"

Lääkärin erottamisesta kysyin ihan mielenkiinnosta, että miten yleisesti ottaen pitää möhliä ansaitakseen potkut, ja voiko potkuja saada ilman hoitovirheitä, jos talouspuolen asioita ei oteta huomioon.
 
Miksi muuten autisteista ei tulisi hyviä lääkäreitä? Kirurgeina he olisivat varmaan parhaita.

Ai autistista hyvä kirurgi? No ei kyllä tulis itselle heti mieleen. Kirurgia on kumminkin tiimityötä ja työtä joka vaatii ajoittain nopeitakin päätöksiä. Perinteisesti ei oikein autistille sopivia "vaatimuksia".
 
Hyvin näytti polamkissa toimineen:Poliisi uhkailee turpaan antamisella - YouTube
Näissä persoonallisuustesteissä parhaat pisteet taidetaan saada ulkonäöllä ja supliikilla.
Eihän ne toimi aukottomasti missään muussakaan koulussa, aina seulan läpi pääsee joitakin joille ei oikeasti ole alalla sijaa.

Jos yhtään noita aiempia tekstejäni luit, niin muistaakseni mun pointti niissä oli se, että imo on erikoista, että lähihoitajasta lähtien kaikilta terveydenhuollon koulutusohjelmiin hakevilta testataan psyykkinen soveltuvuus pääsykokeissa. Erikoisempaa tästä tekee se, että lääkäri on käytännössä korkein terveydenhuollon viranomainen joka mm. haastattelee potilaita ja päättää viime kädessä potilaan hoidosta. Lain mukaankin tämä tulee tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa niin pitkälti kuin se on mahdollista.

Ideana noissa soveltuvuuskokeissa ei olis olis minkään tietynlaisen ihannehenkilön hakeminen vaan jonkunlainen varmistuminen siitä, että kaikilla sisään pääsevillä olis edes jonkunlaiset sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Lääkärin työ kuitenkin on jatkuvaa vuorovaikuttamista potilaiden, potilaiden omaisten, muun hoitohenkilökunnan ja kollegoiden kanssa.

Esim omissa pääsykokeissa oli muiden testien lisäksi kirjalliset psykologiset jotka oli kyllä melko turhat, mutta niiden lisäksi oli psykologin valvoma ryhmäkeskustelutilanne ja psykologin yksilöhaastattelu jossa tentattiin ihan kunnolla. Nuo kaksi jälkimmäistä koin hyväksi, ryhmäkeskustelutilanteessa testattiin noita vuorovaikutustaitoja ja yksilöhaastattelussa varmaan jotain paineensietokykyä sosiaalisissa tilanteissa ja sitä ettei jäädy.

Jos soveltuvuus- ja psykologisista kokeista kerran ei ole mitään hyötyä ja niissä mitataan lähinnä pärstäkerrointa, niin samantienhän nuo voisi poistaa joka ikisestä pääsykokeesta joissa noita vielä järjestetään. Turhaa ajan ja resurssien haaskausta.

edit:
Ai autistista hyvä kirurgi? No ei kyllä tulis itselle heti mieleen. Kirurgia on kumminkin tiimityötä ja työtä joka vaatii ajoittain nopeitakin päätöksiä. Perinteisesti ei oikein autistille sopivia "vaatimuksia".
Tuostahan oli jossain iltasanomissa tai muussa arvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa juuri juttua, että monet psykopaatit hakeutuvat kirurgeiksi. Erikoista tuosta teki se, että lääkäri kuitenkin mainittiin yhtenä ammateista joissa esiintyy vähiten psykopaatteja.
 
Tuostahan oli jossain iltasanomissa tai muussa arvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa juuri juttua, että monet psykopaatit hakeutuvat kirurgeiksi. Erikoista tuosta teki se, että lääkäri kuitenkin mainittiin yhtenä ammateista joissa esiintyy vähiten psykopaatteja.

Pitäsköhän mun huolestua kuinka psykopaatti itse olen? :D

Kirurgiksi hakeutuu yleensä ihmiset jotka tykkää tehdä käsillään, eikä labra-arvojen tai verenpaineen hoitaminen niin paljoa nappaa.

On hyvä vaan, että lääkikseen päätyy erilaisia ihmisiä (tietenkin järkevissä rajoissa), eri erikoisalat vaativat kumminkin erilaisia ominaisuuksia ihmisiltä. Tai sanoisko, että yllättävän samanlaisia ihmisiä aina yhdeltä erikoisalalta löytyy.

Ja loppukevennyksenä kirurgin määritelmä. :D
 
Tähän kiistelyn väliin vaan pienimuotoinen ilmoitus että PÄÄSIN HELSINGIN LÄÄKIKSEEN! Uurastus palkittiin :)

ps. en ole psykopaatti
 
Kyllä minä ainakin olen täysin psykologisten sekä soveltuvuustestien kannalla.

Osaatko nimetä muutamia juuri tähän tarkoitukseen soveltuvia luotettavia psykologisia testejä ja soveltuvuustestejä? Entä ketkä tulkitsevat näitä testejä?

Kyllä lääkäreillekin pitäisi psykologinen testaus olla, kun kerran potilaiden ja hoitajien kanssa ollaan tekemisissä. Psykologia on oma tieteenhaaransa ja niitä testejä tulisi toki suorittaa ja tulkita kokeneet, pätevät psykologit. Metodin ja mittarin valinta on toki tärkeä seikka, mutta jätettäköön se psykologeille.
 
Kyllä lääkäreillekin pitäisi psykologinen testaus olla, kun kerran potilaiden ja hoitajien kanssa ollaan tekemisissä. Psykologia on oma tieteenhaaransa ja niitä testejä tulisi toki suorittaa ja tulkita kokeneet, pätevät psykologit. Metodin ja mittarin valinta on toki tärkeä seikka, mutta jätettäköön se psykologeille.

Lääkärin ammatti ei ole liukuhihna-ammatti, jossa työnkuva on aina sama. Ts. mitenkään itsestään selvästi lekuri ei ole potilaiden kanssa missään tekemisissä, ei välttämättä edes hoitajien. Psykologien keskuudessa esitetään niin paljon kritiikkiä näitä testejä ja niiden luotettavuutta kohtaan, että siksi ihmettelen tavan kansalaisten vankkumatonta luottamusta testejä kohtaan. Toki monet psykologit niitä tekevät, koska se tietää fyffeä. En ole tuon alan asiantuntija, joten en osaa puntaroida, kuinka paljon kritiikissä on substanssia. Aivan tyhjästä se ei kuitenkaan syntyne.

Testien tarpeellisuutta ei voi myöskään siksi puolustella sillä, että muidenkin terveydenhuollon alojen kokeissa niitä käytetään. JOS ne ovat luotettavia ja toimivia, silloin argumentti taas toimii. Silti sairaanhoitajat ja lähihoitajan tekevät hoitotyötä. Lääkäri ei ole hoitoalalla.
 
Lääkärin ammatti ei ole liukuhihna-ammatti, jossa työnkuva on aina sama. Ts. mitenkään itsestään selvästi lekuri ei ole potilaiden kanssa missään tekemisissä, ei välttämättä edes hoitajien.

Sama vaiva vaikka kasvatustieteen opiskelijoilla, joista suurin osa tekee opettajan työtä, muttei kaikki.

Psykologien keskuudessa esitetään niin paljon kritiikkiä näitä testejä ja niiden luotettavuutta kohtaan, että siksi ihmettelen tavan kansalaisten vankkumatonta luottamusta testejä kohtaan. Toki monet psykologit niitä tekevät, koska se tietää fyffeä. En ole tuon alan asiantuntija, joten en osaa puntaroida, kuinka paljon kritiikissä on substanssia. Aivan tyhjästä se ei kuitenkaan syntyne.

Kritiikkiä on suuntaan ja toiseen aina. Psykologia on kuitenkin sen verran kvalitateevisempi ala, kuin lääketiede, että se jää kvantitatiivisen luonnontieteiden tutkimuksen todistusten varjoon, vieläkin.

Testien tarpeellisuutta ei voi myöskään siksi puolustella sillä, että muidenkin terveydenhuollon alojen kokeissa niitä käytetään. JOS ne ovat luotettavia ja toimivia, silloin argumentti taas toimii. Silti sairaanhoitajat ja lähihoitajan tekevät hoitotyötä. Lääkäri ei ole hoitoalalla.



Lääkäri ei ole hoitaja, mutta saisi kyllä olla välittävä ja sosiaalinen (ei tarkoita seurallisuutta), jos aikoo saada potilaastaan jotain selville. Toki lääkäri voi olla hallinnollisissa tehtävissä tai tutkijana, mutta niin voivat olla monet muutin,
 
Lääkäri ei ole hoitoalalla.
Milläs alalla lääkäri sitten on?

Tuo on imo lähinnä tuollaista sanahelinää ja termeillä kikkailua, että lääkärit harjoittavat lääketiedettä ja hoitajat tekevät hoitotyötä kun molemmat tekee jossain määrin ristiin toistensa hommia ja molempien päämääränä ainakin pitäisi olla se potilaan hoitaminen kun puhutaan siis kliinisestä potilastyöstä. Esimerkiksi iv-yhteyden avaaminen on lääketieteellinen toimenpide joka kuuluu lääkärille, mutta kuten monissa muissakin lääkärille kuuluvissa lääketieteellisissä toimenpiteissä, toimenpiteen suorittajana on usein esimerkiksi sairaanhoitaja. Joissain tapauksissa lääketieteellisiä toimenpiteitä tekevät jopa lähihoitajat ja palomiehet, jotka eivät ole edes laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
 
Olisipa ihana, kun nämä ihmiset jotka kertovat millainen lääkärin tulisi olla, pääsisivät seuraamaan sitä "oikeaa" ja "todellista" lääkärin työtä vaikka viikoksi tai pariksi.
 
Olisipa ihana, kun nämä ihmiset jotka kertovat millainen lääkärin tulisi olla, pääsisivät seuraamaan sitä "oikeaa" ja "todellista" lääkärin työtä vaikka viikoksi tai pariksi.
Jos nyt mua tarkoitat, niin kyllä tota on joitakin viikkoja tullut vierestä seurailtua. Yhteistyötä lääkäreiden kanssa tulee tehtyä pääasiassa puhelimitse about viikoittain ja silloin tällöin ihan yhdessä touhuten. Siinä mielessä mulla ei kyllä ole lääkärin ammatista hajuakaan ns. kokonaisvaltaisesti, että mun tekemiset lääkäreiden kanssa rajoittuu pääasiassa yhteistyöhön helikopterilääkäreiden ja päivystyksen lääkäreiden kanssa. Leikkurissa tulee välillä pyörittyä anelääkärin matkassa kun työpaikka mahdollistaa muutamia kertoja vuodessa työkierron sinne, että hoitajilla säilyis tatsi noihin hengitystien turvaamis- ja hallintamenetelmiin, kentällä kun noita sattuu yksittäiselle pakettiautohoitajalle aika harvakseltaan. Osastoilla oon viimeks ollu töissä ja harjotteluissa joskus kouluaikoina, josta alkaa olla jo useempi vuosi.

Toisaalta mä en ole missään kohtaa kyllä väittäntykään, että on olemassa joku tietynlainen psykologinen muotti mihin kaikkien lääkäreiden tulisi sopia. Lääketiede on aika laaja ala ja erilaiset ihmiset soveltuvat erilaisille erikoisaloille. Enemmänkin oon yrittäny sanoa sitä, että lääkärillä kuten kaikilla muillakin ihmisiin liittyvää työtä tekevillä tulee olla normaalit sosiaaliset vuorovaikutustaidot koska mun näkemyksen mukaan lääkärin työ on jatkuvaa vuorovaikuttamista potilaiden, potilaiden omaisten, muun hoitohenkilökunnan ja muiden lääkäreiden kanssa. Monesti lääkäri on myös se, joka keskustelee potilaan kanssa erittäin intiimeistä ja vaikeista asioista, kuten vaikka hoidon rajauksista tai ilmoittaa asiasta ensimmäisenä potilaan omaisille niissä tapauksissa jos potilas on vaikkapa menehtynyt. Tuota ei voi missään koulussa opettaa, vaan siihen tarvitaan jo lähtökohtaisesti jonkunlaiset ihmissuhdetaidot.

Tämän vuoksi jonkunlainen soveltuvuuskoe olisi imo paikallaan lääkiksenkin pääsykokeissa. Ei mikään psykologinen valintakoe jossa haetaan tiettyjä persoonan ominaisuuksia, vaan joku testi jossa selvitetään, että hakija tulee toimeen muiden ihmisten kanssa niiltä osin kuin sitä voidaan ns. normaalilta ihmiseltä edellyttää.

edit: Tarkennetaan sen verran, että puhun kliinistä potilastyötä tekevistä lääkäreistä joskin myös tutkijalääkärit joutuvat käsittääkseni tekemään aika paljon yhteistyötä esim muiden tutkijoiden kanssa eikä siinäkään tapauksessa vuorovaikutustaidoista ainakaan haittaa ole.
 
Kyllä lääkäreillekin pitäisi psykologinen testaus olla, kun kerran potilaiden ja hoitajien kanssa ollaan tekemisissä. Psykologia on oma tieteenhaaransa ja niitä testejä tulisi toki suorittaa ja tulkita kokeneet, pätevät psykologit. Metodin ja mittarin valinta on toki tärkeä seikka, mutta jätettäköön se psykologeille.

Lääkärin toimenkuva voi vaihdella hyvinkin paljon. Psykiatri keskustelee työkseen, patologi ei potilailleen sano varmasti sanaakaan, ja kaikkea tältä väliltä löytyy myös. Ei siis ole mitään syytä tai perustetta suosia mitään tiettyä ihmistyyppiä tai persoonnallisuutta, kun ei ole tiettyä tehtävääkään. Monilla ei myöskään ole tuosta psykologisesta testauksesta oikeen kunnolla käsitystä. Pystyttekö te sanomaan, millainen on tulevaisuudessa hyvä ja menestyvä lääkäri? Pystyykö psykologi kertomaan sen?

Psykologisen testauksen perusteella tapahtuvan valinnan tulisi perustua tieteelliseen tutkimukseen, tai koko homma menee arvonnaksi. Esimerkiksi ilmavoimien lentäjäksi haluavat on vuosikymmenet testattu samankaltaisilla persoonnallisuus- ja kykytesteillä. Tämän aineiston perusteella tiedetään melko hyvin, millaiset kyvyt menestyvillä hävittäjälentäjillä on, ja millälailla he vastaavat persoonnallisuustesteihin. Tämän perusteella osataan sitten seuloa ja valita hakuvaiheessa hakijat, joilla on samakaltaisia ominaisuuksia ja kykyjä, kuin menestyvillä hävittäjälentäjillä.

Kuitenkaan ainakaan Suomessa ei ole tehty minkäänlaista tutkimusta siitä, millaiset ihmiset menestyvät lääkäreinä. Ei tiedetä mitä ominaisuuksia menestyvillä lääkäreillä on. Jos siis tulevassa psykologisessa testauksessa päätettäisiin jakaa pisteitä esim. sosiaalisuudesta ja empaattisuudesta, olisi se tieteellisesti aivan yhtä validia kuin jakaa pisteitä ruskeasilmäisyydestä ja vasenkätisyydestä. Emme me tiedä tuleeko niistä sosiaalista ja empaattisista yhtään sen parempia lääkäreitä kuin näitä ominaisuuksia vailla olevista. Ja koska ei ole tietoa vaikutuksesta tulevaan menestykseen, ei näiden ominaisuuksien tule vaikuttaa myöskään valintaan.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom