Lääketieteellisestä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Saapas
  • Aloitettu Aloitettu
... Kannattaa siis ehdottomasti hakea Tarton yliopistoon, jos se Suomen lääkis ei ota sisään :) Toivon kuitenkin, että sinne Suomeen pääset, sillä kyllä siellä kotisuomessa arkielämä on helpompaa, kun ei tarttee huolehtia kielestä, lukukausimaksuista, ym, ym.

Itselläni Tarttoon hakeminen ei ollut edes vaihtoehto. Lääketieteelliseen ei sinänsä ole edes oikeasti vaikea päästä. Tarvii vaan ottaa ne kirjat (kyllä monikossa, myös lukion oppimäärä) eteensä, olla nöyrä ja tehdä töitä. Kuusi vuotta on kuitenkin pitkä aika.

Vielä ehtii komeasti lukemaankin ainakin jos lukiossa on tehnyt jotain. Teet vaan duunia pääsykokeen eteen ja kesällä tulee paksu kirje ;)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itselläni Tarttoon hakeminen ei ollut edes vaihtoehto. Lääketieteelliseen ei sinänsä ole edes oikeasti vaikea päästä. Tarvii vaan ottaa ne kirjat (kyllä monikossa, myös lukion oppimäärä) eteensä, olla nöyrä ja tehdä töitä. Kuusi vuotta on kuitenkin pitkä aika.

Vielä ehtii komeasti lukemaankin ainakin jos lukiossa on tehnyt jotain. Teet vaan duunia pääsykokeen eteen ja kesällä tulee paksu kirje ;)

Onhan Tartto jossain mielessä sellainen "jämämesta"...siis niille joille ovet ei Suomessa auenneet. Mutta kuten tässä on tullut jo ilmi, valmistuttua ja jo ennen sitä työt aukeaa aivan samalla tavalla Suomessa.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla kokemuksia Länsi-Euroopassa lääketiedettä opiskelleista suomalaisista...joihinkin törmännytkin opiskellessa ja sittemmin työelämässä (lähinnä Saksasta ja Ruotsista). Saksassakin ilmeisesti aika karu meno eli kenkää saattaa tulla jos tentit menee poskelleen. Suomessa kun on uusintamahdollisuuksien puitteissa aika löysää...voi käydä vähemmilläkin lukemisilla joskus kokeilemassa tenttiä kun tietää että tarvittaessa uusintoja löytyy.
 
Onhan Tartto jossain mielessä sellainen "jämämesta"...siis niille joille ovet ei Suomessa auenneet. Mutta kuten tässä on tullut jo ilmi, valmistuttua ja jo ennen sitä työt aukeaa aivan samalla tavalla Suomessa.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla kokemuksia Länsi-Euroopassa lääketiedettä opiskelleista suomalaisista...joihinkin törmännytkin opiskellessa ja sittemmin työelämässä (lähinnä Saksasta ja Ruotsista). Saksassakin ilmeisesti aika karu meno eli kenkää saattaa tulla jos tentit menee poskelleen. Suomessa kun on uusintamahdollisuuksien puitteissa aika löysää...voi käydä vähemmilläkin lukemisilla joskus kokeilemassa tenttiä kun tietää että tarvittaessa uusintoja löytyy.

Mulla ei ollut tarkoitus sen enempää ottaa kantaa Tartton koulutuksen tasoon kun en siitä kuitenkaan kovin paljoa tiedä. Ja tiedossa on että samoihin paikkoihin yhtä hyvin työllistyy.

Ideana vaan oli ettei välttämättä kannata ottaa sellaista "en pääse kuitenkaan sisään niin lähden Tarttoon" -asennetta. Koska ei Suomen lääkiksiinkään niin älyttömän vaikea ole päästä, ja voi hakea muuallekin kuin Helsinkiin.

Totta kai opiskelemaan pääsy vaikuttaa hyvin paljon koko loppuelämään ja kaikkeen muuhunkin, mutta on se kuusi vuottakin pitkä opiskellessakin ja on vaihtoehtoja miten sen käyttää.

Se mitä ajan takaa on että nettipalstoilla aika paljon näkee ihmisiä jotka pohtivat tuota Tarttoon lähtöä, ja se on mielestäni aika marginaalitouhua (seikkailunhaluisille jne. voi ehkä oikeasti sopiakin). Ja sitten ihmiset tuon Tartton varjolla ajattelevat ettei noihin pääsykokeisiin tarvitse lukea kun voi lähteä pois maasta. Vähän sellainen selittelyn maku koko kuviossa..

En mäkään ensimmäisellä kerralla lääkikseen sisään päässyt koska en vain osannut tarpeeksi. Tarvii vain päättää mitä oikeasti haluaa ja olla valmis tekemään töitä sen eteen.
 
Tuo 7400e/lukukausi taitaa halvimpia millä pääsee? Itsellä just se perustilanne, että biologia vahva, mutta kemia ja fysiikka heikko. Jäätävä kuumotus olisi lääkikseen opiskelemaan ja duunia sen eteenkin olisi valmis tekemään. Jotenkin ahdistaa ajatus, että maksaisi 7400e ja reputtaisi jossain fysiikan tentissä ja homma olisi sitten taputeltu.
 
Kiitos kaikille Tartto-kysymyksiin vastanneille. Joo en missään nimessä pidä Tartoa minään helppona vaihtoehtona, jos joku niin käsitti. Mikäli asiat eivät ole selkäytimessä, olisi opiskelu tdk:ssa varmasti moninkerroin hirveämpi kokemus, kuin pääsykokeisiin lukeminen. :D

Onhan tuo rahallisesti ajateltuna aika mitätön summa, kun pidemmän päälle ajattelee.
 
Tuosta ulkomaat vs. Suomi keskustelusta vielä sen verran, että kannattaa miettiä, että jokaisella kolikolla on aina se kääntöpuoli; Suomessa opiskelu on varmasti helpompaa(oma äidinkieli, tuttu maa, ei lukukausimaksuja, yliopistosta ei lennä pihalle) monelta osin, mutta nykyään sisäänpääsy voi hyvinkin jäädä siitä kiinni, kuka sen kokeen tarkistaa. Kuopiossa kävi itselleni juuri niin, että sain samasta vastauksesta vähemmän pisteitä, kun kaveri. Pikkuisen loppui motivaatio siihen hommaan, kun näkee, miten ne kokeet tarkistetaan etenkin esseekysymysten kohdalta. Tottakai muutama laskukin kusi, mutta juuri siitä muutamasta pisteestä se jäi kiinni se sisäänpääsy, joten kyllä se vitutti. Enkä varmasti ole ainut, jolle on käynyt näin. Parhaimmillaan ollaan jääty sisäänpääsystä siksi, että pisteitä on laskettu yhteen väärin ja systeemiin luottava hakija ei ole itse valitusprosessia käynnistänyt. Väitänkin, että se "eliitti" mikä Suomen lääkiksiin valitaan, menee sinne todella rimaa hipoen ja voi olla, että 2 koepisteellä rajan ylittävä jättää puolet sisäänpäässeistä taakseen. Kilpailu on siis todella kovaa, mutta väitän, että se ei ole aina reilua.
Ulkomaille taas tuo opiskelijavalinta on paljon inhimillisempi, mutta lukukausimaksut, vieras kieli ja muutto ulkomaille tuo oman lisänsä. Sitten on vielä se, että Suomessa kouluja käynyt ei välttämättä ole tottunut eurooppalaiseen opiskelukulttuuriin, missä painetta sysätään välillä kunnolla päälle. Täälläkin on jotkut itkeneet, kun proffa on sanonut, että toivoo vilpittömästi, ettei oppilas valmistu lääkäriksi. Kaikesta kyllä selviää, ei siinä, mutta painetta on. Kannattaa siis miettiä, mitä itse haluaa, kun se opiskelu on erilaista eri paikoissa.
Loppujenlopuksi en näe sillä valmistuessa suurta eroa, oletko opiskellut Tartossa vai Suomessa, koska Tartolaisia kyllä arvostetaan. Paskapuhetta kyllä liikkuu, etenkin, kun Tarttoa pidetään "jämäpaikkana" ja "vähälääkiksenä". Kannattaa kuitenkin miettiä, onko Tartolaisella ja Hesalaisella todellisuudessa muuta eroa, kuin pääsykoe.
 
Mikä helvetin juttu tuo nyt on että sinne suomen lääkikseen on auttamatta haettava 3+ kertaa että sisään pääsee, ja siksi tartto olisi parempi?

Jokaisella on ihan hyvät mahdollisuudet päästä ensimmäisellä sisään alle puolen vuoden lukemisella jos vaan jaksaa tehdä niitä töitä, ja tässä tapauksessa se työn teko tuottaa jopa rahaa välillisesti kun ei tarvitse maksaa noita lukukausimaksuja, suhteellisen iso palkka puolen vuoden työstä jos minulta kysytään.

Itsellä kyllä jänskättää se että onkohan se paikka siellä tiedekunnassa varmasti olemassa, sitä on vaan niin kyyninen paska että kokoajan käy mielessä että jotain ne on siellä päässä mokanneet ja eivät ole saaneet vahvistus kirjettäni jossa lykkäsin vuodella asepalveluksen vuoksi, olen tälläisestakin tapauksesta kuullut. Vaikkakin sieltä päästä se kirje tuli jossa poissaolevaksi merkittiin lukukaudeksi 09-10 :rolleyes:

Noh, jos ei ensi kesänä ala uutta fuksiopasta kuulumaan niin pitää marssia tuon lapun kanssa johonkin ja sitä kautta ottaa se paikka takas.
 
Mikä helvetin juttu tuo nyt on että sinne suomen lääkikseen on auttamatta haettava 3+ kertaa että sisään pääsee, ja siksi tartto olisi parempi?

Jokaisella on ihan hyvät mahdollisuudet päästä ensimmäisellä sisään alle puolen vuoden lukemisella jos vaan jaksaa tehdä niitä töitä, ja tässä tapauksessa se työn teko tuottaa jopa rahaa välillisesti kun ei tarvitse maksaa noita lukukausimaksuja, suhteellisen iso palkka puolen vuoden työstä jos minulta kysytään.

Itsellä kyllä jänskättää se että onkohan se paikka siellä tiedekunnassa varmasti olemassa, sitä on vaan niin kyyninen paska että kokoajan käy mielessä että jotain ne on siellä päässä mokanneet ja eivät ole saaneet vahvistus kirjettäni jossa lykkäsin vuodella asepalveluksen vuoksi, olen tälläisestakin tapauksesta kuullut. Vaikkakin sieltä päästä se kirje tuli jossa poissaolevaksi merkittiin lukukaudeksi 09-10 :rolleyes:

Noh, jos ei ensi kesänä ala uutta fuksiopasta kuulumaan niin pitää marssia tuon lapun kanssa johonkin ja sitä kautta ottaa se paikka takas.

Kukaan ei sanonut, että Tartto olisi parempi opiskelupaikkana. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen lääkärikoulutus on parempaa, kuin Tartossa(oma äidinkieli, modernit opetusmetodit, jne.), mutta se pääsykoe on sinne niin älytön nykypäivänä, että ei järkeä. Ei siinä, jos jotkut pääsee ekalla kerralla, se on hyvä niille, muttakun kaikki ei pääse ja silloin pitää lähteä sinne, minne pääsee(ellei halua viettää välivuotta/vuosia). Itselläkin jäi 1,7 koepistettä sisäänpääsystä ja kyllä se vitutti, kun näki vielä vastauksia vertailtaessa, että tyylipisteitä todellakin jaettiin. Ja miettikääpä, miten "helppoa" sinne lääkikseen on todella päästä, jos 2p pääsykoerajan yli vetänyt kaveri jättää vielä 60 sisäänpäässyttä ihmistä taakseen. Sinne Suomeen tulee suurin osa siis todella marginaalisella piste-erolla. Ei siinä, kyllä joku raja pitää olla, muttakun paikoista on todellakin helvetin kovaa kilpailua ja sitten vielä nuo pääsykokeet on arvostelultakin sellaisia, että voi jäädä tarkastajan luonteesta kiinni, pääseekö sisään, vai ei. Lisäksi vituttaa se, että nykyään tehdään "soveltava" pääsykoe, mikä tarkoittaa sitä, että esim. aineistotehtävistä jaetaan suuria pistemääriä, mikä pistää sitten 6kk ja 3kk lukeneet samalle linjalle.
Vielä kerran kuitenkin haluan painottaa, että Suomeen hakeminen tosissaan on ehdottoman fiksua ja jos ei kiinnosta ulkomaille lähtö/on palava halu päästä juuri Suomeen, niin tottakai kannattaa hakea useita kertoja, jos resurssit riittää. Itselläni ei ollut mahdollisuutta/halua jäädä pyörimään muutamaksi vuodeksi Suomeen ilman opiskelupaikkaa ja siksi lähdin Tarttoon. En ole vielä katunut, vaikka välillä on vituttanut rankasti.
 
Ihan turha valittaa jostain sattuman merkityksestä kokeen tarkistuksessa. Eiköhän ne virheet aika tasan mene loppujen lopuksi ja merkitys on marginaalinen.

niin ja suomen koe on nykyään hyvä kun sitä on värkätty siihen suuntaan ettei kaikilla biologitytöillä jotka on opetellu galenoksen etu ja takaperin ole etulyöntiasemaa vaan pitää ihan vähän raksuttaakkin vaikka aika pienelllä pääsee.

Niin ja tartton vaatimukset kurssien läpäisylle on kuulemma jokseenkin korkeammat mitä täällä suomen maassa.
 
Ei pääsykoe nyt mikään niin älytön ole, jos omaa jonkinlaista mielenkiintoa luonnontieteisiin. Itse en kyllä hakeutuisi Baltian maihin tai Itä-eurooppaan opiskelemaan vain siksi ettei rahkeet riitä kotimaan lääkiksiin. En kuitenkaan koskaan tule asumaan näissä maissa. Suomessakin on paljon tarjontaa, jos haluaa päästä helpommalla niin hakeutuu näihin syrjäisempiin yliopistoihin.

Saa nähdä miltä uusi Galenos näyttää, pitäisi saapua näinä päivinä :)
 
Täytyy siinä pääsykokeessa olla vähän tuuriakin. Itse pääsin yli 10p yli hampaan rajojen sisään, Turkuun olisin päässyt yleiselle yhdellä pisteellä yli rajojen :D Tarkastajastakin kiinni varmaan.
Kokeessa kyl tosi paljon laskemista, ei ulkoaopettelemisella pitkälle pötki...Itse ainakin järkytyin kokeessa, miten turhan tarkkaan olin opetellut bilsat. Mutta ei voi tietää, jos sattuvatkin kysymään juuri niitä asioita.
Itse en olisi ulkomaille asti lähtenyt, jos en olisi päässyt sisään. Koulu on muutenkin vaikea, saati että englanniksi pitäisi opiskella.
 
Ei pääsykoe nyt mikään niin älytön ole, jos omaa jonkinlaista mielenkiintoa luonnontieteisiin. Itse en kyllä hakeutuisi Baltian maihin tai Itä-eurooppaan opiskelemaan vain siksi ettei rahkeet riitä kotimaan lääkiksiin. En kuitenkaan koskaan tule asumaan näissä maissa. Suomessakin on paljon tarjontaa, jos haluaa päästä helpommalla niin hakeutuu näihin syrjäisempiin yliopistoihin.

Saa nähdä miltä uusi Galenos näyttää, pitäisi saapua näinä päivinä :)

"Ei rahkeet riitä Suomen lääkikseen"... Vittukun ei näköjään mene päähän, että niitä opiskelupaikkoja on rajattu määrä ja kyllä se oikeasti on melko vaikea se pääsykoe. Hommaa vielä vaikeuttaa se, että kilpailu on helvetin kovaa ja pääsykoe menee niin "soveltavaksi", että sinne voisi yhtä hyvin valita psykologisilla testeillä. Ja kun katsoo, niin aika saaaaaatanan moni lääkisopiskelijoista on hakenut useamman kerran lääkikseen, ennenkuin on päässyt sisään. Miksi vitussa itse olisin tehnyt niin, jos opiskelupaikka on Tartossa avoinna? Etenkin, kun se opiskelu siellä antaa aivan yhtä hyvän tutkinnon, kuin Suomessakin. Tietenkin joskus vituttaa, koska Tartossa asiat tehdään vaikeimman kautta, mutta kyllä se lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa aika kovan motivaation rämpiä siitäkin paskasta. Ja noista "syrjäyliopistoista"; kyllä ihan jokaisessa Suomen lääkiksessä on käsittääkseni se sama pääsykoe ja yhtä kova kilpailu. Pisterajoista on turha ruveta tekemään mitään johtopäätöksiä, sillä ne kokeet arvostellaan eri tavalla eri paikoissa. Joten turha luulla, että esim. Kuopioon pääsee tyhmempiä, mitä Helsinkiin. Olen kuitenkin kokoajan painottanut, että hakekaa Suomeen, Suomessa opiskelu on todella paljon mielekkäämpää. Ei sillä, että teistä tulisi parempia lääkäreitä Suomessa, vaan sillä, että Suomessa modernit opetusmetodit mahdollistavat sen, että kaikkea ei tehdä vaikeimman kautta jne. Kuitenkin, jos Suomi ei aukea, kannattaa hakea ulkomaille, lääkärin tutkinto on kuitenkin sen tärkein, eikä se, että saa sanoa opiskelleensa Stadissa.
 
"Ei rahkeet riitä Suomen lääkikseen"... Vittukun ei näköjään mene päähän, että niitä opiskelupaikkoja on rajattu määrä ja kyllä se oikeasti on melko vaikea se pääsykoe. Hommaa vielä vaikeuttaa se, että kilpailu on helvetin kovaa ja pääsykoe menee niin "soveltavaksi", että sinne voisi yhtä hyvin valita psykologisilla testeillä. Ja kun katsoo, niin aika saaaaaatanan moni lääkisopiskelijoista on hakenut useamman kerran lääkikseen, ennenkuin on päässyt sisään. Miksi vitussa itse olisin tehnyt niin, jos opiskelupaikka on Tartossa avoinna? Etenkin, kun se opiskelu siellä antaa aivan yhtä hyvän tutkinnon, kuin Suomessakin. Tietenkin joskus vituttaa, koska Tartossa asiat tehdään vaikeimman kautta, mutta kyllä se lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa aika kovan motivaation rämpiä siitäkin paskasta. Ja noista "syrjäyliopistoista"; kyllä ihan jokaisessa Suomen lääkiksessä on käsittääkseni se sama pääsykoe ja yhtä kova kilpailu. Pisterajoista on turha ruveta tekemään mitään johtopäätöksiä, sillä ne kokeet arvostellaan eri tavalla eri paikoissa. Joten turha luulla, että esim. Kuopioon pääsee tyhmempiä, mitä Helsinkiin. Olen kuitenkin kokoajan painottanut, että hakekaa Suomeen, Suomessa opiskelu on todella paljon mielekkäämpää. Ei sillä, että teistä tulisi parempia lääkäreitä Suomessa, vaan sillä, että Suomessa modernit opetusmetodit mahdollistavat sen, että kaikkea ei tehdä vaikeimman kautta jne. Kuitenkin, jos Suomi ei aukea, kannattaa hakea ulkomaille, lääkärin tutkinto on kuitenkin sen tärkein, eikä se, että saa sanoa opiskelleensa Stadissa.

Itseasiassa kyllä noihin "syrjäyliopistoihin" pääsee "tyhmempiä". Sama pääsykoe, mutta haet tosiaanki vaan yhteen näistä. Kyllä ne parhaat hakee käsittääkseni lähes poikkeuksetta Helsinkiin tai Turkuun. Varmaa on, että esim. Kuopioon on jonkin verran helpompi päästä kuin Helsinkiin.
 
Mitään absoluuttisen tarkkaa vertailua lääkikseen sisäänpääsyn helppouden/vaikeuden välille on mahdoton tehdä, niin kauan kun jokaisella yliopistolla on pääsykokeelle omat tarkistajat. Tämä saa aikaan sen, että osassa kaupungeista on muita tiukempi arvostelulinja > matalammat pisteet. Pisterajojen valossa, kyllä, stadiin on vaikeampi päästä sisään. Tämä luonnollisesti saa ne ihmiset, jotka eivät luota kykyihinsä niin paljoa, hakemaan ns. "varmemman" sisäänpääsyn tarjoavaan kouluun. Ihan varmasti osa pyrkijöistä kuvittelee pääsevänsä helpommalla, kun hakee kaupunkiin, jossa on hieman matalammat pisterajat kuin muissa vastaavaa koulutusta tarjoavissa kaupungeissa, ja tämä automaattisesti laskee kokonaistasoa.

Lähinnä mun pointti oli se, että vaikka onkin varmaa että toisissa kaupungeissa on helpompi päästä sisään kuin toisissa, uskoisin että todelliset erot sisäänpääsypisteissä ovat huomattavasti pienempiä, kuin suoraan pisterajoja tarkastelemalla voisi olettaa.
 
Itseasiassa kyllä noihin "syrjäyliopistoihin" pääsee "tyhmempiä". Sama pääsykoe, mutta haet tosiaanki vaan yhteen näistä. Kyllä ne parhaat hakee käsittääkseni lähes poikkeuksetta Helsinkiin tai Turkuun. Varmaa on, että esim. Kuopioon on jonkin verran helpompi päästä kuin Helsinkiin.

Ja mihin sen väittämäsi perustat? Okei, Suomessa on Helsinkiin kovin tunku, mutta kun katsoo noita sisäänpääsyprosentteja, ne on aika marginaaliset erot millä mennään ja on aika lapsellista sanoa, että Helsinki olisi Suomen eliittilääkis. Tartoonkin tuli iso määrä hakemuksia(tietojeni mukaan noin 150 ja 16 otettiin sisään), joten tekeekö se siitä sitten vaikeampaa päästä sisään? No ei helvetissä tee. Tänä vuonna sisään pääsi helpommin, kuin viime vuosina. Totuus on kuitenkin se, että noihin Suomen lääkiksiin on ihan saatananmoinen tunku, oli kyse Helsingistä tai Kuopiosta. Ja jos sinne Kuopioon pääsee helpommin, niin kyse ei todellakaan ole mistään suuresta erosta. Ja siitä vielä, että miksi helvetissä Helsinkiin päätyisi vain parhaat? Eiköhän kaikkiin Suomen lääkiksiin päädy parhaat? Vai aletaanko jo pääsykokeen perusteella jaottelemaan paskoja ja hyviä lääkäreitä? Kannattaa ehkä katsoa sitten, kun ollaan 10-15 vuoden päästä erikoislääkäreitä(ehkä) ja aletaanko sitten miettimään, kuka on paras ja kaunein ja pääsee Greyn anatomiaan neurokirurgiksi?
 
Kyllä Kuopioon on huomattavasti helpompi päästä sisään kuin Helsinkiin. Kyse on vain raa'asti aloituspaikkojen ja hakijoiden suhteesta, joka on hakijan kannalta epäedullisin Helsingissä ja edullisin Kuopiossa. Veikkaan kuitenkin, että Kuopion tai minkä tahansa muun lääkiksen pääsykokeessa parhaiten menestyneet olisivat päässeet myös Helsinkiin sisään. Muihin lääkiksiin on vaan mahdollista päästä myös hieman huonommalla pääsykoemenestyksellä eli sisäänpäässeiden haitari on laajempi. Eivät ne kolme kertaa Stadiin hakeneet ja sitten Kuopioon päässeet ole kärkipaikoilta sisään kävelleet ainakaan meidän vuosikurssilla.

Kertooko pääsykoemenestys sitten jotain ihmisen älykkyydestä tai kyvystä toimia lääkärinä on aivan eri juttu. Hakijoiden määrä ei myöskään kerro mitään opetuksen laadusta ja painopisteestä, jotka ovat suurimpia valmistuneiden virassa toimimiseen vaikuttavia asioita. Käsittääkseni Helsingissä painotetaan huomattavasti enemmän esim. biokemian ja muiden tutkimustyön kannalta oleellisten aineiden opetusta kuin Kuopiossa. Täältä maalta valmistuvat sitten tutkimusten mukaan parhaat terveyskeskuslääkärit.

Jos Helsinkiä haluaa eliittilääkiksenä puolustaa, niin helpointa on lienee vedota rahaan, joka käytetään / valmistunut lääkäri. Helsingissä tuo summa oli n. kaksinkertainen kaikkiin muihin maan lääketieteellisiin verrattuna. Turussa selvittiin pienimmällä summalla. http://www.taloussanomat.fi/uutiset...-opetuksen-hintahaitari-on-huima/200911909/12
 
"Ei rahkeet riitä Suomen lääkikseen"... Vittukun ei näköjään mene päähän, että niitä opiskelupaikkoja on rajattu määrä ja kyllä se oikeasti on melko vaikea se pääsykoe. Hommaa vielä vaikeuttaa se, että kilpailu on helvetin kovaa ja pääsykoe menee niin "soveltavaksi", että sinne voisi yhtä hyvin valita psykologisilla testeillä. Ja kun katsoo, niin aika saaaaaatanan moni lääkisopiskelijoista on hakenut useamman kerran lääkikseen, ennenkuin on päässyt sisään. Miksi vitussa itse olisin tehnyt niin, jos opiskelupaikka on Tartossa avoinna? Etenkin, kun se opiskelu siellä antaa aivan yhtä hyvän tutkinnon, kuin Suomessakin. Tietenkin joskus vituttaa, koska Tartossa asiat tehdään vaikeimman kautta, mutta kyllä se lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa aika kovan motivaation rämpiä siitäkin paskasta. Ja noista "syrjäyliopistoista"; kyllä ihan jokaisessa Suomen lääkiksessä on käsittääkseni se sama pääsykoe ja yhtä kova kilpailu. Pisterajoista on turha ruveta tekemään mitään johtopäätöksiä, sillä ne kokeet arvostellaan eri tavalla eri paikoissa. Joten turha luulla, että esim. Kuopioon pääsee tyhmempiä, mitä Helsinkiin. Olen kuitenkin kokoajan painottanut, että hakekaa Suomeen, Suomessa opiskelu on todella paljon mielekkäämpää. Ei sillä, että teistä tulisi parempia lääkäreitä Suomessa, vaan sillä, että Suomessa modernit opetusmetodit mahdollistavat sen, että kaikkea ei tehdä vaikeimman kautta jne. Kuitenkin, jos Suomi ei aukea, kannattaa hakea ulkomaille, lääkärin tutkinto on kuitenkin sen tärkein, eikä se, että saa sanoa opiskelleensa Stadissa.

En ole itse hakemassa, enkä myöskään ole lääkäri, mutta asiakkaana voin kyllä sanoa, että lääkäreillä pitäisi ennen kaikkea olla (ellei jo ole) huomattavan laaja soveltuvuuskoe jossain vaiheessa. Suomessa kun kerran saa lääkärin paperit, niin voi hölmöillä vaikka kuinka paljon saamatta mitään seuraamuksia. Olen ainakin itse menettänyt uskoni suomalaiseen lääketieteeseen kohtuullisen täydellisesti ja uskaltaisin omalla tietämykselläni helposti toimia päivystävänä yleislääkärinä ainakin suuremmissa sairaaloissa.
 
"Ei rahkeet riitä Suomen lääkikseen"... Vittukun ei näköjään mene päähän, että niitä opiskelupaikkoja on rajattu määrä ja kyllä se oikeasti on melko vaikea se pääsykoe.
Niin, vaikka koe olisikin vaikea ja vaikka sinne olisi pyrkijöitä paljon niin voihan sitä silti sanoa, ettei rahkeet riittäneet. Olisit lukenut enemmän ja ollut muita parempi mutta kun ei rahkeet riittäny. Ei kai tuosta tarvitse vetää herneitä nenään. Kyllähän huippu-urheilussakin puhutaan, ettei rahkeet riittäneet esim. finaaliin, vaikka tämä johtuisikin siitä, että muut olivat parempia ja taso oli kova.
 
Tiistaina kävin hakemassa uuden Galenoksen. Vaikuttaa huomattavasti selkeämmältä teokselta kuin vanhemmat painokset. Uusiakin asioita on tullut, mutta pääosin näyttäisi sisältö vanhan painoksen kaltaiselta. Esimerkiksi lihaksistoon liittyvät tiedot ovat monipuolisemmat, tilastotiede on uutta ja kemiaan liittyviä asioita on tarkennettu. Nämä on siis nopsan vilkaisun perusteella huomattuja seikkoja.
Jos joku miettiin, että onko järkeä hommata tätä uutta painosta, jos on toissavuotinen omistuksessa, niin voisin sanoa, että ehdottomasti kannattaa, sillä tämä uusin painos on paljon selkeämpi ja lukijaystävällisempi.
 
Harmi vaan kun tuo pääsykoe ei itseasiassa kovinkaan mittaa sitä kenestä oikeasti tulisi paras lääkäri, koska lääkikseen on sen verran tunkua että pääsykokeeseen on lisätty erittäin paljon paljon aihetta, jota ei lääkärikoulutuksessa käsitellä ollenkaan vain että kokeesta saataisiin tarpeeksi haastava. Lähes 2/3 tuosta koemateriaalista voi unohtaa samantien jos pääsee sisään. Tämän takia on kohtuullisen urpoa esittää, että joku lääkis olisi merkittävästi toisia parempi, koska kokeessa menestyminen ei edes korreloi siihen kenestä tulee paras lääkäri.

Muistaakseni sitäkin on tutkittu, millaisia laadullisia eroja eri yliopistoista valmistuvien välillä on. Koulutus on kaikkialla laadultaan melko vastaavaa ja valmistuneet ovat samalla tasolla. Opetuksessa on kuitenkin kaikkialla niin suuri vastuu omalla opiskelulla, että sekin tasoittaa yliopistojen opetusmetodien välistä eroa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom