Ihanko on kokeen jälkeen itkettty? Itkupilleistä varmaan onkin lääkiksissä huutava pula ja heitä tarvitaan sinne kipeästi. Jos tuhmat sedät eivät olisi laatineet pahaa koetta, varmasti juuri nämä itkupillit olisivat päässeet sisään. Tai sitten eivät.
Joka vuosi kokeesta on valitettu samoja asioita eikä esim. kiire voi tulla kenellekään yllätyksenä. Samoin on hoettu, että koe on soveltava. Ei voi olla yllätys. Samoin on todettu, että kokeen pohjatiedoiksi vaaditaan lukion opsin fykebi-osaamista; ei sen takia, että pärjäisi kokeessa vaan sen takia että pärjäisi itse lääkiksessä. Siten mikään luku-urakka ei ainakaan pääsääntöisesti mene hukkaan. Ala on kovaa peliä Bostonissa. Tottukaa ajatukseen.
Pettymyksen tuoman energian voi käyttää valittamisen sijasta (mitä se hyödyttää) positiiviseen itsensä tsemppaamiseen. Näin tein itse ja se toimi.
Voin myös todeta, että monet niistä, jotka nyt ovat pettyneitä omaan suoritukseensa, ovat syksyllä sisässä. Näin kävi itsellenikin. Suhteellisuudentaju ja kyky ottaa etäisyyttä tunnepitoisiin asioihin on tarpeellinen kyky tällä alalla.
Niille, jotka hakevat jo neljättä tai useampaa kertaa, keskimäärin kolmas kerta on se kerta, jolloin on päästy yleensä sisään. Tämä tarkoittaa liukumaa molempiin suuntiin. Kyllä te sisään pääsette, kunhan ette vain luovuta pettymyksestä huolimatta. Uskokaa itseenne, se auttaa pitkällä tähtäimellä; älkää itkekö, se ei auta millään tähtäimellä.
E: Niille vielä, jotka toivovat kokeeseen lääketieteellistä fykeä, mitä se olisi tarkalleen? Jep, tiedän: niitä asioita, mitä esim. Galenoksessa ja Santoriuksessa on käsitelty. Sain tänä vuonna riemun osallistua sellaisen opiskeluporukan toimintaan, jossa keksittiin äkkiseltään ajateltuna mitä kummallisimpia sovelluksia lukiofysiikan ja elimistön toiminnan välille ja kaikki ajatukset olivat jotain muuta kuin mitä äkkiseltään voisi ajatella termin lääketieteellinen fysiikka alle. Yksityiskohtiin en halua mennä (joku voisi tunnistaa), mutta aika nopeasti kävi selväksi, että melkeinpä mitä tahansa luikofyken osa-aluetta voi soveltaa elimistön toimintaan, joten vaikka itse kokeessa ei olisikaan selkeästi elimistön toimintaan liittyviä laskuja, suurinta osaa lukion fykestä voi soveltaa elimistön toiminnan ymmärtämiseen. En näe syytä rajata mitään lukion fykekursseja vaatimuksista pois.
Juu, tottakai se on soveltava koe. Kiire nyt ei oo kellekkään yllätys. Eikös mm. Helsinki sen takia kannattanut Galenosta, että ei tarvitse opiskelijoita perehdyttää niin kauan perusasioihin? En täysin allekirjoita, että lukion fykebi luetaan itse lääkiksessä pärjäämisen kannalta, hölmöhkö ajatus minun mielestäni. Kyllä mä uskoisin, että jos se luettais vaikka ihan vaan pääsykoetta varten, niin siitä sitä kautta iloa myös lääkiksessä olisi.
Pointtini oli, että Galenoksen aikaan kysyttiin lähinnä sen Galenoksen pohjalta soveltavia juttuja (silloinhan aika yleinen käsitys oli, että aineisto skipataan ja siirrytään tehtäviin), jolloin kirjan pänttäämisellä/osaamisella on pystynyt paljonkin vaikuttamaan sisälle pääsyyn. Samoin vuona 2012 (joka jäänee historiaan yhtenä helpoinpana lääketieteen kokeena), kun se perustui puhtaasti lukion fy, ke ja biologiaan. Ylipäätään monet aiemmat vuodet on ollut aika puhtaasti luokkaa "skipatkaa aineisto ja bilsa, tehkää laskut oikein ja ootte sisällä" tyylisiä - joten omalla työmärällä on pystynyt vaikuttamaan paljonkin.
Tämä vuosi oli melkoinen muutos, koska minun mielestäni luku-urakka "meni eniten hukkaan" tänä vuona kaikista näistä vuosista. 1-1000h biologiaa ei auttanut mitään, koska aineisto ja soveltaminen oli niin suuressa roolissa. Jotain kertoo omasta mielestä myös kemian ja fysiikan osalta se, että ei tarvinnut edes kaavakokoelmaa kokeessa vilkaista, koska tehtävänannoissa annettiin uusia kaavoja ja niitä piti soveltaa. Mielestäni sitä luku-urakkaa olisi voinut jotenkin enemmän arvostaa - kuten kaikkina edellisinä vuosinakin. Toki aineisto ja siitä soveltaminen on ihan hyvä tapa toteuttaa koe. Toisaalta taas, jos vaikka itse lääkärille tulisikin "paineinen soveltava tilanne", niin lähtökohtahan lienee, että siihenkin on valmistauduttu vrt. pääsykokeeseen valmistautuminen. Nyt oli tähän tämän vuoden kokeeseen valmistautuminen varmaan monilla enemmän tai vähemmän yliampuvaa historiaan vedoten - sille luku-urakalle ja valmistautimiselle ei annettukaan arvoa.
Mun mielestä tää koe siis oli oikeinkin hyvä toteutukseltaan lääkiksen kannalta. Tälläinen koe on varmaan aika hyvä tapa valita opiskelijoita. Pitihän sitä koetta jotenkin muuttaa, sillä viime vuoden (helppo)koe varmaan kannusti/sai alalle hakemaan niitä, jotka nyt "sattuu olemaan hyviä" fykebi - vaikka ala ei kiinnostakkaan. Edelleenkin henkilökohtaisti toivoisin silti Galenosta takaisin, jotta sitä luku-urakkaakin/valmistautumistakin arvostettaisiin.
Muuten kyllä tykkäsin, vaikka en itse pärjännytkään ja alkoi välittömästi kokeen jälkeen vituttamaan, että olin 2.5kk lukenut päätoimisesti (ollut työttömänä) "turhaan". Toki tossakin sitä sisälukutaitoa - ei se nyt ihan turhaan kaikki ole mutta siltä aikalailla tuntui, kun kokeessa n. +80% on uutta tietoa tai aineistoon perustuvaa. Sama kaikille joo, mutta kiva se olis ollut töissäkin käydä - jos vaan olisi arvannut, kuinka vähän merkitystä lukion ops fykebi osaamisella on.
Muutenhan tää on kiva juttu - nyt jos tää linja jotenkin edes pitää. Vuona 2014 jos mitään ei tapahdu, niin lukeminen todellakin vähenee REILUSTI ! Ainakin itse aion paljon enemmän lukea jotain random artikkeleita tms. kehittää aineisto-osaamista ja soveltamista. Muutenkin tosi paljon vähemmmän aion lukea, ei tarttee ens vuona 2.5kk olla työttömänä lukemassa kokeeseen luulleen siitä olevan jotain hyötyä ! Mulle siis sopii paremmin kuin hyvin, "säkällä" lääkiksen ja sormet ristiin, että ensi vuona osaa paremmin soveltaa
En minkään nää mitään syytä rajata lukion fykebi pois koealueesta - Galenoskin taitaa perustua lukion oppimäärän ylittävään settiin. Niistäkin saa varmasti hankalia sovelluksia tms. mut olis kiva että niitä näkyis itse kokeessakin sitten IMO.
Mut ensi vuona vähemmällä työllä sisään !
EDIT: Oho, olipa itsensä toistamista.
