Lääketieteellisestä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Saapas
  • Aloitettu Aloitettu
Jake s sanoi:
Meillä kyseli tänää yks proffa tästä muutoksesta, että mitä mieltä me ollaan tästä. No suurin osa oli sitä mieltä, että paska muutos ja oon ite kyllä samaa mieltä. Tämä proffaki oli sitä mieltä, että ei tuossa oo järkeä, mutta toisaalta tuo valmennuskurssibisnes on kasvanu nii naurettavan suuriin mittakaavoihin, että sille piti jotain tehä.

Ite kysyin siltä sit sellasesta, et miksei voi olla yliopistojen julkasemia joka vuosi vaihtuvia "monistenivaskoja" , joissa ois vaikka ihan joidenkin kurssien asioita, ja niitä sit pitäis päntätä, kaikki sais ne aina vaikka kuukautta, paria ennen koetta. Oli sitä mieltä, että toi ois hänen mielestään paras ratkasu, ja tuollasessa tilanteessa ois tosiaan kaikki samalla viivalla siinä kokeessa.
Click to expand...

Sanoppa sille hasselhoffproffalle, että funtsii uudemman kerran tuota. Missäs välissä meinaat, että yo-kokeisiin pänttäävät abiturientit perehtyvät tuohon "monistenivaskaan"...

Ja tasa-arvo toteutuu tämänkaltaisella systeemillä kaikista parhaiten. Jos on käynyt amiksen, kauppiksen tai vastaavan eikä ole lukiotason fyke hallussa niin sitten ei auta kuin alkaa opettelemaan niitä. Saman duunin tekee ihan kaikki muutkin ja yhtälaisilla mahdollisuuksilla. 2. asteen koulutuksen käyneet ovat hakukelpoisia, mutta eipä heru kyyneltä meikältä, jossei osaa kokeessa vaadittuja asioita.

Aina löytyy vinkujia, jotka syyttävät KOETTA, etteivät päässeet. Tai kokeen laatijoita. Tai ihan kaikkea muuta kuin mitä peilistä näkyy. Byää, olen väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi, mutten pääse lääkikseen!!!!! EPÄTASA-ARVO byäää.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Zidi sanoi:
Onko tasa-arvoista, että pääsykokeet perustuu lukion biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin? Ainakaan ammattikoulun (sosiaali- ja terveysala) jälkeen ei ole kovin hyvät mahdollisuudet päästä tonne opiskelemaan.. vaikka ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on myös yleinen jatko-opintokelpoisuus. :jahas:
Click to expand...
Mikä nyt yleensä edes pitää tässä maailmassa olla tasa-arvoista? Ei kai nyt tuonnekaan tehdä sähköasentajille, lähihoitajille ja putkimiehille omaa pääsykoetta. Jos siellä koulussa vaaditaan, että pitää olla taidot lukion tasolla, niin silloin ammattikoululaisten on tehdävä vain rajusti duunia päästäkseen sinne. Se, että on jatko-opintokelpoisuus, ei todellakaan tarvitse tarkoittaa sitä, että lähihoitajaksi valmistunut pitäisi ottaa johonkin lääkikseen, vaikka ei ymmärtäisi biologiasta yhtään mitään. Ideana on vain se, että lähihoitajallakin on mahdollisuus ylipäätään pyrkiä ko. kouluun. Minusta se on enemmän kuin tasa-arvoista, että koulutuksen taso pidetään ennallaan ja korkeana. Onhan se selvää muutenkin, että monissa yliopistotason opinnoissa vaaditaan esim. lukion pitkän oppimäärän matikan osaaminen, ja opinnot kaatuvat aivan totaalisesti ensimmäisiin kursseihin, jos on käynyt ammattikoulun eikä ymmärrä integroinneista mitään.
 
ronsteri sanoi:
Sanoppa sille hasselhoffproffalle, että funtsii uudemman kerran tuota. Missäs välissä meinaat, että yo-kokeisiin pänttäävät abiturientit perehtyvät tuohon "monistenivaskaan"...

Ja tasa-arvo toteutuu tämänkaltaisella systeemillä kaikista parhaiten. Jos on käynyt amiksen, kauppiksen tai vastaavan eikä ole lukiotason fyke hallussa niin sitten ei auta kuin alkaa opettelemaan niitä. Saman duunin tekee ihan kaikki muutkin ja yhtälaisilla mahdollisuuksilla. 2. asteen koulutuksen käyneet ovat hakukelpoisia, mutta eipä heru kyyneltä meikältä, jossei osaa kokeessa vaadittuja asioita.

Aina löytyy vinkujia, jotka syyttävät KOETTA, etteivät päässeet. Tai kokeen laatijoita. Tai ihan kaikkea muuta kuin mitä peilistä näkyy. Byää, olen väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi, mutten pääse lääkikseen!!!!! EPÄTASA-ARVO byäää.
Click to expand...

No tässä voi sanoo, ettei kyllä ollu kukaa itkemässä kokeesta, ku tapahtui kuitenki lääkiksen harkassa :) Mutta, ajoin takaa lähinnä sitä, että se biologian osuus koostuis tuosta monisteesta, ja tietenki siinä pitäs olla lukion fysiikkaan ja kemiaan koostuvia tehtäviä, pelkällä bilsalla ei saada aikaa tarpeeks haastavia tehtäviä, että hakijat voitais kunnolla laittaa paremmuusjärjestykseen.

Nii, ja tarkotin tuolla "kuukautta, paria enne koetta" sitä, et miksei vaikka viimesenä kirjotuspäivänä julkastais, siinä ny ainaki oisivat samalla viivalla.
 
pezku^ sanoi:
Mikä nyt yleensä edes pitää tässä maailmassa olla tasa-arvoista? Ei kai nyt tuonnekaan tehdä sähköasentajille, lähihoitajille ja putkimiehille omaa pääsykoetta. Jos siellä koulussa vaaditaan, että pitää olla taidot lukion tasolla, niin silloin ammattikoululaisten on tehdävä vain rajusti duunia päästäkseen sinne. Se, että on jatko-opintokelpoisuus, ei todellakaan tarvitse tarkoittaa sitä, että lähihoitajaksi valmistunut pitäisi ottaa johonkin lääkikseen, vaikka ei ymmärtäisi biologiasta yhtään mitään. Ideana on vain se, että lähihoitajallakin on mahdollisuus ylipäätään pyrkiä ko. kouluun. Minusta se on enemmän kuin tasa-arvoista, että koulutuksen taso pidetään ennallaan ja korkeana. Onhan se selvää muutenkin, että monissa yliopistotason opinnoissa vaaditaan esim. lukion pitkän oppimäärän matikan osaaminen, ja opinnot kaatuvat aivan totaalisesti ensimmäisiin kursseihin, jos on käynyt ammattikoulun eikä ymmärrä integroinneista mitään.
Click to expand...

Hyvin sanottu!

Jake_s, nojoo tuossa nyt on jo enemmän järkeä. Mutta kuitenkin käytännön kannalta tuollainen järjestely ei enää olisi mielekäs. Fyke on kuitenkin ne millä sisään mennään biologian näytellessä vähäisempää roolia. Tämän vähäisemmän roolin takia pitäisi laittaa isopyörä pyörimään ja nähdä mieletön vaiva "prujujen" ja kysymysten laadinnassa ja lähettää kaikille hakijoille nämä prujut. Usealle tuhannelle hakijalle, joista ehkä 60-80% saapuu kokeeseen. Joista sisäänpääsijät saivat pisteisiinsä prujutehtävistä 10% ja fyke 90%.

Tätä asiaa on oikeasti puitu todella paljon ja mietitty erilaisia vaihtoehtoja usealta kantilta. Mielestäni tällä hetkellä ainakin on päädytty toistaiseksi parhaaseen ratkaisuun.
 
No voi. Ei ny saa aikaa kunnon tekstiä ei millää :D Siis, että kokeessa ois lukion fysiikkaan ja kemiaan perustuvia tehtäviä, monisteessa korkeintaa jotain uutta asiaa näistä aineista (vähän niinku galenoksessa oli) Ja mikä estää, ettei tuota monistenivaskaa vois laittaa vaikka jonnekki nettiin, mistä sen sais tulostaa, tai sit vaihtoehtosesti jonkin verran sille hintaa, saadaan samalla se vaiva korvattua, mikä niiden tekemisestä aiheutuu. Enkä tiiä oisko se ees nii jumalaton homma, ottaa muutaman kurssin tai kirjan pätkät ja ilmottaa, että tässä on mitä voi tulla pääsykokeeseen, lue ne.

Ja tietenki ku yhistetään siihen kokeessa olevaan aineistoon, nii varmasti saadaan ne ahkerimmat/fiksuimmat sieltä kouluun :)

Edit: nii ja tosiaa, onko ny sitten mielekästä pistää kaikki opiskelijat pänttäämään jotain lukion bilsan ekologian kirjaa :D Ja ite oon ainaki huomannu, että ainaki tuo LBK1 kurssi, on ihan täyttä galenoksen kertausta, onneks tuli joskus se luettuu nii jää enemmän aikaa tuki-ja liikuntaelimoistön anatomian pänttäämiseen.
 
Niin, 11v sittenhän pääsykokeessa oli lukion kemia, lukion fysiikka, IFA + muistaakseni kirjakaupasta saatava pruju (joka oli kai lähinnä galenoksen esiaste) ja aineistokoe.

Että ei ne prujuhommat mitään uusia olis.

Itse kannatan, että IFA tulee olla luettuna se 15-20 kertaa ennen lääkikseen pääsyä.. :rolleyes:
 
Koko pääsykoeasia on oikeasti aikalailla vaikea. Ei ole mitään järkeä että useammat hakee moneen kertaan ja viettää pari vuotta notkuen kemian laitoksella ja käyden valmennuskursseja isukin rahoilla. Jos koe taas sisältää pääosin lukion fysiikkaa ja kemiaa, niin se vastaa jo pitkälti samaa koetta mikä on diplomi-insinööreille (yhtenä päivänä matematiikka ja toisena fysiikka/kemia). Lisäksi opinnot aloittavalla olisi mielestäni hyvä olla jonkinlainen peruskäsitys ihmisbiologiasta. Käsitykseni mukaan uusien ylioppilaiden osuus on viime vuosina pyörinyt jossain 30% paikkeilla tai allekin, ja olisi varsin hyvä jos se saataisiin kasvatettua sinne 50% tienoille tai jopa yli mitä pääsykokeesta vastaavat olivat jossain esittäneetkin.

Sisään on turha ottaa sellaisia joilla on vain ollut muutama vuosi aikaa ja rahaa opetella 1000 sivua tekstiä ulkoa. Soveltamiskyky on kaiken ydin, koska se mittaa sitä oikeaa ymmärtämistä, ja lääketiede nyt vaan perustuu luonnontieteisiin. Lisäksi tollaiset aineistotehtävät on oikeastaan aika hyviä, koska niissä pitää lyhyessä ajassa erottaa se olennaisin ja toimia paineen alla.
 
En jaksa uskoa, että koskaan päästäisiin tuollaiseen 50% uusista ylioppilaista... Ajattelee nyt vaikkapa tilannetta, jossa uusi ylioppilas ei pääse niin seuraavana vuonna se jo on ei-uusi ja todennäköisesti vie paikan uudelta. Ei sellaista koetta olekaan, että saataisiin uudet ylioppilaat eri lähtöviivalle muiden kanssa. Ratkaisuna voisi olla sellaiset kiintiöt, että uusia ylioppilaita otetaan sisälle 50% kokonaismäärästä ja sillä siisti. Muut menköön sitten omaan kiintiöönsä. Tai sitten uusien ylioppilaiden lisäpisteet, joista kylläkin luovuttiin jo pari vuotta sitten vissiinki epätasa-arvon vuoksi (en kyllä ihan varma ole).
 
Mitä ne nykyajan uusien yo:den määrät on sitten lääkikseen päässeissä? Mun aikaan se oli varmaan se puolet tai jopa vähän yli. Silloin uudet ylioppilaat (olisko ollu vuosi-kaksi lakin saamisen jälkeen) sai ylimääräisiä pisteitä...en kylläkään muista tuliko ne todistuspisteisiin vai valintakoepisteisiin..
 
Nopealla haulla en löytänyt kuin Helsingin ja Turun tiedot.

Sisäänpäässeistä uusia ylioppilaita:

Helsinki

vuosi 2011 20.0%
vuosi 2010 16.6%
vuosi 2009 25.8%
vuosi 2008 26.7%
vuosi 2007 30.6%
vuosi 2006 44.2%
vuosi 2005 39.2%

Turku

vuosi 2011 20.8%
vuosi 2010 21.0%
vuosi 2009 15.0%

ja hampaalla

Helsinki

vuosi 2011 4.0%
vuosi 2010 2.0%
vuosi 2009 8.0%
vuosi 2008 4.0%
vuosi 2007 14.6%
vuosi 2006 20.0%
vuosi 2005 17.5%

ja Turku

vuosi 2011 2.5%
vuosi 2010 15.0%

Mun tietojen mukaan uusille ylioppilaille ei saa enää antaa lisäpisteitä koska lainsäädäntö sanoo ettei se ole tasa-arvoista. Muuttui vissiin 2008?
 
Minustakaan ei kyllä ole kovin fiksu homma ettei ole mitään anatomiaa ja fysiologiaa tarkemmin käsittelevää opusta tuossa valintakoeperusteena. Tai ainakin itse voin näin opinnot juuri aloittaneena sanoa että ilman galenoksen tietoja olisi moni nyt opetettu asia vaatinut paljon pidemmän johdatuksen aiheeseen. Oppikirjanahan se oli ihan kökkö mutta ajoi kummiskin asiansa.
 
Löytyykö Pakkikselta ketään ensi vuonna Tarttoon hakevia? Täällä on käynnissä opiskelut bilsan SAT-kokeisiin, ekan kokeen kävin jo tekemässä lokakuussa. Kellään mitään hajua, millaisilla pistemäärillä Tarttoon on aiempina vuosina päässyt?
 
Tosi pieni osa näemmä ollut uusia ylioppilaita. Ymmärrän kyllä että Sailasta&Co:ta v*tuttaa jos tyypillinen fuksi on kolmekymppinen. Siinä mielessä ihan hyvä uudistus, mutta pistää vähän ikävään asemaan ne, jotka eivät ole tuoreita ylioppilaita ja hakevat uudestaan. Tosin kaikissa uudistuksissa joku kärsii aina.
 
Eihän tossa lääketieteelliseen sisäänpääsyssä oo aiemminkaan ollu tasa-arvoa, kun käytännössä 90% sisään päässeistä on käynyt valmennuskurssin koetta varten, jotka sitten taas maksavat tuhansia euroja. Kaikkien vanhemmilla ei ole varaa lapsiensa valmennuskursseja kustantaa ja rahan säästäminen työssä käyvänä vie aikaa pois itse lukemisesta ja viivästyttää hakua vähintään vuodella, jos sattuu niin onnekkaassa asemassa olemaan, että pelkällä yo-tutkinnolla töitä saa.

Jos itse saisin kokeiden sisällöstä päättää, niin ne tulisi suunnitella vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Käytännössä tarkoittaa sitä, että fysiikkaa ja kemiaa tulisi osata vain sen verran, kuin työelämässä ja opinnoissa tulee tarvitsemaan. Sen sijaan kokeet painottuisivat biologiaan + ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan, sekä etenkin psykologiseen soveltuvuuteen ja sosiaalisiin taitoihin jotka tuntuvat suhteellisen monilta lääketieteen opiskelijoilta/lääkäreiltä puuttuvan. Eräs lääketiedettä opiskeleva tuttukin sanoi koulussa olevan jengiä, jotka vasta 2v yhdessä opiskelun jälkeen uskaltavat sanoa käytävällä moi.

Tuosta koulutuspaikkojen lisäämisestä sen verran, että periaatteessa ihan hyvä asia jos opiskeluun suunnataan lisää resursseja ja opintojen sisällöt harjoittelujaksoineen sovitetaan yhteen niin, että lääketieteen opiskelijat saisivat opiskeluaikana mahdollisimman paljon potilaskontakteja. Uusia yliopistosairaaloita lienee suhteellisen hankalaa rakentaa lisää pelkästään sen takia, että opiskelijat saisivat enemmän potilaskontakteja. Ei sekään potilasturvallisuutta paranna, että TK:ssa työskentelee hädin tuskin suomea puhuvia lääkäreitä ja pikkukylillä vaihtuu potilaiden omalääkäri sen mukaan, kuka vuokrafirman lääkäri milläkin viikolla paikalle lähetetään.
 
ojr sanoi:
Jos itse saisin kokeiden sisällöstä päättää, niin ne tulisi suunnitella vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Käytännössä tarkoittaa sitä, että fysiikkaa ja kemiaa tulisi osata vain sen verran, kuin työelämässä ja opinnoissa tulee tarvitsemaan. Sen sijaan kokeet painottuisivat biologiaan + ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan, sekä etenkin psykologiseen soveltuvuuteen ja sosiaalisiin taitoihin jotka tuntuvat suhteellisen monilta lääketieteen opiskelijoilta/lääkäreiltä puuttuvan. Eräs lääketiedettä opiskeleva tuttukin sanoi koulussa olevan jengiä, jotka vasta 2v yhdessä opiskelun jälkeen uskaltavat sanoa käytävällä moi.
Click to expand...

No tuossa nyt ei ole mitään järkeä. Jos pääsykokeet perustuisivat suurimmaksi osaksi ulko-opeteltaviin asioihin, niin sisään pääsisi vain entistä vanhempaa porukkaa. Ei kukaan vastavalmistunut ylioppilas voi päästä sisään, jos on kahdessa kuukaudessa opeteltava esim. ihmisen anatomia. Sisään pääsisi tuommoisella mallilla yhä vanhempaa porukkaa, joilla on ollut vuosia aikaa päntätä tietoa.

Ennemmin soveltavaa fysiikkaa ja kemiaa, sekä aineistotehtäviä, joissa testataan lukutaitoa ja ymmärrystä. Saadaan nokkelia ja potilaan vaivan ymmärtäviä lääkäreitä.
 
Ilias sanoi:
No tuossa nyt ei ole mitään järkeä. Jos pääsykokeet perustuisivat suurimmaksi osaksi ulko-opeteltaviin asioihin, niin sisään pääsisi vain entistä vanhempaa porukkaa. Ei kukaan vastavalmistunut ylioppilas voi päästä sisään, jos on kahdessa kuukaudessa opeteltava esim. ihmisen anatomia. Sisään pääsisi tuommoisella mallilla yhä vanhempaa porukkaa, joilla on ollut vuosia aikaa päntätä tietoa.

Ennemmin soveltavaa fysiikkaa ja kemiaa, sekä aineistotehtäviä, joissa testataan lukutaitoa ja ymmärrystä. Saadaan nokkelia ja potilaan vaivan ymmärtäviä lääkäreitä.
Click to expand...
Jos luit tarkasti, niin kirjoitin että kokeiden pitäisi painottua etenkin sosiaalisiin taitojen ja psykologisen soveltuvuuden testaamiseen, fysiologian ja anatomian sekä biologian ohella. Lukutaito ja luetun ymmärtäminen jäivät mainitsematta, mutta nekin arvotan kirjasta päntätyn tiedon edelle.

Lähinnä tuollaiset ulkoa opeteltavat koeaineistot tarvitaan mielestäni mittaamaan sitä, että opiskelijalla on kapasiteettia sisäistää ja oppia varsinaisessa koulutuksessa opetettavat asiat sillä tasolla, että valmistuu kutakuinkin ajallaan ja suoriutuu käytännön työstä valmistumisen jälkeen. Tarkoitus ei ollut sanoa, että koko ihmisen anatomia tai yliopiston biologiaa pitäisi pääsykokeisiin opetella, vaan jotain yläasteen ja mahdollisesti myös lukion pakolliseen oppimäärään sisältyvää biologiaa ja sitä fysiologiaa/anatomiaa menemättä kuitenkaan solutasolle.
 
^Siis häh, lukion biologiaa menemättä solutasolle? Ootko tutustunut lukion biologiaan ollenkaan?
 
BB0 sanoi:
^Siis häh, lukion biologiaa menemättä solutasolle? Ootko tutustunut lukion biologiaan ollenkaan?
Click to expand...
Solutasolle menemättä jättäminen koski tässä yhteydessä lähinnä ihmisen anatomiaa/fysiologiaa.

Olen käynyt lukiossa biologiaa sen verran, kuin oli pakollista eli muistaakseni 2 kurssia. Niissä käsitellyt solutason asiat ovat mielestäni sellaista, joka kuuluu jossain määrin jopa yleissivistykseen ja lienee suhteellisen helppoa opiskella kuukaudessa-parissa niiltä osin kuin lukiossa edellytetään.
 
No ei siellä tosiaan mitään ihmeitä käsitellä, itse luin kaikki 4 kurssia mitä pieni lukio tarjosi ja yleissivistyskamaa munkin mielestä. Perusrakennetta, veren koostumusta, solujen rakenne, DNA:n yleisrakenne, ATP, perusaineenvaihduntaa, perinnöllisyyttä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom